Apu tulee taas myöhässä

Hallituksen auliisti esittelemissä elvytyspäätöksissä on varsin pirteä, näennäisen lamantappamisen meininki. Budjetti pursuaa kysyntää lisääviä ja yritystoimintaa tukevia miljoonakikkoja.

Silti rahanjaon olisi pitänyt alkaa lähes vuosi sitten, jos sen haluaisi vaikuttavan tulevan talven työttömyyskuoppaan.

– Ei pidä yliarvioida tai odottaa talouspolitiikalta mahdottomia. Kestää vielä pitkään, ennen kuin monen alan suhdannekehitys oikenee, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.

Esimerkiksi käy vuokra-asuntotuotanto, jonka uusiin takausvaltuuksiin valtio heittää alkajaisiksi 250 miljoonaa.

Vaikka kaavoitetut tontit olisivatkin valmiina, talot pitää suunnitella, työvaiheet kilpailuttaa ja alihankkijat valikoida.

Jos tonttia ei ole, nopeimmallakin grynderillä kestää kesään asti, ennen kuin ensimmäistäkään monttua on kunnolla kaivettu.

Nyt lomautettu raksalainen saanee odotella uutta isoa keikkaa vuodenvaihteen yli.

– Mitä suuremmista hankkeista on kyse, sen pitempi aika aivan normaaleihin valmisteluihin menee. Valtion tukema korjausrakentaminen lähtee varmaan käyntiin nopeammin ja monelle töitä löytyy sitä kautta, Lindholm sanoo.

Elementtitehtailta tai rakennusbetonifirmoista lomautettu päässee todennäköisesti takaisin työpaikalleen hieman aiemmin kuin rakennusmies.

Pahimmillaan nyt käynnistyvät rakennushankkeet alkavat ruuhkautua yhtä aikaa ensi vuoden syksyllä tai talvella 2011, kun uusi kovan rahan asuntotuotantokin viriää.

Silloin rakennusväestä alkaa taas olla pulaa, hinnat nousevat ja tuotantokustannusten uusi ylämäki jyrkkenee, tavallaan valtion kustannuksella.

Tienrakennusta
haittaa vuodenaika

Hallituksen elvytyspaketeissa liikenneväylien kunnostamiseen ja rakentamiseen on luvattu yli puoli miljardia euroa.

Asvaltti- ja radankorjauskoneet saa tarvittaessa liikkeelle hyvinkin nopeasti, mutta lähestyvä talvi haittaa urakoiden aloitusta. Joitain työvaiheita joutuu väkisinkin odottamaan talvirengaskauden yli.

Lisäksi suuri osa Suomen vähistä ammattimaisista infraurakoitsijoista on jo nyt kiinni aloitetuissa väylähankkeissa. Uutta porukkaa pitäisi värvätä muualta, ja näin on vaarana että elvytysvaroja valuu yhä enemmän Baltian ja Puolan ammattilaisille.

Uusi Nokia saa odottaa
talven taittumista

Elvytyksellä valtio sanoo pitävänsä suomalaisia yrityksiä pystyssä vaikka väkisin. Finnveralla on yritysten rahoituksen turvaamiseen ja vientihankkeiden takaamiseen 3,5 miljardin euron valtuudet.

– Yritysrahoituksella ei sinänsä voi elvyttää. Olemme yrityksille rahoituskanava, joka pysyy auki mikäli pankit eivät siihen kykene, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.

Pienen kotimarkkinayrityksen rahoituspäätös syntyy hänen mukaansa nopeimmillaan muutamassa viikossa, mutta vientitakuupuolella uusien hankkeiden läpimenoaika on tyypillisesti useita kuukausia.

Jos nyt yrityksesi saisi kuin ihmeen kaupalla upouuden vienti-idean, se olisi  todennäköisesti toteutusvaiheessa aikaisintaan vappuna. Idean pitäisi myös olla jo paperilla elinkelpoinen, jotta pankit suostuisivat rahoittamaan sitä ja Finnvera lähtisi takaamaan vientiponnistuksia.

Kannattavuutta tai myyntinäkymiä ei nykyoloissa kukaan pysty takaamaan etukäteen. 

– Maailmanmarkkinatilanteeseen meidän rahoitusmahdollisuuksillamme ei ole vaikutusta, Andersén huomauttaa.

Valtio antaa julkiseen tuotekehitys- ja innovaatiotukeen muutamia kymmeniä lisämiljoonia. Rahalle onkin tarve, sillä moni uudeksi Nokiaksi pyrkivä firma on jo kolkutellut turhaan Tekesin ovea.

– Päätöksiemme valmistelu ja teko kestää keskimäärin 80 vuorokautta hakemuksen saapumisesta, mutta tässä tilanteessa käsittelyaikaan tulee lisää viiveitä, kertoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Nyt tukianomuksen lähettänyt firma saisi hyvässä lykyssä ratkaisun ennen joulua, mutta rahoja joutuisi todennäköisesti odottamaan kevääseen.  

Koska alkuvuonna Tekesillä ei ollut tarpeeksi tukemisvaltuuksia, hyviä mutta rahoittamattomia hankkeita on jonossa liikaakin. Tekes lupaa käsitellä ne ensin alta pois. Etusijalla ovat pienyritykset.

Maastokuormureita
ja metsänhoitoa tuli ajoissa

Auttamishalun puutteesta ei voi kaikkia hallinnonaloja tai valtion laitoksia syyttää. Monet ovat aidosti ymmärtäneet, miten kiire työllisyyttä parantavilla toimilla on jonkun pienen tilaajayrityksen kannalta.

Yksi nopeimmista täsmäelvyttäjistä on puolustusministeriö, joka aikaisti kuormuritilauksiaan ja katkaisi sillä Sisun Raaseporin tehtaan lomautuskauden.

– Teimme kymmenkunta erilaista hankintojen aikaistamista heti kun saimme siihen luvan. Tuntui hyvältä, että pystyimme vähän ajoituksen muutoksella auttamaan kotimaista työtä. Eikä kyse ollut mistään erikseen keksityistä uusista tarpeista, kertoo neuvotteleva virkamies Tuija Karanko.

Metsähallitus teki jo keväällä samanlaisen pelastusliikkeen puunkorjuu- ja kuljetusurakoitsijoille. Nämä olivat hätää kärsimässä, kun metsäteollisuuden tilaukset loppuivat ja Venäjän-puuliikennekin hyytyi.

– Päätimme että nyt ei hötkyillä ja irtisanota sopimuksia, vaan etsitään tekemättömiä töitä, joita kuitenkin olisi lähiaikoina hoidettava, kertoo Metsähallituksen hankintajohtaja Jussi Kumpula.

Tilalle löytyi muun muassa metsänhoitohankkeita, uudelleen mietittyjä puun välivarastointeja, lannoiterahtauksen muutoksia ja energiapuuhankkeiden lisäämistä.

Muitakin esimerkkejä isoista ja pienistä onnistumisista varmasti löytyy, uskoo Timo Lindholm.

– Valtio on tehnyt aika lyhyessä ajassa monella alalla paljon rohkeita päätöksiä, hän kiittelee.

Tämän kriisin rakenne on vain sellainen, että nopeimmat muutokset tapahtuvat ulkoisista syistä, maailmantalouden viemänä.

Elvytyksen tehoa voikin verrata sikainfluenssan hoitoon vaikkapa Tamiflu-lääkkeellä. Ilman lääkettä tauti voi kestää viikon, ja lääkettä ottamalla siitä toipuu ehkä kuudessa päivässä.