Tämä lakko voi sysätä Suomen uuteen laskuun

Jos uhkaava AKT:n lakko toteutuu, kaupasta ei enää saa banaaneja, töihin kuljetaan omalla autolla, metroilla tai ratikoilla ja taloyhtiön roska-säiliöt takapihalla tulvivat yli äyräiden jätehuollon lamaantuessa.

Pidemmän päälle vaikutukset olisivat kuitenkin ikävämmät, sillä lakko keskeyttäisi Suomen orastavan talouskasvun. Tällä voisi puolestaan olla tuhoisat vaikutukset työllisyyteen.

– Pelkkä satamien lakko olisi täystuho. Ilman muuta lakko merkitsisi sitä, että talous kääntyisi laskuun. Riippuu siitä, kuinka pitkä siitä tulisi, kuinka pitkä haittavaikutus olisi, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo.

– Viikon tai kahden lakko pysäyttäisi suuren osan ulkomaankaupasta. Kyllä sillä varmaan on kansantalouden neljännesvuositilastoihin selvä vaikutus, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander puolestaan arvioi.

Kaikki riippuu nyt siitä, pääsevätkö AKT ja työnantajia edustava Satamaoperaattorit sopuun työehtosopimuksesta, jota sorvataan valtakunnansovittelijan johdolla. Ahtaajat vaativat irtisanottaville vuoden palkkaa vastaavaa korvausta, työnantajat eivät vaadetta hyväksy.

Hintalappu lakolle:
sata miljoonaa päivässä

EK:n arvion mukaan AKT:n lakko jäädyttäisi Suomen viennistä 90 prosenttia: sen verran Suomen viennistä kulkee meriteitse, ja lakko jäädyttäisi merikuljetukset Inkeroisen mukaan lähes kokonaan.

– Lakko on totaalilakko.

Inkeroisen mukaan satamien sulkeutumisen aiheuttamat kustannukset voi laskea koko vuoden viennin arvosta. Vuoden 2008 lukujen perusteella kustannukset nousisivat 160 miljoonaan euroon päivässä. Koska vienti on taantuman takia siitä kuitenkin hidastunut, Inkeroisen mielestä oikeampi hintalappu lakolle on reilut sata miljoonaa euroa päivässä.

AKT voi tahmeuttaa myös lentoliikenteen, sillä lakko hankaloittaisi lentoliikenteen polttoainekuljetuksia. Jaakko Kianderin mukaan lentoliikenteen jumiutuminen maksaisi Suomelle vielä enemmän kuin satamien lakko.

Vaikka painolla mitaten suurin osa vientitavarasta päätyy ulkomaille laivalle, lentokoneiden kuljettamat vientituotteet ovat kalliimpia.

– Sehän voi olla ikävämpi, koska lentokoneilla kuljetetaan usein kiireellistä ja arvokasta tavaraa. Vaikutus voisi olla rahassa mitattuna paljon isompi, Kiander huomauttaa.

Ajoitus mahdollisimman
huono

Työ- ja elinkeinoministeri ilmoitti tänään käyttävänsä valtaansa siirtää satamia uhkaavan lakon alkamispäivää kahdella viikolla. Jos uudesta työehtosopimuksesta ei päästä sopuun ennen maaliskuun 4. päivää, AKT:n 3 000 työntekijää keskeyttävät työt.

Ajankohta on Kianderin mukaan erityisen ikävä sen takia, että vienti keikkuu juuri elpymisen partaalla. AKT oli lakossa viimeksi vuonna 1991. Silloin se ei saanut aikaan kovin pahaa jälkeä, sillä Suomen vienti oli laman takia muutenkin pohjalla.

Inkeroisenkin mukaan hetki on mahdollisimman huono, koska yritysten välinen kilpailu on tällä hetkellä äärimmäisen kovaa taantuman takia.

– Jo nyt meille on tullut tietoa, että kansainväliset yritykset ovat lakonuhan takia peruuttaneet tilauksia. Globaalissa taloudessa asiakkaat eivät katso kauaa sitä, että ei voida varmistaa toimituksia.

Kiander toiveikas:
lakkoa tuskin tulee

Kiander puolestaan on optimistisempi ja uskoo, että kaikkia viivästyviä tilauksia ei peruttaisi, vaan ne toteutettaisiin lakon päätyttyä. Hän myös pitää lakon toteutumista epätodennäköisenä.

– Ennustaisin että ei tule lakkoa. Aikaan saadaan varmaan kompromissi, mutta se tulee luultavasti viimeisellä mahdollisella hetkellä. Ei ole myöskään AKT:n intressi saada aikaan lakkoa.

Toisaalta parhaillaan muhii myös toinen työriita: tänään annettiin myös jäänmurtajien lakkovaroitus, joka yhtä lailla pysäyttäisi meriliikenteen.

Pahinta myrkkyä
työttömyydelle

Kuljetusten hyytyminen aiheuttaisi kolauksen Suomen maineelle. Menetykset ulottuisivat siten lakon päättymistä pidemmälle lakkouutisen vaikuttaessa tilaus- ja sijoituspäätöksiin. Yksittäiselle yritykselle merkittävän asiakkaan menetys on pahimmillaan kuolinisku.

Lisäksi monet teollisuusyritykset tarvitsevat tuotteidensa valmistukseen ulkomailta tuotavia kemikaaleja, joita ei lakon aikaan saataisi. Tuotanto pitäisi panna jäihin viimeistään silloin, kun tavara ei liikkuisi varastoista ja sinne ei yksinkertaisesti mahtuisi enempää tuotteita.

Firmojen ongelmat uhkaavat aina työpaikkoja. Työttömyys puolestaan on kansantaloudelle pahinta myrkkyä vaikuttaessaan kulutuskysyntään ja nostaessaan valtion menoja. Kuluttajien kukkaronnyörien kiristys tarkoittaa pahimmillaan uutta talouden sukellusta.