Katainen: Suomi elvyttää oikein

Suomi ei valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan ole suinkaan pelkkä veroelvyttäjä, vaikka EU:n komission mukaan 80 prosenttia Suomen elvytyksestä on verotuksen keventämistä. Kataisen mukaan komissio laskee veroelvytykseksi asioita, jotka eivät liity verotukseen.

Katainen sanoo, että tällaisia ovat esimerkiksi kaikkein pienituloisimpien sosiaalietuuksien parantaminen sekä se, että kunnille on myönnetty yhteisöveroista aiempaa suurempi osuus. Lisäksi muun muassa inflaatiotarkistukset ja työnantajien Kela-maksun asteittainen poisto on katsottu verohuojennukseksi.

Kataisen mukaan tilannetta vääristää myös se, että komissio jättää noteeraamatta monia hallituksen monia muita toimia, jotka ovat elvyttäviä.

– Kun lasketaan mukaan kaikki elvyttäväksi tarkoitetut toimet, veronkevennykset muodostavat alle 20 prosenttia koko summasta, sanoo Katainen.

Menoelvytys
toimii

Katainen huomauttaa, että hallitus ei suinkaan ole tehnyt yksipuolisia elvytyspäätöksiä, vaan on käyttänyt kaikkia finanssipolitiikan välineitä ja kahden vuoden ajalle on päätetty lukuisia elvyttäviä hankkeita.

Katainen viittaa Kiinteistöliiton parin viikon takaiseen barometriin, jossa yli kaksi kolmasosaa taloyhtiöiden isännöitsijöistä arvioi, että suunnittelijoita ja urakoitsijoita on vaikea saada. Vielä keväällä vain kolmasosa oli tätä mieltä.

– Barometri on hyvä osoitus siitä, että elvytys toimii, hän totesi.

Hallitus päätti alkuvuonna, että valtio myöntää kymmenen prosentin korjausavustuksen remontteja tekeville taloyhtiöille. Myös kotitalousvähennyksen laajeneminen on lisännyt rakennusväen tarvetta.

Tuloverojen kevennyksestä oli sovittu jo ennen taloustilanteen heikkenemistä. Kataisen mielestä niiden ajoitus osui hyvin ja ne ovat lisänneet ostovoimaa. Hän uskoo, että tämä helpottaa myös palkoista sopimista lähikuukausina.

– Voi vain kysyä, olisivatko palkkavaatimukset suurempia vai pienempiä, jollei tuloveroja olisi alennettu?

Keinojen paremmuudesta
ei ole yksimielisyyttä

Talouden asiantuntijat ovat Helsingin Sanomissa huomauttaneet, että veronkevennykset on taloustieteessä todettu tehottomammaksi elvytyskeinoksi kuin julkisten menojen lisääminen, esimerkiksi tien rakentaminen tai rakennuksen korjaaminen.

Ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että kansantalouden ammattilaisen kannalta tällainen näkemys on hämmentävä.

– Tutkimuksen piirissä ei ole rikkumatonta yksimielisyyttä siitä, onko vero- vai menoelvytys tehokkaampaa. Nämä vaikuttavat eri kanavien kautta ja niiden purevuus riippuu tilanteesta, hän sanoo.

Velka hoidetaan
veronkorotuksin

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on varoittanut Aamulehdessä valtiota liiasta velkaantumisesta. Kataisen mielestä huoli on aiheellinen. Hänen mukaansa nyt tulevaa aukkoa aletaan paikata, kun tilanne muuttuu.

– Kun talous alkaa kasvaa, tarvitaan lisää verotuloja, hän sanoo.

Tulevat korotukset painottuvat ympäristö- ja haittaveroihin. Myös kulutusta aletaan verottaa entistä enemmän.