Kuka onkaan ylivelkaisten priimus?
Taantuma painaa useimpia maailman valtioita yhä syvemmälle velkoihin, miljardeittain lisää velkaa on ottanut myös Suomi. Lisäveloista huolimatta Suomi on yhä ylivelkaisten eurovaltioiden vähiten velkaisia. Rahoitusmarkkinoilla Suomi erottuu edukseen kuin tarkkailuluokan priimus.
28.3.2010 08:03
115
Kreikan valtion ajankohtainen rahoituskriisi muistuttaa pelottavalla tavalla, että valtionkin velkaisuudella on merkitystä.
Kreikka on ensimmäisenä eurovaltiona vaarassa ajautua rahoituksen umpikujaan, jossa vaihtoehtoina ovat räjähdysmäisesti kohoavat rahoituskustannukset, turvautuminen muiden maiden hätärahoitukseen tai vararikko.
Rahoitusmarkkinoilla on viime kuukausina vahvistunut huoli, jonka mukaan Kreikka ei suinkaan ole ainoa ylivelkaisuuteen suistuva valtio. Valtioita rahoittavat sijoittajat ovat päin vastoin ryhtyneet puntaroimaan vakaimpinakin pidettyjen valtioiden luottokelpoisuutta.
Toistaiseksi pieni Suomi on erottunut ylivelkaisten valtioiden kirjavassa joukossa edukseen.
Lähes jokainen
EU-maa ylivelkainen
Enemmistö kehittyneistä valtioista oli raskaissa veloissa jo ennen finanssikriisin puhkeamista ja talouden taantumaa. Kriisin ja taantuman seuraukset ovat kasvattaneet velkoja ja alijäämiä roimasti, joten nyt moni valtio on suoraan sanottuna ylivelkainen.
Muualla maailmassa valtioiden ylivelkaisuuden määrittely on tulkinnanvaraista, mutta Euroopan unionin jäsenmailla asiasta on mustaa valkoisella. EU-maiden keskenään solmima Maastrichtin vakaus- ja kasvusopimus määrittelee jäsenvaltioiden alijäämille yksiselitteiset enimmäismäärät.
EU-valtio on Maastrichtin sopimuksen mukaan ylivelkainen, jos valtiontalouden alijäämä on suurempi kuin kolme prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Toinen ylivelkaisuuden mitta täyttyy, jos valtion velka ylittää 60 prosenttia bkt:stä.
Suomi on ani harvoja EU-maita, joissa edes jompi kumpi mittari ei osoita ylivelkaantumista.
Budjetin alijäämä
venyy liian suureksi
Viime vuonna Suomen valtiontalouden alijäämä oli niukasti pienempi kuin Maastrichtin sopimus sallii. Luxemburg oli ainoa muu eurovaltio, jonka budjettialijäämä pysyi sopimuksen rajoissa.
Yhdenkään eurovaltion talous ei ollut enää viime vuonna ylijäämäinen. Taantuma oli kutistanut joka maan tuloja ja samaan aikaan paisuttanut menot tuloja suuremmiksi.
Tänä vuonna edes Suomi ja Luxemburg eivät pysy Maastrichtin sopimuksen alijäämärajoissa.
Ennusteet alijäämän mitoista vaihtelevat ennustajan mukaan. Euroopan suurimpiin kuuluva pankki, brittiläinen HSBC arvioi, että Suomen valtiontalouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 4,5 prosenttiin.
Suomea pienemmällä alijäämällä selviävät tästä vuodesta pankin mukaan ainoastaan euromaiden pienimpiin kuuluvat Luxemburg ja Malta.
Valtionvelka
ei vielä liian suuri
Valtion velka paisuu pullataikinan tavoin nyt joka ikisessä euromaassa poikkeuksellisen vakavaraista Luxemburgia lukuun ottamatta. Suomi on toinen vanhoista euromaista, jonka velan määrä ei ainakaan vielä uhkaa livetä EU-sääntöjen sallimaa suuremmaksi.
Suomen valtiolla oli viime vuonna velkaa 41 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta, kun käytännössä kaikki suuret vanhat eurovaltiot rikkoivat ylivelkaisuuden rajaa jo viime vuonna.
Tänä vuonna Suomen valtionvelka kasvaa HSBC:n arvion mukaan 47 prosenttiin. Välimatkaa jää siis edelleen kosolti Maastrichtin sopimuksen 60 prosenttiin.
Velkaisimmat euromaat ovat päästäneet valtionvelkansa paisumaan jo pitkälti yhden vuoden bruttokansantuotetta suuremmaksi.
Velkaisin on Kreikka, jonka velka ylittää HSBC:n odotusten mukaan tänä vuonna 120 prosenttia maan bkt:sta. Italian 119 prosenttia on jo lähellä Kreikan lukemaa.
Talous kasvaa mutta
niin tekee velkakin
Valtiontalouden alijäämän ja valtionvelan enimmäismäärät ovat suhdelukuja, joihin vaikuttaa itse alijäämän ja velan määrien lisäksi bruttokansantuotteen kehitys. Taantuma heikentää suhdelukuja samaan aikaan kahdella tavalla, alijäämää ja velkaa kasvattamalla ja bruttokansantuotetta kutistamalla.
Tämän vuoden talouskasvusta ei ole vielä varmuutta, mutta viime vuonna talouden sukellus heikensi etenkin Suomen talouden tunnuslukuja rutkasti. Suomen bkt sukelsi lähes kahdeksan prosenttia, selvästi EU-maiden keskimääräistä pudotusta enemmän.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Tänä vuonna Suomi onnistuu todennäköisesti kääntämään taloutensa niukkaan kasvuun, joten enää bkt:n kutistuminen ei voimista velkamittareiden heikkenemistä. Talouskasvu jää kuitenkin niin heikoksi, ettei se kumoa velan kovaa kasvuvauhtia.
Eri ennustajien odotus Suomen tämän vuoden kasvuvauhdiksi vaihtelee prosentin molemmin puolin. Velka ja alijäämä kasvavat enemmän, joten alijäämän ja velan suhdeluvut heikkenevät.
Suomen valtion korko
lähes Saksan tasolla
Rahoitusmarkkinat ovat toistaiseksi käsitelleet Suomen valtiota hellävaraisin ottein. Tämä näkyy valtioiden velkakirjamarkkinoiden korkonoteerauksista. Siis samoilta markkinoilta, joilla Kreikan tie uhkaa jo nousta pystyyn.
Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakorot kertovat Suomen miltei lellikkimäisestä kohtelusta kahdella tavalla.
Ensimmäinen on korko, jonka rahoitusmarkkinoilla valtioille luottoa myöntävät korkosijoittajat vaativat Suomen valtiolta. Valtion kymmenen vuoden mittaisen velkakirjan markkinakorko on tämän vuoden alusta asti ollut alle 3,5 prosenttia, kun Kreikan vastaava korko on ollut jopa kaksin verroin korkeampi.
Toinen on korkoero suurimman ja vauraimman eurovaltion, Saksan velkakirjojen markkinakorkoihin. Tämä korkosijoittajien tarkoin seuraama riskilisä on Suomen valtion kymmenvuotisissa velkakirjoissa noin puoli prosenttiyksikköä, kun Kreikan vastaava riskilisä on kolmisen prosenttiyksikköä.
Suomen valtion pitkäaikaisten luottojen markkinakorko on miltei alimmillaan sitten euron käyttöönoton. Nykyistä matalammalla korko kävi vain hetkellisesti vuoden 2005 syksyllä. Samoin korkoero Saksaan on viime vuoden kriisikuukausien jälkeen kaventunut lähes ennalleen.
Velkaisimpien euromaiden korot ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen ja korkoero Saksaan miltei yhtä suuri kuin ennen euron käyttöönottoa.
Kaksi mahdollista syytä
Suomen suosioon
Rahoitusmarkkinat yrittävät parhaansa mukaan arvioida eri valtioiden lähiajan talousnäkymien lisäksi pitkän ajan todennäköisiä näkymiä.
Suomessa laajaa keskustelua ja huolta herättänyt julkisen talouden niin sanottu kestävyysvaje on rahoitusmarkkinoiden tiedossa.
Suomen demografiset haasteet eli väestön ikääntyminen Länsi-Euroopan nopeinta vauhtia ja ikääntymisen monipuolisesti haastavat talousvaikutukset ovat pitkään olleet rahoitusmarkkinoiden tiedossa.
Samoin markkinoiden tiedossa ovat Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän ja julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden mittavat kattamattomat vastuut.
Silti Suomen valtio on säilyttänyt asemansa yhä nirsommiksi käyneiden korkosijoittajien suosikkina.
Rahoittajien luottamusta voinee selittää ainakin kahdella syyllä:
Maailman korkosijoittajat luottavat edelleen Suomen kykyyn ratkoa taloushaasteensa ja ennen kaikkea selvitä velvoitteistaan. Toinen syy voi olla se, että useimpien muiden maiden julkinen talous on vielä surkeammassa jamassa.
| Suomen alijäämä ja valtionvelka euroalueen pienimpiä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Euromaiden valtiontalouden tasapainoa, valtionvelkaa, vaihtotasetta, talouskasvua ja kilpailukykyä kuvaavia tunnuslukuja | |||||
| Valtio | Budjetin ali-/ylijäämä 2010, %/bkt | Valtion velka 2010, %/bkt | Vaihtotaseen ali-/ylijäämä 2009, %/bkt | Bkt:n reaalikasvu 2010, % | Euron efektiivinen kurssimuutos 1999-2009, % |
| Luxemburg | -4,2 | 16,4 | 9,4 | 1,1 | .. |
| Malta | -4,4 | 70,9 | -3,2 | 0,7 | .. |
| Suomi | -4,5 | 47,4 | 1,1 | 0,9 | -2,2 |
| Saksa | -5,5 | 76,0 | 4,4 | 1,6 | -3,0 |
| Itävalta | -5,5 | 73,9 | 1,5 | 1,1 | -0,8 |
| Italia | -5,6 | 119,0 | -2,9 | 0,8 | 4,2 |
| Kypros | -5,7 | 58,6 | -11,6 | 0,1 | .. |
| Belgia | -5,8 | 101,2 | 0,6 | 0,6 | 4,2 |
| Slovakia | -6,0 | 39,2 | -5,8 | 1,9 | .. |
| Hollanti | -6,1 | 65,6 | 3,1 | 0,3 | 5,2 |
| Slovenia | -7,0 | 42,8 | -0,8 | 1,3 | .. |
| Portugali | -8,3 | 85,4 | -10,2 | 0,3 | 5,7 |
| Kreikka | -8,7 | 120,4 | -8,8 | -0,3 | 9,5 |
| Ranska | -9,0 | 84,4 | -1,9 | 1,1 | -0,6 |
| Espanja | -10,3 | 68,0 | -5,8 | -0,3 | 14,0 |
| Lähde: HSBC, Euroopan komissio, EIRO, BIS, OECD | |||||
