EKP uhkaa ajaa köyhät maat kyykkyyn

Jos Euroopan unioni EU ja euroalueen keskuspankki EKP toimivat niin kuin niiden johtajat ovat uhonneet, antavat ne Kreikan selvitä omin avuin omista rahoitusvaikeuksistaan.

Käytännössä Kreikan jättäminen yksin tarkoittaisi, että EU ja EKP antaisivat Kreikan ajautua omia aikojaan vararikkoon tai Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n syliin.

Ainakaan rahoitusmarkkinoilla ani harva uskoo, että EU tai EKP antaisivat Kreikan kaatua. Viime hetken pelastus- tai tukioperaatiota pidetään jokseenkin varmana asiana, sillä vaihtoehdot olisivat poliittisesti vaikeata tukipäätöstäkin kauheammat.

Käynnissä onkin suuren luokan poliittinen pokeripeli, jossa on äärimmäisen kovat panokset. Pelissä eivät ole pelkästään Kreikan talous ja Kreikkaa rahoittaneiden sijoittajien varat, vaan äärimmillään jopa euroalueen rahaliiton Emun kohtalo.

Todennäköisesti EU tai EKP tiukan paikan tullen tekevät kaikkensa maasta toiseen leviävän kulovalkean estämiseksi. Mutta ennen sitä todella tiukkaa paikkaa ne torjuvat tukiajatukset viimeiseen saakka, jotta Kreikka ja muut velkaisimmat eurovaltiot ensin saisivat kyllikseen rahoitusmarkkinoiden keppiä. 

Samasta syystä EKP tuskin ryhtyy nostamaan ohjauskorkoaan vielä pitkään aikaan. Se joutuu ehkä vielä tinkimään muidenkin kiristystoimiensa aikataulusta.

Kyteekö eurovaltioiden
velassa seuraava Lehman?

Viime viikkoina ainakin rahoitusmarkkinoille on käynyt hyvin selväksi, että Kreikka ei ole suinkaan ainoa nopeasti pahenevia rahoitusvaikeuksia poteva eurovaltio. Yhtä selväksi on käynyt se, että velkaisimpien eurovaltioiden lisäksi pahoissa vaikeuksissa on moni muukin velkainen EU-valtio Britanniasta lähtien.

Analyysiyhtiöiden, varainhoitoyritysten ja sijoituspankkien markkinakatsaukset ovat olleet pullollaan Euroopan kärjistyvää rahoituskriisiä koskevia analyysejä. Ongelmavaltioiden listat ovat analyyseissä nopeasti venyneet.

Euroopan valtioiden nopeasti heikkenevät rahoitusnäkymät kiteytyvät kaikessa kaameudessaan brittipankki Barclays Capitalin tuoreessa Eurooppa-katsauksessa:

– Julkisen talouden rahoitusvaikeudet uhkaavat tarttua Kreikasta muihin velkaisiin eurovaltioihin. Liikkeelle lähdettyään tartunta-aallosta uhkaa paisua todellinen kriisi-tsunami, joka pyyhkäisee yli useimpien EU-maiden ja vaarantaa Euroopan taloudellisen ja poliittisen vakauden.

Barclays pitää mahdollisena jopa Lehman-tyyppisen ketjureaktion toisintoa, ellei EU ajoissa estä Kreikassa kärjistyvää julkisen talouden kriisiä leviämästä muihin maihin. Siksi pankki pitääkin todennäköisimpänä, että tiukan paikan tullen EU tarjoaa Kreikalle tarvittavan tuen.

Jopa EU:n komissio on varoittanut rahaliiton olevan vaarassa, ellei euroalue saa sisäisiä tasapaino-ongelmiaan oikaistua. 

Yli kolmasosa rahaliitosta
jo syvissä vaikeuksissa

Kreikka on yksistään riittävän pieni maa pelastettavaksi, onhan maan bruttokansantuote alle kolme prosenttia koko euroalueen ja noin kaksi prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Maan pienuus ei anna kuitenkaan aihetta vähätellä sen merkitystä.

Jos Kreikka "kaatuu" ja Barclaysin kuvaama ketjureaktio lähtee käyntiin, voi pelastettavia olla hyvin nopeassa tahdissa jopa EU:lle liikaa. Vaaravyöhykkeessä ovat Kreikan jälkeen Portugalin, Espanjan, Irlannin ja Italian valtiot, eikä Britanniallakaan ole kovin pitkä matka kuilun reunalle.

Portugali ja Irlanti ovat Kreikan tapaan euroalueen ja koko EU:n mitoissa pieniä maita, mutta Espanja, Italia tai Britannia eivät ole. Yli kolmasosa euroalueen bruttokansantuotteesta syntyy Välimeren velkaisissa rantavaltioissa.

Kreikan tai minkä tahansa muun valtion talous voisi käytännössä "kaatua" tai valtio voisi ajautua vararikkoon esimerkiksi niin, että rahoitusmarkkinat menettäisivät luottamuksensa valtion kykyyn selvitä velvoitteistaan. Ensin korko nousisi äkkijyrkästi ja pian markkinaehtoista rahoitusta ei olisi tarjolla millään hinnalla.

Kreikalla ja muilla eurovaltioilla on rahoitusmarkkinoilla yhä luottamusta, mutta ainakin osittain luottamus on Barclaysin kuvaamaa luottamusta EU:lta äärimmäisen hädän hetkellä löytyvään tukeen.

PIGS-maiden velka
huolestuttaa eniten

Vakavan uhkakuvan Kreikan rahoitusvaikeuksista mahdollisesti käynnistyvästä ketjureaktiosta esittää suurisijoittajia palveleva varainhoitoyritys Absolute Return Partners ARP tuoreimmassa katsauksessaan.

Kreikan ajautuminen maksuhäiriöihin olisi ARP:n mukaan koko euroalueelle katastrofi, sillä korkosijoittajat kaikkoaisivat saman tien Kreikan velkakirjoista mutta heti perään myös muiden velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjoista.

Siitä ARP on samaa mieltä kuin Barclays, että varakkaat euromaat tai EU selviäisivät suhteellisen helposti Kreikan tukemisesta, mutta kaikkien PIGS-maiden pelastamiseen tuskin riittäisi rahaa.

PIGS on Välimeren velkaisten rantavaltioiden englanninkielisistä nimistä korkosijoittajien vääntämä väheksyvä kutsumanimi (Portugal, Italy, Greece, Spain). Lyhenteestä näkyy myös hieman pidennettyä versiota PIIGS, jossa on mukana myös Irlanti.

Velkaista ryhmää leimaa valtiontalouden nopeasti kasvava budjettialijäämä ja samaan aikaan yhtä nopeasti kasvava valtion velka.

Velkaisimman Kreikan budjettialijäämä on jo noin 12 prosenttia ja valtion velka noin sata prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Muu PIIGS-ryhmä on vain vähän vähemmän velkainen, ja euroalueen ulkopuolisista EU-maista suurin Britannia lähentelee Kreikan lukemia.

Kreikan korot
nousseet jyrkästi

Rahoitusmarkkinoiden hermoilu on selvimmin näkynyt Kreikan valtion velkakirjojen markkinakoroissa, jotka ovat nousseet jyrkästi ja ovat jo korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen.

Aivan viime viikkoina myös muiden velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot ovat selvästi kohonneet. Samojen valtioiden luottoriskeihin liittyvien niin sanottujen luottoriskijohdannaisten hinnat ovat kohonneet tuntuvasti, minkä tulkitaan ilmentävän riskitason kohoamista.

Markkinoiden Kreikalta vaatima korko on esimerkiksi kymmenvuotisissa lainoissa noussut nopeasti yli kuuteen prosenttiin ja käväissyt hetkellisesti jopa yli seitsemässä prosentissa.

Kreikkaa uhkaa koron nousu vielä korkeammalle, kun valtio yrittää hankkia markkinoilta lisää lainaa. Kreikan tämän vuoden rahoitustarve on noin 50 miljardia euroa, josta nettomääräistä uutta lainaa noin puolet. 

Mitä tilalle, kun EKP
kiristää rahahanoja?

Velkaisimpien valtioiden rahoitustarpeet ovat taantuman kuluessa kasvaneet voimakkaasti. Niiden rahoitusnäkymiä heikentää lisäksi se, että saman taantuman takia myös luotettavina pidettyjen valtioiden, kuten Saksan rahoitustarpeet kasvavat. Hermostuneilla rahoitusmarkkinoilla voi syntyä tungosta.

Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan tilannetta heikentää useimpia muita maita raskaamman velkaisuuden lisäksi pari mahdollisesti hankalaa seikkaa: niiden velasta poikkeuksellisen suuri osa on ulkomaista velkaa, ja niiden valtionvelasta suuri osa on peräisin pankeilta.

Kreikan valtion riippuvuus ulkomaisesta rahoituksesta ja pankkirahoituksesta on suurin. Sattumoisin lisäksi juuri kreikkalaispankkien riippuvuus EKP:n tarjoamasta rahoituksesta on euroalueen korkein. Näin ainakin laskee Barclays EKP:n tilastoista.

Pankkien suuri rahoitusosuus velkaisimpien maiden rahoituksessa voi olla tärkeä kriisiä voimistava tekijä, jos maasta toiseen laajeneva kriisiaalto lähtee liikkeelle. Toisaalta velkaisimmissa euromaissa toimivien pankkien tavallista suurempi riippuvuus EKP:n tarjoamasta rahoituksesta voi osaltaan jopa vahvistaa kriisiä.

Vaaran hetket lähestyvät, kun EKP ryhtyy kiristämään rahahanojaan.

EKP kiristää rahoitusta
ensi kesään mennessä

EKP on ilmoittanut ryhtyvänsä kiristämään rahahanojaan alkuvuoden kuluessa. Kiristys alkaa pankeille tarjottavan keskuspankkirahoituksen karsimisella. Siis juuri sen rahoituksen karsimisella, jota velkaisimpien euromaiden pankit ovat välittäneet kotivaltioidensa vajeiden tilkkeeksi.

Ensi toimenaan EKP on jo päättänyt, että joulukuinen 12 kuukauden rahoitusoperaatio oli viimeinen lajissaan. Kyse oli erikoispitkästä keskuspankkiluotosta, jonka EKP otti käyttöön auttaakseen pankkeja finanssikriisin yli.

Ensimmäinen 12 kuukauden keskuspankkiluotto erääntyy ensi kesäkuussa ja viimeinen tämän vuoden joulukuussa. Kaikkiaan noiden luottojen kuoletukset vetävät pankeilta yli 500 miljardia euroa. Siihen asti tuo summa on ilmeisesti pääosin sijoitettuna euroalueen valtioiden velkakirjoissa.

Seuraavaksi EKP on vihjannut harkitsevansa myös kuuden kuukauden mittaisten keskuspankkiluottojen purkamista. Odotettavissa on myös pankkien käyttämän keskuspankkirahoituksen vakuusvaatimusten tiukennus.

Jos Kreikan valtion viimeinenkin luottoluokitus putoaa alle A-luokan, eivät Kreikan velkakirjat enää ensi vuonna kelpaa EKP:n luottojen vakuudeksi. Kolmesta suuresta luokitusyhtiöstä Starndard & Poor's ja Fitch ovat jo pudottaneet Kreikan B-luokkaan, ja nyt maalla on enää Moody's-yhtiöltä juuri ja juuri riman ylittävä luokitus.

Vetäytyvätkö pankit
Itä- ja Keski-Euroopasta?

Suursijoittajia palveleva riippumaton analyysiyhtiö Lombard Street Research LSR arvioi, että EKP:n pankeille tarjoaman keskuspankkirahoituksen karsiminen voi velkaisimpien eurovaltioiden lisäksi vaikeuttaa tuntuvasti myös velkaisimpien Itä- ja Keski-Euroopan maiden rahoitusta.

Euroalueen maiden pankeilla on edelleen erittäin suuret lainasaatavat Itä- ja Keski-Euroopan maissa. LSR pitää hyvinkin mahdollisena, että EKP:n rahahanojen kiristys voi välillisesti johtaa luottohanojen tuntuvaan kiristykseen useissa euroalueen itäisissä naapurimaissa.

Suurista Itä- ja Keski-Euroopan maista suurimmassa vaarassa on LSR:n mukaan Unkari, jonka talous on suurissa veloissa ja lisäksi veloista erittäin suuri osa on peräisin euroalueen pankeilta. Myös esimerkiksi Puolan yksityisistä veloista suuri osa on euromääräisiä ja peräisin euroalueen pankeista.

LSR:n viimeaikaisten Eurooppa-analyysien perusteella EKP:lla on syytä edetä hyvin varovaisesti. Liian varhaiset ja liian voimakkaat rahoitusolojen tiukennustoimet voivat herkästi kärjistää rahoitusongelmia niin euroalueen etelä- ja länsilaitamien PIIGS-maissa kuin euroalueen itäisissä naapurimaissakin.

EU:lla ja EKP:llä on nyt niin paljon pelissä, että tähänastisen uhoamisen sananmukainen toteuttaminen voi aiheuttaa monin verroin yhden Kreikan tukemista suuremman laskun.