Ketä markka auttaisi?

Mikäli naapurimaa Ruotsi selviää tästä finanssikriisistä Suomea paremmin, yhdeksi sankariksi nousee maan itsenäinen keskuspankki ja rahapolitiikka.

Pitkään euronihkeydestään ja vanhoillisuudestaan irvailtu Ruotsin keskuspankki on pärjännyt suhteellisen hyvin, vähän kuin maan jääkiekkojoukkue ahdingon edessä.

Riksbanken ei pystynyt estämään ruotsalaispankkien hölmöilyjä esimerkiksi Baltia-luototuksessa, mutta hannuhanhimaisesti maan pankkijärjestelmä on yhä pystyssä.

Pankki painoi myös korkoelvytyksen nimissä ohjauskorkonsa 0,5 prosenttiin. Toisin kuin Suomessa, mikään EKP:n politbyroon mahtikäsky ei estä keskuspankkia pudottamasta korkoa syksyllä vielä lähemmäs nollaa.

Kruunun kurssikin vajoaa sopivasti kilpailukykyä parantaen, joten muun muassa Suomen metsäteollisuus alkaa tehdä parempaa tiliä länsinaapurin tuotantolaitoksillaan.

Taloussanomat kyseli ekonomisteilta ja talousvaikuttajilta, pärjäisikö Suomikin juuri nyt paremmin lamaa vastaan, jos keskuspankki olisi pysynyt itsenäisenä.

Kyllä. Markasta voisi olla tässä tilanteessa teollisuuden kilpailukyvylle valuuttakurssihyötyjä, eurohenkisimmätkin ekonomistit myöntävät.

Laman jälkeen markasta voisi taas olla haittaa.

Korkoelvytystä tarvitaan
meillä enemmän

Suomen talouden voimakas vientivetoisuus näyttää tässä lamassa nurjan puolensa. Kansantalouden pysähdys tuntuu seinäänajolta, kun vienti lakkaa ja sen mukana kaikki.

Euroopan keskuspankki katsoo tilannetta koko euroalueen näkökulmasta, ja nykyinen 1,0 prosentin ohjauskorko tukee Keski-Euroopan inflaatiopelkoisten suurten maiden tarpeita.

– Meillä kansantalous kyllä tarvitsisi ymmärrettävästi enemmän korkoelvytystä kuin mitä EKP pystyy nyt antamaan, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen. 

Itsenäinen Suomen Pankki olisi todennäköisesti peesannut tähän asti vuosikaudet EKP:n toimia ja seurannut mukana ohjauskorollaan.

– En ole varma, että korko olisi nyt 1,0 prosenttia, se voisi olla korkeampikin, sanoo Etlan Pasi Sorjonen.

Mutta viimeistään tänä kesänä alkaisi nopea irtautuminen EKP:n vanavedestä ja koronlaskujen aika.

– Nykyinen Suomen Pankki nykyisellä henkilökunnallaan laskisi myös koron alas, Sorjonen perustelee.

– Suomen Pankin ohjauskorko saattaisi olla sama kuin Ruotsin eli 0,5 prosentissa, arvelee Nordean pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander olettaa, että Suomi elvyttäisi enemmän kuin nyt.

– Suomen Pankki olisi päätynyt seuraamaan Ruotsin esimerkkiä ja asettamaan ohjauskorkonsa samalle tasolle, Kiander uskoo.

Samaa arvioi Tapiolan Jari Järvinen. Lisää nollan suuntaan mentäisiin tarvittaessa.

– Ohjauskorko olisi joka tapauksessa kohta selvästi EKP:n tasoa alempana, Järvinen sanoo.

Markkinakoroissa ei
olisi suurta eroa

Ruotsin lyhyet markkinakorot ovat silti tällä hetkellä vain 0,1–0,2 prosenttiyksikköä matalammalla kuin meillä. 

– Ero ei olisi suuri. Markkinakoroissa maksaisimme todennäköisesti markan tuomaa riskilisää, ainakin pitkät korot olisivat korkeammalla kuin nyt, Järvinen laskee.

Itsenäinen valuutta on markkinoiden näkökulmasta aina alttiina heilahteluille. Kolmen kuukauden helibor (Helsinki Interbank Offered Rate) olisi ehkä 1,1 prosentissa, ja se seuraisi syksyllä tulevia Suomen Pankin koronlaskuja enää hitaasti.

Riskipelot pitäisivät esimerkiksi uudet asuntolainat liki prosenttiyksikön verran nykyistä kalliimpina, lähellä Ruotsin tasoa.

– Ruotsissakin pidemmät koronvaihtosopimusten korot ovat euroaluetta korkeammalla. Toisaalta valtion lainojen korot ovat hieman matalammalla kuin Suomessa, Reijo Heiskanen muistuttaa.

Markka olisi kova
ase hetkeksi

Valuuttakurssien kehitys olisi voinut auttaa vientiteollisuutta. Euron vaihtokurssi voisi olla vaikka 8 markassa – tai heilahdella paraikaa oikeastaan millaisessa myrskyssä tahansa.

– Todennäköisesti markan ympärillä velloisi samanlainen devalvaatiokeskustelu kuin nyt Baltiassa, ja se olisi tuhoisaa, sanoo Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri.

Mikään ei takaa, osaisivatko Suomen rahapolitiikan päättäjät operoida valuutalla parhaalla mahdollisella tavalla.

Viime lamaa tutkinut Osmo Soininvaara on arvioinut, että kotimaisen älyn voimin hoidettu talous- ja rahapolitiikka paniikkisäästöineen epäonnistuivat tuolloin harvinaisen pahasti.

Itsepäisesti, vakaasti vahvana pidetyn markan hinta oli karmea: työttömyys räjähti pilviin ja lama syveni tarpeettoman tuskalliseksi.

Jaakko Kiander sanoo luottavansa, että valtio olisi kuitenkin oppinut 1990-luvun lamasta sen verran, ettei se lähtisi tukemaan markan kurssia korkopolitiikalla.

– Olisi tyydytty toteamaan, että markkinat päättävät valuutan arvon, Kiander uskoo.

Markkaan nojautunut kansantalous voisi nytkin olla nyt kuralla ihan omin voimin, jopa ilman kansainvälistä finanssikaaosta.

– Joka tapauksessa mieluummin olen tässä nykykriisissä euromaan kansalaisena kuin yksinäni markan kanssa, sanoo Pasi Kämäri.

Myös ekonomistit arvelevat, että eurojärjestelmä auttaa Suomen suosta vähän varmemmin kuin kansallinen valuutta.

– Euron kansantaloudelle tuoma vakaus on arvokasta, varsinkin aikanaan taantuman jälkeisessä ajassa, sanoo Jari Järvinen.