Tällainen on Suomi laman jälkeen

Aiempaa suuremmasta työttömyydestä voi tulla Suomelle pitkäaikainen riesa. Tähän mennessä talouskriisi on nostanut työttömyysasteen jo 8,2 prosenttiin, ja rumempia lukuja on luvassa.

– Näillä näkymin menee vuosia, ennen kuin ollaan sillä tasolla, mistä lähdettiin, sanoo johtaja Jussi Mustonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja Juan Somavia on arvioinut, että voi viedä 6–8 vuotta, ennen kuin työllisyys on kansainvälisesti palannut talouskriisiä edeltävälle tasolle.

Niin Mustonen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderkin arvioivat, että Suomessa tuo taso voitaisiin saavuttaa ensi vuosikymmenen puolivälissä.

– Pahimmat uhkakuvat eivät ehkä toteudu ja vuoden 2011 jälkeen talouskasvu voi olla suhteellisen nopeaa, Kiander pohtii.

Mustonen huomauttaa, että työllisyys paranee yleensä hitaasti. Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen vasta vuonna 2000 työttömyysaste laski alle kymmenen prosentin. Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski viittaa ILO:n raporttiin, jossa todettiin, että Suomessa työllisyyden elpyminen vei 18 vuotta.

– Jollei tehokkaita lääkkeitä keksitä, voi olla, että nyt ei mene 18 vuotta vaan 28 vuotta, Ylikoski sanoo.

Jos pää on pensaassa,
pitää katsoa läpi

Monet ekonomistit ja työelämän sosiologit ovat sitä mieltä, että tästä taantumasta ei selvitä vanhoin eväin, vaan rakennemuutos on väistämätön.

PT:n Kiander arvioi, että tuotantoaan rankasti lopettanut metsäteollisuus ei elvy entiselleen. OP-Pohjolan pääekonomisti Anssi Rantala sanoo, että talvi osoittaa, miten konepajateollisuudelle käy.

Vaikka tilanne on vaikea, Työterveyslaitoksen Ylikosken mukaan ei pidä panna päätä pensaaseen ja tuijottaa vain synkkiä lukuja.

– Tai vaikka pää pannaan pensaaseen, pitää nähdä pensas ja vaikeudet, mutta myös katsella niiden läpi, sanoo Ylikoski.

Hänen mielestään suomalaisten pitää nyt yhdessä miettiä, mihin kannattaa satsata. EK:n Mustosen mielestä meillä on hyvät mahdollisuudet kilpailukykymme säilyttämiseen, mutta tarvitaan malttia, harkintaa ja viisautta.

–  Paljon jää ihmisten innovatiivisuuden, luovuuden ja yrittämisen varaan, hän sanoo.

Suomesta voi tulla
viherteknomaa

Koska kukaan ei voi tietää, mistä voi poikia suuri keksintö, hulluiltakaan tuntuvia ajatuksia ei pidä oitis ampua alas. Ylikoski suosittelee, että pienetkin oivallukset nostetaan julkisuuteen, koska niistä voi kummuta myötätoivoa.

Uutta Nokiaa tuskin tulee, joten Kianderin mukaan tarvitaan nopeasti kasvavia keskikokoisia yrityksiä. Koska Suomessa on paljon teollista osaamista, yksi nousuväylä voi olla vihreän teknologian kehittäminen.

– Maailmalla on suuri kysyntä tällaiseen tuotantoon, sanoo Mustonen.

Tämä voi tarkoittaa tuulimyllyjen ja sähköautojen akkujen rakentamista, mutta paljon muutakin, sillä energiakysymys koskee lähes kaikkia tuotteita, niiden valmistusta ja logistiikkaketjuja.

Työhyvinvointi
tukee tuottavuutta

EK:n Mustosen mukaan työttömyysaste ei vastaisuudessa ole välttämättä paras mittari kuvaamaan työllisyystilannetta, sillä työvoiman määrä lähtee alaspäin väestön ikääntyessä.

– Työttömyysaste voi näyttää kohtuullisen hyvältä, vaikka todellinen työllisyystilanne on paljon heikompi talouden tuotantokyvyn kannalta.

Työterveyslaitoksen Ylikosken mukaan nyt on aika kyseenalaistaa arvot ja linjaukset ja elintason jatkuvan nousun käsite. Myös työtavat on syytä pohtia uusiksi. Ylikoski korostaa työhyvinvointia ja työelämän laatua.

– Kilpailukyky säilyy, jos kehitämme tuottavuutta ja työelämän laatua yhtä aikaa, hän sanoo.

– Tuottavuuden nousu voi olla kaikille hyvä asia. Jos työn tuottavuutta saadaan lisättyä siten, että se parantaa työhyvinvointia, tuotanto, tulot ja kaikki hyvä nousee, huomauttaa OP-Pohjolan Rantala.

PT:n Kianderin mielestä ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, että tuottavuus revitään heidän selkänahastaan. Hän huomauttaa, että merkittävä tuottavuuden kasvu tulee kuitenkin muualta kuin työntekijöiden hiostamisesta eli esimerkiksi siitä, että ihmistyötä korvataan koneilla.

Perinteisesti työn tuottavuutta on lisätty juuri investoimalla ja lisäämällä pääomaa. Rantala sanoo, että tuottavuus kasvaa, jos keksitään, miten työt tehdään älykkäämmin kuin ennen. Hänen mukaansa lähivuosikymmeninä korostuu se, mistä löydetään entistä paremmat reseptit.

Teknologiaa
tarvitaan

Ei ole sama, millaisia työpaikkoja Suomessa on. Rantalan mukaan Suomelle on iso tappio, jos teollisuutta lähtee täältä laajalti pois, vaikka yhtä paljon palvelualan työpaikkoja saataisiin luotua esimerkiksi kauppoihin, kampaamoihin tai ravintoloihin. 

– Vaikka teollisuus työllistäisi vähän, se tuottaa suuren osan arvonlisäyksestä, Rantala huomauttaa.

Jos korkean tuottavuuden aloja lähtee, keskimääräinen tuottavuus Suomessa laskee ja yritysten palkanmaksukyky heikkenee, sillä palkat määräytyvät talouden keskimääräisen työn tuottavuuden mukaan.

– Jos kansainvälisen kilpailun avoimen sektorin tuottavuus lähestyy Romanian tasoa, myös palvelusektorin ja meidän kaikkien palkat lähestyvät Romanian tasoa, kärjistää Rantala.