Kirjaudu ▼
 

Kuka onkaan ylivelkaisten priimus?

Kuka onkaan ylivelkaisten priimus?
Taantuma painaa useimpia maailman valtioita yhä syvemmälle velkoihin, miljardeittain lisää velkaa on ottanut myös Suomi. Lisäveloista huolimatta Suomi on yhä ylivelkaisten eurovaltioiden vähiten velkaisia. Rahoitusmarkkinoilla Suomi erottuu edukseen kuin tarkkailuluokan priimus.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kreikan valtion ajankohtainen rahoituskriisi muistuttaa pelottavalla tavalla, että valtionkin velkaisuudella on merkitystä.

Kreikka on ensimmäisenä eurovaltiona vaarassa ajautua rahoituksen umpikujaan, jossa vaihtoehtoina ovat räjähdysmäisesti kohoavat rahoituskustannukset, turvautuminen muiden maiden hätärahoitukseen tai vararikko.

Rahoitusmarkkinoilla on viime kuukausina vahvistunut huoli, jonka mukaan Kreikka ei suinkaan ole ainoa ylivelkaisuuteen suistuva valtio. Valtioita rahoittavat sijoittajat ovat päin vastoin ryhtyneet puntaroimaan vakaimpinakin pidettyjen valtioiden luottokelpoisuutta.

Toistaiseksi pieni Suomi on erottunut ylivelkaisten valtioiden kirjavassa joukossa edukseen.

Lähes jokainen
EU-maa ylivelkainen

Enemmistö kehittyneistä valtioista oli raskaissa veloissa jo ennen finanssikriisin puhkeamista ja talouden taantumaa. Kriisin ja taantuman seuraukset ovat kasvattaneet velkoja ja alijäämiä roimasti, joten nyt moni valtio on suoraan sanottuna ylivelkainen.

Muualla maailmassa valtioiden ylivelkaisuuden määrittely on tulkinnanvaraista, mutta Euroopan unionin jäsenmailla asiasta on mustaa valkoisella. EU-maiden keskenään solmima Maastrichtin vakaus- ja kasvusopimus määrittelee jäsenvaltioiden alijäämille yksiselitteiset enimmäismäärät.

EU-valtio on Maastrichtin sopimuksen mukaan ylivelkainen, jos valtiontalouden alijäämä on suurempi kuin kolme prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Toinen ylivelkaisuuden mitta täyttyy, jos valtion velka ylittää 60 prosenttia bkt:stä.

Suomi on ani harvoja EU-maita, joissa edes jompi kumpi mittari ei osoita ylivelkaantumista.

Budjetin alijäämä
venyy liian suureksi

Viime vuonna Suomen valtiontalouden alijäämä oli niukasti pienempi kuin Maastrichtin sopimus sallii. Luxemburg oli ainoa muu eurovaltio, jonka budjettialijäämä pysyi sopimuksen rajoissa.

Yhdenkään eurovaltion talous ei ollut enää viime vuonna ylijäämäinen. Taantuma oli kutistanut joka maan tuloja ja samaan aikaan paisuttanut menot tuloja suuremmiksi.

Tänä vuonna edes Suomi ja Luxemburg eivät pysy Maastrichtin sopimuksen alijäämärajoissa.

Ennusteet alijäämän mitoista vaihtelevat ennustajan mukaan. Euroopan suurimpiin kuuluva pankki, brittiläinen HSBC arvioi, että Suomen valtiontalouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 4,5 prosenttiin.

Suomea pienemmällä alijäämällä selviävät tästä vuodesta pankin mukaan ainoastaan euromaiden pienimpiin kuuluvat Luxemburg ja Malta.

Valtionvelka
ei vielä liian suuri

Valtion velka paisuu pullataikinan tavoin nyt joka ikisessä euromaassa poikkeuksellisen vakavaraista Luxemburgia lukuun ottamatta. Suomi on toinen vanhoista euromaista, jonka velan määrä ei ainakaan vielä uhkaa livetä EU-sääntöjen sallimaa suuremmaksi.

Suomen valtiolla oli viime vuonna velkaa 41 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta, kun käytännössä kaikki suuret vanhat eurovaltiot rikkoivat ylivelkaisuuden rajaa jo viime vuonna.

Tänä vuonna Suomen valtionvelka kasvaa HSBC:n arvion mukaan 47 prosenttiin. Välimatkaa jää siis edelleen kosolti Maastrichtin sopimuksen 60 prosenttiin.

Velkaisimmat euromaat ovat päästäneet valtionvelkansa paisumaan jo pitkälti yhden vuoden bruttokansantuotetta suuremmaksi.

Velkaisin on Kreikka, jonka velka ylittää HSBC:n odotusten mukaan tänä vuonna 120 prosenttia maan bkt:sta. Italian 119 prosenttia on jo lähellä Kreikan lukemaa.

Talous kasvaa mutta
niin tekee velkakin

Valtiontalouden alijäämän ja valtionvelan enimmäismäärät ovat suhdelukuja, joihin vaikuttaa itse alijäämän ja velan määrien lisäksi bruttokansantuotteen kehitys. Taantuma heikentää suhdelukuja samaan aikaan kahdella tavalla, alijäämää ja velkaa kasvattamalla ja bruttokansantuotetta kutistamalla.

Tämän vuoden talouskasvusta ei ole vielä varmuutta, mutta viime vuonna talouden sukellus heikensi etenkin Suomen talouden tunnuslukuja rutkasti. Suomen bkt sukelsi lähes kahdeksan prosenttia, selvästi EU-maiden keskimääräistä pudotusta enemmän.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tänä vuonna Suomi onnistuu todennäköisesti kääntämään taloutensa niukkaan kasvuun, joten enää bkt:n kutistuminen ei voimista velkamittareiden heikkenemistä. Talouskasvu jää kuitenkin niin heikoksi, ettei se kumoa velan kovaa kasvuvauhtia.

Eri ennustajien odotus Suomen tämän vuoden kasvuvauhdiksi vaihtelee prosentin molemmin puolin. Velka ja alijäämä kasvavat enemmän, joten alijäämän ja velan suhdeluvut heikkenevät.

Suomen valtion korko
lähes Saksan tasolla

Rahoitusmarkkinat ovat toistaiseksi käsitelleet Suomen valtiota hellävaraisin ottein. Tämä näkyy valtioiden velkakirjamarkkinoiden korkonoteerauksista. Siis samoilta markkinoilta, joilla Kreikan tie uhkaa jo nousta pystyyn.

Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakorot kertovat Suomen miltei lellikkimäisestä kohtelusta kahdella tavalla.

Ensimmäinen on korko, jonka rahoitusmarkkinoilla valtioille luottoa myöntävät korkosijoittajat vaativat Suomen valtiolta. Valtion kymmenen vuoden mittaisen velkakirjan markkinakorko on tämän vuoden alusta asti ollut alle 3,5 prosenttia, kun Kreikan vastaava korko on ollut jopa kaksin verroin korkeampi.

Toinen on korkoero suurimman ja vauraimman eurovaltion, Saksan velkakirjojen markkinakorkoihin. Tämä korkosijoittajien tarkoin seuraama riskilisä on Suomen valtion kymmenvuotisissa velkakirjoissa noin puoli prosenttiyksikköä, kun Kreikan vastaava riskilisä on kolmisen prosenttiyksikköä.

Suomen valtion pitkäaikaisten luottojen markkinakorko on miltei alimmillaan sitten euron käyttöönoton. Nykyistä matalammalla korko kävi  vain hetkellisesti vuoden 2005 syksyllä. Samoin korkoero Saksaan on viime vuoden kriisikuukausien jälkeen kaventunut lähes ennalleen.

Velkaisimpien euromaiden korot ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen ja korkoero Saksaan miltei yhtä suuri kuin ennen euron käyttöönottoa.

Kaksi mahdollista syytä
Suomen suosioon

Rahoitusmarkkinat yrittävät parhaansa mukaan arvioida eri valtioiden lähiajan talousnäkymien lisäksi pitkän ajan todennäköisiä näkymiä.

Suomessa laajaa keskustelua ja huolta herättänyt julkisen talouden niin sanottu kestävyysvaje on rahoitusmarkkinoiden tiedossa.

Suomen demografiset haasteet eli väestön ikääntyminen Länsi-Euroopan nopeinta vauhtia ja ikääntymisen monipuolisesti haastavat talousvaikutukset ovat pitkään olleet rahoitusmarkkinoiden tiedossa.

Samoin markkinoiden tiedossa ovat Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän ja julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden mittavat kattamattomat vastuut.

Silti Suomen valtio on säilyttänyt asemansa yhä nirsommiksi käyneiden korkosijoittajien suosikkina.

Rahoittajien luottamusta voinee selittää ainakin kahdella syyllä:

Maailman korkosijoittajat luottavat edelleen Suomen kykyyn ratkoa taloushaasteensa ja ennen kaikkea selvitä velvoitteistaan. Toinen syy voi olla se, että useimpien muiden maiden julkinen talous on vielä surkeammassa jamassa.

Suomen alijäämä ja valtionvelka euroalueen pienimpiä
Euromaiden valtiontalouden tasapainoa, valtionvelkaa, vaihtotasetta, talouskasvua ja kilpailukykyä kuvaavia tunnuslukuja
Valtio Budjetin ali-/ylijäämä 2010, %/bkt Valtion velka 2010, %/bkt Vaihtotaseen ali-/ylijäämä 2009, %/bkt Bkt:n reaalikasvu 2010, % Euron efektiivinen kurssimuutos 1999-2009, %
Luxemburg -4,2 16,4 9,4 1,1 ..
Malta -4,4 70,9 -3,2 0,7 ..
Suomi -4,5 47,4 1,1 0,9 -2,2
Saksa -5,5 76,0 4,4 1,6 -3,0
Itävalta -5,5 73,9 1,5 1,1 -0,8
Italia -5,6 119,0 -2,9 0,8 4,2
Kypros -5,7 58,6 -11,6 0,1 ..
Belgia -5,8 101,2 0,6 0,6 4,2
Slovakia -6,0 39,2 -5,8 1,9 ..
Hollanti -6,1 65,6 3,1 0,3 5,2
Slovenia -7,0 42,8 -0,8 1,3 ..
Portugali -8,3 85,4 -10,2 0,3 5,7
Kreikka -8,7 120,4 -8,8 -0,3 9,5
Ranska -9,0 84,4 -1,9 1,1 -0,6
Espanja -10,3 68,0 -5,8 -0,3 14,0
Lähde: HSBC, Euroopan komissio, EIRO, BIS, OECD


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (115)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 12
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Onko tässä kyseessä jokin tarkoitushakuisuus. Viron velkahan on tänä vuonna lehtitietojen mukaan vain 1,7% bkt:stä
Anonyymi: Soini Ryhänen 28.3.2010 8:33

Anonyymi
Suomi on pahasti ylivelkainen ja lisäksi epärehellinen vedättäjävaltio.

Alijäämää laskettaessa Suomi laskee eläkerahastojen säästöt - siis sinun eläkerahasi - osaksi julkisen sektorin varallisuutta, mutta satojen miljardien eurojen kattamattomia eläkevastuita Suomi ei laske velaksi. Markkinat eivät tätä tiedä, koska eivät osaa suomea ja joutuvat luottamaan valtiovarainministeriön virkamiesten sanaan. Todellinen velkaantuminen on Suomessa maailman huippuluokkaa. Kun otetaan huomioon, että virkamiehet ja suuret ikäluokat ovat luvanneet itselleen elintason, johon kenelläkään ei ole varaa.

Myös toinen kriteeri, valtion velan osuus BKT:sta, on Suomen osalta puppua. Suomen BKT on enimmäkseen julkista taloutta toisin kuin muiden EU-maiden. Jos Suomen virallista velkaa verrataan todelliseen, yksityiseen BKT:hen, on Suomella velkaa noin 85-90% BKT:sta. Ja jos eläkevastuut lasketaan mukaan, velkaa on 300-400% BKT:sta.

Suljetussa taloudessa näitä lukuja ei ole ollut lupa paljastaa.
Anonyymi: Eläkeponzipoliisista 28.3.2010 8:42

Anonyymi
Suomen tulee ehdottomasti auttaa Kreikkaa.
Voisimmekohan lähettää heille neuvonantajaksi
oman universumin parhaan rahaministerimme
Jygä Käteisen?

Hänkin olisi kiva perheineen nauttia aurigosta
siellä etelässä ja ihan ilman tätä Suomessa
leviävää ydinpolttoainen säteilyä.
Anonyymi: Auttakaamme siis KRE 28.3.2010 8:47

Anonyymi
Nämä ovat vain luvuilla kikkailuja.

Aika se näyttää miten tässä käy. Joko hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.
Anonyymi: Turha arvailla 28.3.2010 8:47

Anonyymi
Päivän paras, vaikka päivä vasta alussa: "markkinat eivät tätä tiedä koska eivät osaa suomea".

Muuten: jos velkaisuus laskettaisiin mainitsemallasi tavalla eli otettaisiin huomioon eläkerahastojen varat mutta ei vastuuvelkoja, julkisen sektorin nettovarat olisivat kirkkaasti plussalla.
Anonyymi: T.J.T.V 28.3.2010 8:52

Anonyymi
Suomalaiset ovat yksinkertaista väkeä. Velkavetoisessa eurossa menestyy parhaiten se, joka hoitaa taloutensa huonoiten.
Anonyymi: Suomi ei kuulu joukk 28.3.2010 9:05

Anonyymi
Myös toinen kriteeri, valtion velan osuus BKT:sta, on Suomen osalta puppua. Suomen BKT on enimmäkseen julkista taloutta toisin kuin muiden EU-maiden. Jos Suomen virallista velkaa verrataan todelliseen, yksityiseen BKT:hen, on Suomella velkaa noin 85-90% BKT:sta. Ja jos eläkevastuut lasketaan mukaan, velkaa on 300-400% BKT:sta.Suljetussa taloudessa näitä lukuja ei ole ollut lupa paljastaa.


Kaikissa vanhoissa EU-maissa julkinen sektori tuppaa olemaan 50% luokkaa. Kaikissa maissa julkinen sektori suhteutetaan koko BKT:een, ei sen yksityiseen osaan joten perustelusi on tältäkin osin täysi p*rseestä.
Anonyymi: Nimetön 28.3.2010 9:06

Anonyymi
Tarkkailuluokan priimus! Onpas Suomi-neito hienossa seurassa.
Anonyymi: Tarkkiksen Taku 28.3.2010 9:21

Anonyymi
Vuonna 1990 valtion velka oli 6 % BKT:sta! Päättäjät ja poliitikot mokasivat ja lopputulos oli velan hirmuinen kasvu n.25 mrd mk:n tasosta 500 mrd mk:n tasoon.

Samoin voidaan sanoa, että päättäjät ja poliitikot pelastivatkin taloutta ja yhteiskunnan toimivuuden, mutta vain osittain. BKT kasvoi hurjasti ja valtion tulot tuplaantuivat 10 vuodessa vuoteen 2000 mennessä. Mutta menojakin kasvatettiin melkein tuplamäärä, ylijäämän ollessa loppujen lopuksi aika pieni (velka alkoi pienetä vuonna 2000).

Velkaa oli ennen tätäkin lamaa paljon valmiina ja nyt otetaan lisää todella paljon.

Parasta talouspolitiikkaa valtio harrastaisi, jos se loisi edellytykset toimivalle yrityselämälle eli ei sössisi tulopuolta ja pitäisi aina julkiset menot mahdollisimman pieninä, siis aina julkiset menot pieninä.
Anonyymi: tika 28.3.2010 9:32

Anonyymi
Soini. Viro on kehitysmaa,joten ei mukana laskuissa. Maan bisnes on pohjoismaiden,saksan,venäjän omistamaa lukuunottamatta viron ylpeyttä tallinksiljaa,joka sekin kohta pohjoismaiden omistama. ei ole nokioita eikä tulossa. Köyhä.
Anonyymi: faktaa 28.3.2010 9:38
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 12
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä