Rajut veronkorotukset vai pidempi työura?

Suomella on edessä vaikeita päätöksiä, jotta julkisen talouden kestävyysvaje saadaan tasapainotettua. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Jukka Pekkarisen mukaan tilanne olisi sitä parempi, mitä nopeammin työllisyysastetta saataisiin parannettua.

Pekkarinen esitteli finanssipolitiikan suuntaviivoja tänään Julkinen talous tienhaarassa -raportin julkistustilaisuudessa.

Edessä on rajuja menojen leikkauksia ja veronkorotuksia, mikäli mitään rakenteellisia uudistuksia ei tehdä. Ministeriö on laskenut, että jos työurat pitenisivät vuoteen 2060 mennessä kolmella vuodella kahden vuoden sijaan, kestävyysvaje pienenisi prosenttiyksiköllä.

Julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuuden lisääminen on toinen keskeinen keino, sillä se on suhteessa tehokkaampaa kuin yleinen tuottavuuden nostaminen. Kestävyysvaje pienenisi prosenttiyksiköllä, jos hyvinvointipalvelujen tuottavuus paranisi 0,25 prosenttiyksikköä vuodessa.

7 prosenttiyksikön
nousu kunnallisveroon?

Jos mitään uudistuksia ei tehdä, väestön vanheneminen tuo kovat paineet kuntatalouteen. Hoito- ja hoivakulujen kasvu aiheuttaa kolon, jonka täyttämiseen tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä seitsemän prosenttiyksikön nosto kunnallisveroihin.

Aluksi toimet painottuvat Pekkarisen mukaan väistämättä menojen leikkauksiin ja verotuksen pohtimiseen poliittisen päätöksenteon hitauden vuoksi.

– On kai realistista lähteä siitä, että yksimielisyyden aikaansaaminen uusista rakenteellisista muutoksista kestää aikansa.

Väestörakenteen muutos iskee Suomeen nopeammin kuin muihin EU-maihin. Väestön vanhenemiseen liittyvät menot kasvavat Suomessa 2030-lukuun mennessä kaksi kertaa nopeammin kuin muissa EU:n vanhoissa jäsenmaissa, puhumattakaan uusista jäsenmaista.

Pekkarinen lohduttaa kuitenkin, että ero tasoittuu 2030-luvulta eteenpäin, ja voi kääntyä jopa Suomen eduksi varsin korkean syntyvyyden vuoksi. Lähivuodet ovat kuitenkin haastavat, joten on toimittava nopeasti.

– Mitä pikemmin ongelmaan tartutaan, sitä pienemmin taloudellisin ja sosiaalisin vaurioin se voidaan ratkaista, Pekkarinen sanoo.

Ongelma on niin paha,
että sen hoitoon menee vuosikymmen

Kestävyysvaje on kuitenkin päässyt niin pahaksi, että on Pekkarisen mukaan kohtuutonta odottaa pikaista ratkaisua. Tasapainottaminen vie helposti vuosikymmenen eli kaksi vaalikautta.

Seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta voisi valtiovarainministeriön mukaan vahvistaa keskimäärin 1,5 miljardilla eurolla vuodessa eli vajaalla prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta ja hoitaa loput seuraavalla vaalikaudella.

Pekkarisen mukaan toisen vaalikauden taakka on todennäköisesti jo pienempi.

Menoja karsiessa
"joka kivi käännetään"

Jos uusiin rakenteellisiin uudistuksiin ei ryhdytä seuraavalla vaalikaudella, vajetta pitää pienentää kovalla menojen karsimisella ja verojen korotuksilla. Menojen supistaminen tarkoittaisi Pekkarisen mukaan sitä, että ”joka kivi käännetään”.

– Se ei yksinomaan eikä välttämättä ensisijaisesti tarkoita sosiaalimenoja, vaan julkisia menoja kokonaisuudessaan.

Lisäksi on mietittävä verojen korotuksia ja otettava huomioon niiden mahdolliset haittavaikutukset talouteen. Pekkarisen mukaan tarkasteltaviksi voivat tulla verotuet, veroasterakenne ja esimerkiksi kiinteistövero.

Pekkarinen korosti, että laskelmat eivät ole ennusteita. Tarkoitus on kuvata kansantalouden rakenteisiin liittyviä jännitteitä ja esitellä lähtökohdat, joiden pohjalta poliittisia päätöksiä tehdään.