"Työttömyyssokkia ei tule"

Taloudessa on viime aikoina pelattu aakkosarvausleikkiä. Onko tuleva kehityskäyrä muodoltaan kuin V-kirjain, vai kenties tuplavee, joka kertoo kasvua seuraavasta uudesta pohjakosketuksesta? Sampo Pankin pääekonomistin Lauri Uotilan mukaan vastaus ei ole aakkosissa vaan matemaattisissa merkeissä: Suomen talouden kehityskäyrä on kuin ”väsähtänyt neliöjuuri”.

Kansantalouden tulevaisuutta on ennustettu kulmat kurtussa. Etenkin arvioita pilviin nousevista työttömyysluvuista on luettu kauhulla.

Lauri Uotila ei yhdy voivottelijoihin.

– Ei nuristaisi aina, että kurjuus ja köyhyys valtakunnassa lisääntyvät, Uotila sanoi Sampo Pankin suhdannekatsauksen tiedotustilaisuudessa tänään maanantaina.

Uotilan mukaan voimme iloita siitä, että kotitalouksien velat ovat hoidettavalla tasolla, valtion velka ei ole kovin huolestuttava ja kauppatase on ylijäämäinen.

Työttömyys ei
nouse sokkilukemiin

Uotila ja muut pankin ekonomistit arvioivat ensi vuoden työttömyysasteen olevan kymmenen prosenttia.

– Jos halutaan dramatisoida, ensi toukokuussa työttömyysprosentti voi olla 13 prosenttia tai vaikka 14 prosenttiakin. Mutta toukokuussa on aina Suomessa ylivoimainen työttömyyshuippu, Uotila kommentoi synkimpiä arvauksia puolesta miljoonasta työttömästä.

Toukokuussa työttömyys nousee yleensä hetkellisesti, kun opiskelijat ilmoittautuvat kortistoon.

Hänen mukaansa kymmenen prosenttia ei sitä paitsi ole sokkilukema ottaen huomioon, että ilman kriisiäkin Suomessa saattaisi olla kuusi prosenttia työikäisistä vailla työtä.

– Noin kuusi prosenttia on pohjalukema, jota oli syytä odottaa, vaikka ei olisi ollutkaan finanssikriisiä.

Hänen mukaansa noin kuuden prosentin työttömyys johtuu rakenteellisista ongelmista, joita on hyvin hankala nitistää.

V-kasvua
ei ole tulossa

On kuitenkin selvää, että teollisuudella ei mene hyvin. Kaikesta on kuitenkin turha soimata kriisiä, ekonomisti huomauttaa.

Uotilan mukaan miinusluvuissa on kyse osittain rakennemuutoksesta, johon teollisuus olisi törmännyt joka tapauksessa. Paperiteollisuus rakensi aikoinaan Suomeen liikaa tehtaita, ja maksaa siitä nyt.

– Haluan muistuttaa, että Suomessa kriisiä edelsi aivan ehdottomaan eliittiin kuuluva pitkäaikainen kasvu, Uotila sanoi. 

Sampo Pankin ekonomistit uskovat Suomen bruttokansantuotteen suunnistavan ylöspäin ensi vuonna.

– Pessimistisimmät sättivät, että ei voi olla että bruttokansantuote  nousee ensi vuonna, kun työttömyys kasvaa. Mutta kyllä se prosentin kasvu on ihan mahdollista. Voihan se olla ylikin prosentin, mutta tähän lukuun päädyttiin pähkäilyn jälkeen.

Nousua on luvassa, mutta V-kirjaimen muotoista käyrää ei Uotilan mukaan nähdä. Bruttokansantuote jää alemmas kuin mihin on totuttu ja muodostaa siten neliöjuuren muotoisen kuvion.

Sampo Pankki on uudessa suhdanne-ennusteessaan kuitenkin synkentänyt arviotaan Suomen koko vuoden talouden pudotuksesta. Pankki ennustaa, että bruttokansantuote supistuu 6,2 prosenttia viime vuodesta. Edellisessä, kesäkuun ennusteessa arvio oli 5,5 prosenttia.

Ensi vuodelle pankki povaa jo pientä eli prosentin talouskasvua. Tämä ennuste on pysynyt ennallaan.

Ensimmäinen vuosipuolisko oli Suomen taloudelle synkkä, sillä kansantuote supistui Sampo Pankin mukaan peräti 8,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Keväästä alkaen näkymät kaikkialla maailmassa ovat parantuneet, ja varovaista tilausten kasvua on havaittu jo kesäkuukausina, pankki toteaa tänään julkistetussa suhdannekatsauksessaan.

– Mitä ilmeisimmin Suomenkin bruttokansantuote on ollut lievässä nousussa kolmannella neljänneksellä toisen neljänneksen pohjalukemiin verrattuna, Uotila arvioi.

Ruoka halpenee,
palkkapussi pullistuu

Valtaosalla kuluttajistakin pitäisi olla pullat hyvin uunissa. Pankki ennustaa palkansaajien vuosiansioiden nousevan tänä vuonna neljä prosenttia. Kun hinnat ovat puolestaan alhaalla, ostovoima nousee mukavasti.

Elintarvikkeiden hintojakaan on turha päivitellä.

– Kuluttajat sanovat, että ruoka on kallistunut. Sanoisin pikemminkin, että ruoka on halventunut hissukseen tänä vuonna, viime vuonna se nousi pirusti, Uotila sanoo.

Hän arvioi ruuan arvonlisäveroalen laskevan hintoja vielä noin 4–5 prosenttia.

Valtion velkojenkaan takia ei kannata menettää yöunia. Kauhuskenaariot velkoja maksavista lapsenlapsista voi Uotilan mukaan heivata. Vienti sakkaa, mutta myös tuontia on vähennetty vastaavasti.

– Suomi on euroalueeseen verrattuna tosi rennossa tilanteessa. Valtion velka on tosi pieni, ja sitä on varaa ottaa lisää, kunhan velanotto saadaan muutaman vuoden kuluttua lopetettua.

Mitä kaikesta
opittiin?

Huomenna on finanssikriisin epävirallinen vuosipäivä. Jos Lauri Uotilaa on uskominen, Suomi selvisi mylläkästä ehjin nahoin.

Hänen mielestään suurin opetus, minkä Suomi voi ottaa onkeensa, on talouden globaaliuden käsittäminen. ”Ei koske Suomea” -puheet voidaan lopettaa.

– Aina on tiedetty, että ulkomaankaupan kautta Suomi on osa globaalia taloutta. Suomi on osa sitä kuitenkin myös finanssimarkkinoiden kautta. Ei riitä, että suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, jos esimerkiksi espanjalaiset tai belgialaiset pankit eivät ole, Uotila sanoo Taloussanomille.