Velanmaksu voi horjuttaa asuntojen hintoja

Viime laman jälkeen kotitaloudet kevensivät velkojaan ja kasvattivat säästöjään useita vuosia ennen kuin uusi velka ja rempseä kuluttaminen alkoivat taas maistua. Nousukauden velkoja maksettiin kauan.

Vielä samanlainen velanmaksu ja pakkosäästäminen eivät ole käynnistyneet, mutta velanmaksu on tämänkin kriisin jälkeen edessä. Näin uskovat useiden suurpankkien ja esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston ekonomistit.

Euroalueella velanmaksun ja pakkosäästämisen tarve on suurimmillaan niissä maissa, joissa kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi ennen kriisiä suurimmaksi ja säästämisaste painui pienimmäksi.

Suomi kuuluu tähän joukkoon.

Kaikkoaako velkaraha
asuntomarkkinoilta?

Suomen kotitalouksien velkaantuminen karkasi viime vuosina euroalueen korkeimpien joukkoon, kun velkataakka kasvoi selvästi käytettävissä olevia vuosituloja suuremmaksi. Samalla säästämisaste lipsui raskaasti pakkaselle.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja esimerkiksi yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chasen ennusteiden mukaan Suomella ja monella muulla liian suuriin velkoihin ajautuneella kansalla on ennen pitkää edessään velkakuorman keventäminen.

Vanhojen velkojen maksaminen ja uuden velan karttaminen kestää vuosia, jos kotitaloudet ja niitä rahoittavat pankit toimivat samaan tapaan kuin aikaisempien finanssikriisien ja vakavien taantumien jälkeen.

Samalla pakkosäästäminen voi panna velkarahoitukseen perustuvat markkinat ahtaalle, kun kotitaloudet lykkäävät tai pihistelevät suuria investointejaan, kuten asunto- ja autokauppoja.

Velkaantuminen kasvoi
melkein 1980-luvun malliin

Suurpankki JP Morgan Chasen ekonomistit arvioivat jo viime vuoden lopussa Suomen kotitalouksien velkaantumisasteen nousseen roimasti pitkäaikaista trendiään korkeammaksi.

Velkaantumista kuvaava käyrä on kuin kaksikyttyräisen kamelin selkä. Ensimmäinen kyttyrä kuvaa 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun velkavuorta.

Toinen kyttyrä nousee melkein yhtä korkealle vuoden 2005 jälkeen.Kyttyröiden välissä velkaantumista kuvaava käyrä painuu syvälle kuopalle, joka kuvaa viime lamasta alkanutta velanmaksun ja pakkosäästämisen aikaa.

Suhteellista velkaantumista hillitsi 1990-luvulla sekin, että vuosikymmenen lopussa talous kasvoi velkaa nopeammin.

Pankki suhteuttaa kotitalouksien velkataakan kasvun bruttokansantuotteen kehitykseen. Näin arvioitu velkaantumisaste on tänä vuonna jatkanut vauhdikasta kasvuaan, sillä bruttokansantuote on supistunut mutta velkamäärä on yhä kasvanut.

Viimeksi asuntojen hinnat
laskivat useita vuosia

Työttömyyden kasvu, epävarmuus talouskehityksestä ja esimerkiksi luottoehtojen kiristyminen painoivat suomalaisten velkaantumisen pitkään laskuun viime laman jälkeen.

Samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste kohosi jyrkästi.

IMF:n mukaan Suomen kotitalouksien säästämisaste oli kaksi vuotta ennen 1980-luvun lopun suhdannehuippua vielä viitisen prosenttia miinuksella mutta jo vuosi laman alkamisen jälkeen kahdeksan prosenttia plussalla.

Kotitalouksien velanmaksu ja pakkosäästäminen ajoivat 1990-luvun lamavuosina asuntomarkkinat ahtaalle. Hinnat olivat IMF:n mukaan laskussa vielä kolme vuotta laman alkamisen jälkeen.

IMF:n ja JP Morganin velkakatsauksien perusteella on hyvin todennäköistä, että kotitalouksien velkasykli noudattaa tämänkertaisessakin kriisissä perinteistä kriisikaavaa.

Yhtä todennäköisiä ovat velanmaksun sivuvaikutukset.