Ei pienintäkään kiirettä koronnostoihin, EKP
Korkomarkkinoiden noteerausten perusteella ani harva odottaa euroalueen keskuspankilta EKP:ltä koronnostoa vielä pitkään aikaan. Ainakaan nostoa ei ole odotettavissa tänään, kun EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa.
EKP kertoi jo viime vuoden lopulla, että se ryhtyy vaiheittain tämän vuoden mittaan purkamaan pankeille tarjoamaansa ylimääräistä keskuspankkirahoitusta. Tämän mittavampia kiristystoimia tuskin on kovin pian odotettavissa.
Rahapolitiikan kiristämistä jarruttaa euroalueella tällä haavaa paljon useampi ja suurempi talouden luonnonvoima kuin sitä puoltaa. Moni talouden ja markkinoiden tarkkailija arvioi euroalueen rahoitusolot ennemmin liian kireiksi kuin liian hölliksi.
Rahapolitiikan minkäänlainen kevennys olisi todellinen yllätys, mutta markkinoiden enemmistö pitää myös raharuuvin kiristämistä epätodennäköisenä. Siksi markkinoiden enemmistö veikkaa, että EKP:n neuvosto ei liikauta rahapolitiikkaa tänään yhtään.
Kuluttajahinnat nousivat
viime vuonna prosentin
Jos euroalueen talous olisi kovaa vauhtia karkaamassa ylikierroksille ja inflaatio uhkaisi kiihtyä korkeuksiin, olisi koronnostoilla jo kova kiire. Näin ei kuitenkaan ole, sillä talous on lievistä elpymisen merkeistä huolimatta edelleen taantumassa eikä inflaatiostakaan liene pitkään aikaan pelkoa.
Euroalueen kuluttajahinnat nousivat unionin tilastoviranomaisen Eurostatin ennakkotietojen mukaan viime vuonna hilkkua vaille prosentin. Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti on loppuvuoden mittaan taas kohonnut käytyään vuoden keskivaiheilla nollan alapuolella.
Suurinta inflaatiovauhdin vaihtelua ensin alas ja nyttemmin ylös on koitunut energian ja ennen kaikkea öljyn hintavaihtelusta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on viime vuoden alkukuukausien jälkeen melkein kaksinkertaistunut.
Energian ja elintarvikkeiden hinnanmuutoksista puhdistettu niin sanottu pohjahintainflaatio on koko viime vuoden lipsunut kuukausi kuukaudelta alemmas. Sattumoisin kumpikin vuotuinen inflaatioluku on nyt pyöreästi yhdessä prosentissa, eli tuntuvasti EKP:n tavoitteen alapuolella.
Neutraali ohjauskorko
olisi nyt negatiivinen
EKP:n määrittelemä ja vaalima hintavakaus edellyttää kuluttajahintojen kohoavan pitkän ajan kuluessa keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia. Näin rivakasti euroalueen yleinen hintataso ei ole kohonnut suunnilleen vuoteen, eikä tähän vauhtiin liene kovin nopeasti paluuta.
Inflaatiopaineita pitää kurissa moni taantuman ja rahoituskriisin aiheuttama talouden ilmiö. Tärkeimpiä ovat työttömyyden ja tuotantokoneiston joutokäyntiasteiden kohoaminen jo huomattavan korkeiksi.
Euroalueen työttömyysaste on juuri kivunnut kymmenen prosentin yläpuolelle, ja pahimman työttömyyden vaivaamissa euromaissa työtä vailla on lähemmäs 20 prosenttia työvoimasta. Teollisuuden tuotantokyvystä on vajaakäytössä kymmeniä prosentteja.
Talouskasvun putoaminen huimasti pitkäaikaisen trendikasvun alapuolelle on sekin omiaan hillitsemään inflaatiopaineita. Tuoreimman IMF:n arvion mukaan euroalueen talouskasvun niin sanottu trendipoikkeama on viime vuoden luvuin -5,8 prosenttia.
Kun inflaatio on noin puolessa pitkäaikaisesta tavoitteestaan, ja talouden kasvuvauhti on pudonnut kuutisen prosenttiyksikköä pitkäaikaisen kasvutrendin alapuolelle, pitäisi keskuspankin ohjauskoron eräiden tulkintojen mukaan olla muutaman prosentin verran negatiivinen ollakseen edes neutraali.
Onko euroalue
yhä Japanin tiellä?
Analyysiyhtiö Lombard Street Research odottaa euroalueen inflaation kipuavan alkuvuoden mittaan selvästi prosentin vuosivauhtia kovemmaksi. Yhtiö tähdentää kuitenkin, että inflaatio kiihtyy vain tilapäisesti, jää kovimmillaankin selvästi alle kahden prosentin vuosivauhdin ja painuu vielä tämän vuoden kuluessa uudestaan laskuun. Näin käy ainakin, ellei öljyn hinta taas kaksinkertaistu.
LRS:n mukaan euroalueen taloudessa on tuntuvasti enemmän deflatorisia kuin inflatorisia paineita, ja yhtiö pitää edelleen todellisena riskinä, että euroalue lipsuu Japanin viime vuosikymmenten kaltaiseen olemattoman talouskasvun deflatoriseen taantumaan.
Euroalueen deflatoriset riskit perustuvat LRS:n mukaan muun muassa Kiinasta hirvittävällä voimalla tulvivan tuonnin vaikutuksiin. Myös velkaisimpien euromaiden erittäin hidas toipuminen ja niiden kasvavat rahoitusongelmat jarruttavat yhtiön analyysien mukaan koko euroalueen talouskasvua.
Velkaisimpien eurovaltioiden rahoitushuolet tai niiden ratkominen eivät suoranaisesti kuulu EKP:n neuvoston tehtäviin, mutta tuskin neuvosto ehdoin tahdoin haluaa kärjistää Kreikan ja muiden velkaisimpien euromaiden rahoitusongelmia kriisiksi kiristämällä rahoitusmarkkinoita liian varhain.



















Kommentit (54)
Isäntä on aina isäntä ja renki aina renki...
Nyt näyttää siltä, että mennään Kreikan ehdoilla, mutta jos tänä vuonna kasvu alkaa Saksassa kunnolla, silloin joudutaan kiristämään rahapolitiikkaa riippumatta siitä, miten Kreikkaan vaikuttaa.
Muurahainen alkaa määräilemään elefanttia.
Amusta iltaan on tosi pitkä aika eli huomenna voi jo nostaa. Niin kauan kuin talous on näin kuralla, korkoon ei saa koskea. Ja nousu tulee olemaan hidas ja karikkoinen.
Japanin tiestä euroopan tulevaisuutena on peloteltu ja pelätty jo kauan ja vahvasti näyttää että sille tielle luisutaan.
Kiinan keskusjohtoinen demokratia alkaa näyttää yhä huolestuttavammalta, räjähtämäisillään olevalta lasitornilta. Jo nyt demokratiavaje ja siirtotyöläisten kurjat olot antavat kuvan sisäisesti erittäin räjähdysherkästä yhteiskunnasta joka voi pienestäkin kipinästä sortua ja viedä koko maailman ennennäkemättömään talouden tilanteeseen.
Länsimaat, usa etunenässä ovat liene jo täysin riippuvaisia niin kiinalaisesta tuotannosta kuin kiinalaisesta rahastakin. Kuinka käy jos kiinan yhteiskuntajärjestelmän epäkohdat kärjistyvät kriisiksi ja kaaokseksi. Loppuuko meiltä kahvinkeittimet ja halvat t-paidat..