Kirjaudu ▼
 

Kuka onkaan ylivelkaisten priimus?

Kuka onkaan ylivelkaisten priimus?
Taantuma painaa useimpia maailman valtioita yhä syvemmälle velkoihin, miljardeittain lisää velkaa on ottanut myös Suomi. Lisäveloista huolimatta Suomi on yhä ylivelkaisten eurovaltioiden vähiten velkaisia. Rahoitusmarkkinoilla Suomi erottuu edukseen kuin tarkkailuluokan priimus.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kreikan valtion ajankohtainen rahoituskriisi muistuttaa pelottavalla tavalla, että valtionkin velkaisuudella on merkitystä.

Kreikka on ensimmäisenä eurovaltiona vaarassa ajautua rahoituksen umpikujaan, jossa vaihtoehtoina ovat räjähdysmäisesti kohoavat rahoituskustannukset, turvautuminen muiden maiden hätärahoitukseen tai vararikko.

Rahoitusmarkkinoilla on viime kuukausina vahvistunut huoli, jonka mukaan Kreikka ei suinkaan ole ainoa ylivelkaisuuteen suistuva valtio. Valtioita rahoittavat sijoittajat ovat päin vastoin ryhtyneet puntaroimaan vakaimpinakin pidettyjen valtioiden luottokelpoisuutta.

Toistaiseksi pieni Suomi on erottunut ylivelkaisten valtioiden kirjavassa joukossa edukseen.

Lähes jokainen
EU-maa ylivelkainen

Enemmistö kehittyneistä valtioista oli raskaissa veloissa jo ennen finanssikriisin puhkeamista ja talouden taantumaa. Kriisin ja taantuman seuraukset ovat kasvattaneet velkoja ja alijäämiä roimasti, joten nyt moni valtio on suoraan sanottuna ylivelkainen.

Muualla maailmassa valtioiden ylivelkaisuuden määrittely on tulkinnanvaraista, mutta Euroopan unionin jäsenmailla asiasta on mustaa valkoisella. EU-maiden keskenään solmima Maastrichtin vakaus- ja kasvusopimus määrittelee jäsenvaltioiden alijäämille yksiselitteiset enimmäismäärät.

EU-valtio on Maastrichtin sopimuksen mukaan ylivelkainen, jos valtiontalouden alijäämä on suurempi kuin kolme prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Toinen ylivelkaisuuden mitta täyttyy, jos valtion velka ylittää 60 prosenttia bkt:stä.

Suomi on ani harvoja EU-maita, joissa edes jompi kumpi mittari ei osoita ylivelkaantumista.

Budjetin alijäämä
venyy liian suureksi

Viime vuonna Suomen valtiontalouden alijäämä oli niukasti pienempi kuin Maastrichtin sopimus sallii. Luxemburg oli ainoa muu eurovaltio, jonka budjettialijäämä pysyi sopimuksen rajoissa.

Yhdenkään eurovaltion talous ei ollut enää viime vuonna ylijäämäinen. Taantuma oli kutistanut joka maan tuloja ja samaan aikaan paisuttanut menot tuloja suuremmiksi.

Tänä vuonna edes Suomi ja Luxemburg eivät pysy Maastrichtin sopimuksen alijäämärajoissa.

Ennusteet alijäämän mitoista vaihtelevat ennustajan mukaan. Euroopan suurimpiin kuuluva pankki, brittiläinen HSBC arvioi, että Suomen valtiontalouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 4,5 prosenttiin.

Suomea pienemmällä alijäämällä selviävät tästä vuodesta pankin mukaan ainoastaan euromaiden pienimpiin kuuluvat Luxemburg ja Malta.

Valtionvelka
ei vielä liian suuri

Valtion velka paisuu pullataikinan tavoin nyt joka ikisessä euromaassa poikkeuksellisen vakavaraista Luxemburgia lukuun ottamatta. Suomi on toinen vanhoista euromaista, jonka velan määrä ei ainakaan vielä uhkaa livetä EU-sääntöjen sallimaa suuremmaksi.

Suomen valtiolla oli viime vuonna velkaa 41 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta, kun käytännössä kaikki suuret vanhat eurovaltiot rikkoivat ylivelkaisuuden rajaa jo viime vuonna.

Tänä vuonna Suomen valtionvelka kasvaa HSBC:n arvion mukaan 47 prosenttiin. Välimatkaa jää siis edelleen kosolti Maastrichtin sopimuksen 60 prosenttiin.

Velkaisimmat euromaat ovat päästäneet valtionvelkansa paisumaan jo pitkälti yhden vuoden bruttokansantuotetta suuremmaksi.

Velkaisin on Kreikka, jonka velka ylittää HSBC:n odotusten mukaan tänä vuonna 120 prosenttia maan bkt:sta. Italian 119 prosenttia on jo lähellä Kreikan lukemaa.

Talous kasvaa mutta
niin tekee velkakin

Valtiontalouden alijäämän ja valtionvelan enimmäismäärät ovat suhdelukuja, joihin vaikuttaa itse alijäämän ja velan määrien lisäksi bruttokansantuotteen kehitys. Taantuma heikentää suhdelukuja samaan aikaan kahdella tavalla, alijäämää ja velkaa kasvattamalla ja bruttokansantuotetta kutistamalla.

Tämän vuoden talouskasvusta ei ole vielä varmuutta, mutta viime vuonna talouden sukellus heikensi etenkin Suomen talouden tunnuslukuja rutkasti. Suomen bkt sukelsi lähes kahdeksan prosenttia, selvästi EU-maiden keskimääräistä pudotusta enemmän.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tänä vuonna Suomi onnistuu todennäköisesti kääntämään taloutensa niukkaan kasvuun, joten enää bkt:n kutistuminen ei voimista velkamittareiden heikkenemistä. Talouskasvu jää kuitenkin niin heikoksi, ettei se kumoa velan kovaa kasvuvauhtia.

Eri ennustajien odotus Suomen tämän vuoden kasvuvauhdiksi vaihtelee prosentin molemmin puolin. Velka ja alijäämä kasvavat enemmän, joten alijäämän ja velan suhdeluvut heikkenevät.

Suomen valtion korko
lähes Saksan tasolla

Rahoitusmarkkinat ovat toistaiseksi käsitelleet Suomen valtiota hellävaraisin ottein. Tämä näkyy valtioiden velkakirjamarkkinoiden korkonoteerauksista. Siis samoilta markkinoilta, joilla Kreikan tie uhkaa jo nousta pystyyn.

Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakorot kertovat Suomen miltei lellikkimäisestä kohtelusta kahdella tavalla.

Ensimmäinen on korko, jonka rahoitusmarkkinoilla valtioille luottoa myöntävät korkosijoittajat vaativat Suomen valtiolta. Valtion kymmenen vuoden mittaisen velkakirjan markkinakorko on tämän vuoden alusta asti ollut alle 3,5 prosenttia, kun Kreikan vastaava korko on ollut jopa kaksin verroin korkeampi.

Toinen on korkoero suurimman ja vauraimman eurovaltion, Saksan velkakirjojen markkinakorkoihin. Tämä korkosijoittajien tarkoin seuraama riskilisä on Suomen valtion kymmenvuotisissa velkakirjoissa noin puoli prosenttiyksikköä, kun Kreikan vastaava riskilisä on kolmisen prosenttiyksikköä.

Suomen valtion pitkäaikaisten luottojen markkinakorko on miltei alimmillaan sitten euron käyttöönoton. Nykyistä matalammalla korko kävi  vain hetkellisesti vuoden 2005 syksyllä. Samoin korkoero Saksaan on viime vuoden kriisikuukausien jälkeen kaventunut lähes ennalleen.

Velkaisimpien euromaiden korot ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen ja korkoero Saksaan miltei yhtä suuri kuin ennen euron käyttöönottoa.

Kaksi mahdollista syytä
Suomen suosioon

Rahoitusmarkkinat yrittävät parhaansa mukaan arvioida eri valtioiden lähiajan talousnäkymien lisäksi pitkän ajan todennäköisiä näkymiä.

Suomessa laajaa keskustelua ja huolta herättänyt julkisen talouden niin sanottu kestävyysvaje on rahoitusmarkkinoiden tiedossa.

Suomen demografiset haasteet eli väestön ikääntyminen Länsi-Euroopan nopeinta vauhtia ja ikääntymisen monipuolisesti haastavat talousvaikutukset ovat pitkään olleet rahoitusmarkkinoiden tiedossa.

Samoin markkinoiden tiedossa ovat Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän ja julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden mittavat kattamattomat vastuut.

Silti Suomen valtio on säilyttänyt asemansa yhä nirsommiksi käyneiden korkosijoittajien suosikkina.

Rahoittajien luottamusta voinee selittää ainakin kahdella syyllä:

Maailman korkosijoittajat luottavat edelleen Suomen kykyyn ratkoa taloushaasteensa ja ennen kaikkea selvitä velvoitteistaan. Toinen syy voi olla se, että useimpien muiden maiden julkinen talous on vielä surkeammassa jamassa.

Suomen alijäämä ja valtionvelka euroalueen pienimpiä
Euromaiden valtiontalouden tasapainoa, valtionvelkaa, vaihtotasetta, talouskasvua ja kilpailukykyä kuvaavia tunnuslukuja
Valtio Budjetin ali-/ylijäämä 2010, %/bkt Valtion velka 2010, %/bkt Vaihtotaseen ali-/ylijäämä 2009, %/bkt Bkt:n reaalikasvu 2010, % Euron efektiivinen kurssimuutos 1999-2009, %
Luxemburg -4,2 16,4 9,4 1,1 ..
Malta -4,4 70,9 -3,2 0,7 ..
Suomi -4,5 47,4 1,1 0,9 -2,2
Saksa -5,5 76,0 4,4 1,6 -3,0
Itävalta -5,5 73,9 1,5 1,1 -0,8
Italia -5,6 119,0 -2,9 0,8 4,2
Kypros -5,7 58,6 -11,6 0,1 ..
Belgia -5,8 101,2 0,6 0,6 4,2
Slovakia -6,0 39,2 -5,8 1,9 ..
Hollanti -6,1 65,6 3,1 0,3 5,2
Slovenia -7,0 42,8 -0,8 1,3 ..
Portugali -8,3 85,4 -10,2 0,3 5,7
Kreikka -8,7 120,4 -8,8 -0,3 9,5
Ranska -9,0 84,4 -1,9 1,1 -0,6
Espanja -10,3 68,0 -5,8 -0,3 14,0
Lähde: HSBC, Euroopan komissio, EIRO, BIS, OECD


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (115)

Sivut:1 ... 10 11 12
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Ja suomi maksaa muun eu:n eli saksan ja ranskan laskuja, antamalla yrityksien hävitä euroopan alueelta kiinaan
Anonyymi: Vapaatalous on myös 30.3.2010 10:46

Anonyymi
Suomi lainaa Kreikalle ottamalla lisälainaa 1,4 miljardia 4% korolla ja lisää täten omaa velkaansa ??????

Kreikka maksaa saamillaan rahoilla 9% lainojaan
lainojaan yksityisille pankeille, jotka käärivät voitot taskuunsa.Kreikan valtion kansallisiin investointeihin riittää siitä vain osia ??????
Syntyykö tässä mitään muuta kuin pankkitoimintaa.
Onko tässä mitään reaalitaloutta piristäviä elementtejä ??????Vastatkaa viisaat.
Anonyymi: manulle joskus illal 4.10.2011 23:06

Anonyymi
Suomi lainaa Kreikalle ottamalla lisälainaa 1,4 miljardia 4% korolla ja lisää täten omaa velkaansa ??????

Kreikka maksaa saamillaan rahoilla 9% lainojaan yksityisille pankeille, jotka käärivät voitot taskuunsa...

...vastatkaa viisaat


Vastaan että lue enemmän lehtiä.

Yksityisten Kreikka-velat on puolitettu. Mm. brittipankkiireilta hävisi taivaan tuuliin 5,3 miljardia euroa. Vähänkös ovat katkeria.
Anonyymi: Bond 22.11.2011 11:06

Anonyymi
Juurikin ennen kuin katainen sai näppinsä peliin, eihän valtionvelka ole kuin 47 miljardia tuossa tilastossa. Muista että media on pitkälti äärioikeiston hallussa ja sieltä tulee näitä tilastoja ja galluppeja..
Nyt valtion velka 80 miljardia, budjettivaje 10 miljardia, suorat tuet ja takaukset 27 miljardia, Suomen Pankin tukiostot 50 miljardia, ERVV:n kautta takaukset 28 miljardia. Yhteensä 195 miljardia.
Pyöreästi nelinkertaiset vastuut nykyään verrattuna tuohon aikaan kun Katainen oli hädin tuskin saanut sählättyä ensimmäisen kerran oman väärin lasketun budjettinsa.
Anonyymi: Sota ja Rauha 13.3.2012 5:52

Anonyymi
spudro spore :DDDD ebin
Anonyymi: jöögerli 23.3.2012 13:53
Sivut:1 ... 10 11 12
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

06:11 Näin paljon eläkevarat kaunistavat jo Suomen velkatilastoa
06:08 Laitetesti Huawei P8:lla on yksi valtti kilpailijoita vastaan
06:02 Nyt tarkkana, pian voi saada velkaa perinnöksi
26.5. It-viikko Salasanojen turvakysymyksissä on pahoja ongelmia
26.5. Bittirahan uskottavuus otti askeleen eteenpäin
26.5. Sijoittajat vaikuttavat uskovan Kreikan vakuutteluihin
26.5. It-viikko Androidin avainalue pettää – Apple kiittää
26.5. It-viikko Tästä ammatista ihmiset katoavat 99 prosentin varmuudella
26.5. Näin tiedät antaa potkut "ihan hyvälle" työntekijälle
26.5. On yksi varma tapa tärvellä työpäivä, väittää tutkimus
26.5. It-viikko Haluatko huijata robottipalvelijaa? Näin vaikutat vihaiselta
26.5. It-viikko Zalando avaa Suomeen tekniikkakeskuksen
26.5. It-viikko Teinivaatekauppa ostaa legendaarisen Linux-yhtiön, jolla on nimissään +698 % pörssiennätys
26.5. Kreikka keksi tavan ohittaa ensi viikon maksupäivä
26.5. Katso missä asutaan ahtaasti ja mitä se maksaa
26.5. It-viikko Oululaisen keksimälle ihmelaturille kymppitonnien rahoitus parissa tunnissa
26.5. It-viikko Kovia puheita pornoestosta: Lyttääkö EU aikeet?
26.5. Vuokrat nousevat – missä menee kipuraja?
26.5. Öljy halpeni – rikkidirektiivin kulut pelättyä pienemmät
26.5. Hallitusohjelman vauhdittama Lemminkäinen kääntyi laskuun
26.5. FC Hakalle tuomio – velkaa energiayhtiölle 7 000 euroa
26.5. It-viikko Neuvottelut loppuivat: Ericsson karsii 55:n työt Suomessa
26.5. Analyytikko: Euron saa dollarilla viimeistään ensi vuonna
26.5. Hävittäjät ilmaan – matkustajakoneita uhkailtiin USA:ssa
26.5. Digitoday Eikö Nokia riitä? Microsoft pohtii toisen puhelinvalmistajan ostoa
26.5. Keskuspankkiiri: Grexit tai Brexit ei aiheuta suurta pankkiriskiä
26.5. Tankkasitko väärin? Hinta jopa tuhansia euroja
26.5. Taaleritehdas lähtee osakkaaksi vertaislainaajaan
26.5. Digitoday Tältä näyttää kohdistettu huijausviesti
26.5. Arvio: Oriola-KD on mahdollinen ostokohde
Asiakastieto

Yhteistyössä