Hyvästi palkansaajien verotuksen kevennys
Hannu Mäntylä/Lehtikuva
Useat valtiot suunnittelevat tuloverotuksen kiristämistä. Kiristykset kohdistuvat erityisesti ylimpiin tuloluokkiin, ilmenee tilintarkastusyhteisö KPMG Internationalin selvityksestä.
7.9.2009 11:41
43
Talouskriisi on aiheuttanut monelle valtiolle julkisen velan nopean kasvun. Rahat velan hoitoon joudutaan ottamaan verotuksella. KPMG:n mukaan tämä merkitsee sitä, että viime vuosina vallinnut palkansaajien tuloverotuksen maailmanlaajuinen keventämistrendi on tällä erää ohitse.
Maailmanlaajuisesti keskimääräinen tuloveroprosentti on tänä vuonna ollut hienoisessa laskussa vuoden 2008 tasoon verrattuna. Vuoden 2010 osalta ilmassa on merkkejä siitä, että suunta muuttuu.
Esimerkiksi muutamat EU-maat, joukossa Irlanti ja Britannia, ovat jo esittäneet eniten ansaitsevien palkansaajien verotuksen kiristämistä.
Tulokset käyvät ilmi KPMG Internationalin laatimasta kansainvälisestä selvityksestä, jossa kartoitettiin tuloverotuksen ja sosiaaliturvamaksujen tason kehitystä 86 maassa viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana.
Verotus on yhä kirein EU-maissa, missä tänä vuonna keskimääräinen tuloveroprosentti on 36 prosenttia. EU-maissa verotus on Suomen tasolla tai sitä korkeampi Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Ruotsissa.
EU-maiden jälkeen kireintä palkansaajien verotus on Aasian ja Tyynenmeren alueella. Alueen kirein verottaja on Japani.
Keskimäärin tuloverotus EU:n alueella on viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana keventynyt 5,1 prosenttiyksikköä. Tähän kehitykseen on ennen kaikkea vaikuttanut Itä-Euroopan uusissa EU-maissa viime vuosina yleistyneet tasaverokannat, jotka ovat useissa alueen maissa tänäkin vuonna yhä laskeneet viimevuotiseen verrattuna.
Suomessa valtion tuloveroa on alennettu tasaisesti. Vuonna 2005 se oli keskimäärin 35 prosenttia, nyt se on 30,5 prosenttia.
Vastaavanlainen verotuksen tasainen aleneminen on tutkimuksen mukaan jokseenkin harvinaista muualla Länsi-Euroopassa. Muissakin Pohjoismaissa, joissa ansiotulojen verotus on kansainvälisesti katsottuna kireää, on verotaso pysynyt ennallaan tai noussut hieman.
– Verotuksen trendi on monessa maassa nouseva, etenkin kun otetaan huomioon ikääntyvä väestö ja vallitseva taloudellinen tilanne. Useissa Suomen kunnissa on jo nyt kovat paineet kunnallisverojen korotuksiin, jotka ensi vuonna todennäköisesti realisoituvat. Käytännössä ansiotulojen efektiivinen verotus siis noussee, toteaa Paula Holmström KPMG:n People Services -palveluista.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Euroopan alueella entiset Itä-Euroopan maat ovat omalta osaltaan osallistuneet verokilpailuun siirtymällä tasaveroon, kun taas Länsi-Euroopassa kilpailua hyvistä veronmaksajista käydään ehkä enemmän erityyppisten avainhenkilöverosäädösten avulla, sanoo People Services -palveluista vastaava Antti Eerola.
Suomessa tasavero on käytössä asiantuntijoilla, joilla vero voi tietyin edellytyksin olla 35 prosenttia. Tämän on ajateltu houkuttelevan asiantuntijoita Suomeen, mutta sen houkuttelevuus saattaa kansainvälisestä näkökulmasta olla kyseenalaista.
– Asiantuntijoiden verohelpotukset monissa muissa maissa, esimerkiksi Tanskassa, ovat suurempia kuin Suomessa, Eerola sanoo.
Palkansaajien kokonaisveroasteeseen vaikuttavat valtionverotuksen lisäksi myös muun muassa kunta- ja kirkollisverot sekä erilaiset sosiaaliturvamaksut.
Suomessa työntekijän ja työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut verrattuna maksettuun palkkaan kuuluvat EU:n kärkiluokkaan.
Myös monessa alhaisen verotuksen maassa, esimerkiksi Baltiassa, sosiaaliturvamaksut saattavat muodostua huomattavan korkeiksi. Yhtiöiden laajentaessa toimintaansa alhaisen verotuksen maihin pakolliset sosiaaliturvamaksut ovatkin monesti ikävä yllätys.
– Sosiaaliturvamaksut on otettava sekä yrityksen että henkilön verosuunnittelussa huomioon, sillä niillä on merkittävä vaikutus maksuvelvollisuuden kokonaistasoon ja siksi ne vaikuttavat esimerkiksi ulkomaankomennusten kustannuksiin, Paula Holmström neuvoo.
14
11
21
Kommentit (43)
Mikään ei kohta kannata tässä kommarimaassa!
Kansan syvät rivit eivät tunnu alkuunkaan ymmärtävän mitä tämä velkaanutuminen käytännössä tarkoittaa.
Suomi ottaa pelkästään ensi vuonna lisää velkaa 13 miljardia. Jos arvonlisäveroa korotettaisiin se kohuttu 3%, se ei riittäisi edes lainakierteen katkaisuun, saati sitten lainojen lyhennyksiin. Mitä muita verota korotettaisiin rajusti?
Ps. Hyvätuloisten rankaisu erilaisilla kateusveroilla ei tuntuisi valtiontaloudessa käytännössä yhtään missään koska ns. rikkaita on tässä maassa todella vähän. Keskiluokka ne velat joutuu maksamaan verolla tai toisella.
Kyllä velkaantumisen seuraukset aivan varmasti ymmärretään jos halutaan. Kysymys on nyt vain siitä että tässä hyssytellään ikäviä asioita ja kokeillaan kaikki eilispäivän ratkaisut, ettei vaan tarvitsisi politrukkien jakaa kurjuutta kansalle.
Murhaajiakin on turha laittaa vankilaan, kun niitä on kuitenkin väestöön suhteutettuna niin vähän. Tuo on maailman vanhin tekosyy välttyä joltain epämieluisalta asialta.
Rikkailta (kokonaisuutena) saa puristettua helposti useamman miljoonan rahaa ilman että he asiaa edes huomaavat. Rahaa on kerättävä sieltä mistä sitä on otettavissa, oli saatu summa sitten mikä tahansa.
Verotuksen kiristäminen huonossa yleisessä taloustilanteessa syventää laskukierrettä sen suomalaisten luulisi jo kantapään kautta oppineen.
Kun uutisoidaan että "kansa haluaa kiristää veroja", tarkoittaa Urpilainen että MUIDEN pitäisi maksaa enemmän.
Eikö esimerkiksi tasavero ole kuitenkin jo sinällään oikeudenmukainen. Kaikki maksaa samassa suhteessa.
Ihan en ymmärrä että otetaan velkaa ja syydetään sitä kontrolloimatta harmaaseen talouteen rakennussektorille. Karrikoiden siis rehellisten veronmaksajien kukkarosta otetaan ja annetaan pimeää työvoimaa käyttäville, yhteiskunnalliset velvoitteet hoitamatta jättäville vapaamatkustajille. Elvystys edellyttää myös kontrollia ja takaisinmaksu suunnitelmaa, mutta hyvä että asiasta keskustellaan.