Näin Suomi uppoaa

Taloussanomien verkkokeskustelussa irvailuksi muuttunut hokema "ei koske Suomea" voi vihdoin löytää aiheellistakin käyttöä. Nyt nimittäin muualla on nähty ensimmäisiä toipumisen merkkejä, mutta meillä ei elpymisestä näy minkäänlaisia etiäisiä.

Suomi näyttää nyt uppoavan raskaammin ja syvemmälle kuin moni muu maa, vaikka meidän piti selvitä koko kriisistä säikähdyksellä. Olemme jo nyt harvinaisen pahassa pinteessä ja päädymme lopulta mahdollisesti jopa viime lamaa pahempiin vaikeuksiin.

Tämä talouskurimus koskee mitä suurimmassa määrin Suomea karkeasti pelkistäen kolmesta syystä:

1) Suomen talous on harvinaisen riippuvainen viennistä.
2) Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ovat nyt kuralla.
3) Voimakkaasti yliarvostettu euro jyrkentää viennin syöksyä.

Vientitulot kutistuneet
miljarditolkulla

Suomi saa melkein puolet tuloistaan tavaroiden ja palveluiden myymisestä muihin maihin. Viennin osuus on Suomen bruttokansantuotteesta läntisen maailman korkeimpia, suunnilleen yhtä suuri kuin euroalueen teollisuusmoottorilla, Saksalla.

Maailmankaupan kasvun vuosina Suomen mittava vienti kasvatti talouttamme ja tulojamme vauhdikkaasti. Nyt globalisaatio on taantumassa ottanut raskaasti siipeensä, ja maailman tavarakauppa on kutistunut jopa 1930-luvun lamavuosia rankemmin.

Suomen suurimmat vientimaat ovat lyöneet ostojaan jäihin, mikä on jyrkästi leikannut vientiä.

Klikkaa graafi suuremmaksi

EU:n tilastoviranomaisen, Eurostatin, alkuviikosta julkistamien kauppatilastojen mukaan juuri Suomen vienti on ollut kaikista EU-maista jyrkimmässä laskussa. Toukokuussa Suomen vienti oli peräti 37 prosenttia niukempaa kuin vuotta aiemmin.

Tullin julkaisemien ulkomaankaupan ennakkotietojen mukaan Suomen vienti oli kesäkuussa pudonnut 36 prosenttia viime vuoden kesäkuista vientiä pienemmäksi. Viennin arvo oli kesäkuussa 3,7 miljardia euroa eli vuodessa vientitulot olivat supistuneet kaksi miljardia euroa.

Ellei taloudessa mikään muu olisi vuoden kuluessa muuttunut, olisi Suomen bruttokansantuote pelkän viennin hyytymisen takia nyt 17 prosentin syöksyssä. Tällainen pudotus tuskin korjautuu kotikonstein.

Suomen vientimaat
karsineet kulutustaan

Ulkomaankaupan hyytyminen rasittaa Suomea raskaasti maan tavallista suuremman vientiriippuvuuden lisäksi se, että sattumoisin hyvin suuri osa viennistä on tavallistakin suhdanneherkempää tavaraa.

Maailma ei kaipaa lisää elektroniikkaa, paperia, koneita, laitteita saati loistoristeilijöitä samaan malliin kuin vielä vuosi sitten. Nyt velkavetoiset kulutus- ja investointijuhlat ovat Suomen tärkeissä vientimaissa ainakin joksikin aikaa ohi ja on velanmaksun vuoro.

Säästämisasteet kohoavat kohisten kaikkialla maailmassa, kun kansalaiset ja yritykset maksavat velkojaan pois ja säästävät entistä innokkaammin pahan päivän varaa. Säästäväisyys on monessa ylivelkaisessa taloudessa kauan kaivattu hyve, mutta samalla se leikkaa kysyntää voimakkaasti.

Suurin osa viennistä
euroalueen ulkopuolelle

Suomen vienti on tämän vuoden alkupuoliskolla saanut raskaasti siipeensä kaikissa ilmansuunnissa, mutta vähiten kauppa on takkuillut muissa euromaissa. Muita valuuttoja kuin euroa käyttävissä maissa Suomen vienti onkin tökkinyt sitäkin pahemmin.

Tullin tilastojen perusteella tammi–kesäkuun vienti muihin euromaihin jäi kolmannesta pienemmäksi kuin viime vuoden alkupuoliskon aikana. Samaan aikaan takapakkia kertyi euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa 35 prosenttia ja EU:n ulkopuolisissa maissa peräti 38 prosenttia.

Suurin osa – kaksi kolmannesta – Suomen viennin arvosta kertyy muualta kuin muista euromaista. Lopulta euroalueen ulkopuolelle päätyy myös suuri osa muihin euromaihin, kuten Saksaan, meiltä lähtevistä investointihyödykkeistä.

Viennin voimakas kallistuminen euroalueen ulkopuolelle on käytännössä merkinnyt Suomelle erittäin suurta euroriskiä. Nyt tämä euroriski näyttää toteutuvan, sillä eri mittareiden perusteella selvästi yliarvostettu euro on jo ilmeisesti jyrkentänyt viennin alamäkeä.

Vahva euro leikkaa
Suomen kilpailukykyä

Maailman kymmenen tärkeimmän läntisen valuutan vertailussa euro on edes hiuksen hienosti aliarvostettu ainoastaan suhteessa Tanskan kruunuun. Kaikkiin muihin keskeisiin valuuttoihin verrattuna euro on enemmän tai vähemmän yliarvostettu.

Suomalaisittain tyly tieto ilmenee esimerkiksi uutistoimisto Bloombergin kokoamista eri valuuttojen ostovoimatiedoista. Vertailu perustuu niin sanottuun ostovoimapariteettiin, joka kuvaa vertailukelpoisen hyödykekorin yli- tai alihintaa eri valuutoissa.

Bloombergin ostovoimalaskelmien mukaan Suomelle tuiki tärkeä vienti- ja kilpailijamaa Ruotsi nauttii parhaillaan jopa yli 40 prosenttia euroa edullisemman kruunun tuottamasta kilpailuedusta.

Samojen laskelmien mukaan maailmankaupan tärkein valuutta, Yhdysvaltain dollari, on 26 prosenttia aliarvostettu suhteessa euroon. Japanin jenin kilpailuetu on 26 ja Britannian punnan noin 16 prosenttia.

Euron suhteellinen vahvuus tarkoittaa, että suomalaiset yritykset menettävät helposti kauppoja euroalueen ulkopuolelta tuleville kilpailijoille. Samalla katoaa kauppojen tarjoama työ muille maille.

Vain työttömyys
kovassa nousussa

Yliarvostetun valuutan tärvelemä kilpailukyky aiheuttaa Suomelle parhaillaan ennen kokemattomia vaikeuksia, joiden ratkaisusta ei ole tietoa.

Viime lamasta Suomi selvisi markan devalvoinnilla ja kellutuksella, jotka kumpikin heikensivät markan ulkoista arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Nyt Suomella on markan tilalla euro, jonka arvoon se ei pääse käsiksi.

Suomeakin surkeampaan jamaan ehtinyt toinen pieni euromaa, Irlanti, saattaa tarjota pelottavan esimerkin siitä, miten talous sopeutuu ilman devalvaation mahdollisuutta: talous vapaassa pudotuksessa, työttömyys räjähtänyt ja deflaatio tosiasia.

Suomessakin työttömyys lienee parhaillaan ainoa nousussa oleva talousmittari.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli kesäkuun lopussa 100 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pahinta ikävässä käänteessä on, että työttömyys ei ollut vielä kunnolla hellittänyt edellisenkään laman jäljiltä.