"Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin"

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander kritisoi voimakkaasti käsitystä, että valtion pitäisi maksaa velat pois. Hän nimittää tällaista näkemystä väärinkäsitykseksi.

Valtion velka on nykyään noin 60 miljardia euroa. Talouden taantuman takia valtio ottaa lisää velkaa.

Jos velan määrä kasvaa lähivuosina 100 miljardiin euroon, Kianderin mielestä ei ole syytä huolestua.

Bkt:n kasvu
syö velkaa

Kolmen prosentin korolla valtio maksaisi kolme miljardia euroa vuodessa korkoja.

Kianderin mielestä olennaista on verrata korkomenoja bkt:hen. Nyt kolme miljardia on 1,6 prosenttia bkt:stä. Talous kuitenkin kasvaa.

– 30 vuoden päästä korkomeno olisi 0,75 prosenttia bkt:stä. Vaikka velalle ei tehtäisi mitään, suhteellinen korkomeno alenee.

Samoin käy myös velan määrän: se pienenee suhteessa bkt:hen, jos uuttaa velkaa ei oteta.

– Englannin valtiolla oli Napoleonin sotien jälkeen äärimmäisen suuri velka. Sitä ei ole maksettu vielä pois.

Englannin talous on kasvanut Napoleonin jälkeen monikymmenkertaiseksi.

– Napoleonin aikainen velka on aivan mitätön raha nykyään.

"Jos velkaa lisää,
sekään ei paha"

Velan määrä suhteessa bkt:hen ei kuitenkaan pienene, jos laskusuhdanteet seuraavat toisiaan ja valtio ottaa lisää velkaa.

– Näinhän aina käy. Siitä huolimatta velka pysyy Suomessa siedettävällä tasolla. 

Kianderin mielestä velan maksu hyvinäkin aikoina johtaa tuskallisen isoihin veronkorotuksiin ja budjettileikkauksiin.

Kiander myöntää, että hyvinä aikoina velan maksu voisi  tasata suhdannevaihteluja.

"Suomalaisten kuuluu
pelätä velkaa"

Esimerkiksi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) on ollut huolissaan velkataakan kasvusta. Hänen mielestään velanoton sijasta voitaisiin harkita myös veronkorotuksia. 

Kianderin mielestä suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluu pelätä velkaa.

– 1930-luvulla Suomi sai kuuluisuutta siitä, että maksoi velat amerikkalaisille.