Liikanen: Suomen näkymät ovat heikentyneet jyrkästi

Talousennusteita synkentää maailmanlaajuisen rahoitusmarkkinoiden kriisin syventyminen ja pitkittyminen. Näin arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa pankki esitteli uuden suhdanne-ennusteensa.

– Kansalaiset ja muutkin ovat kysyneet, miksi ennusteet ovat muuttuneet niin paljon viime kuukausien aikana. Kysymys on täysin oikeutettu. Tämä koskee Suomen Pankin, mutta myös kaikkien muidenkin ennusteita. Syynä on se, että rahoitusmarkkinoiden globaali kriisi syveni ja pitkittyi ja osoittautui arvioitua merkittävästi pahemmaksi, Liikanen totesi.

Suomen Pankki synkensi ennusteessaan tuntuvasti arviotaan Suomen tämän vuoden talouskasvusta. Nyt pankki varoittaa, että kansantuote supistuu tänä vuonna jopa viisi prosenttia.

Vielä joulukuussa keskuspankki arvioi, että kansantuote supistuu tänä vuonna vain 0,5 prosenttia. Syyskuussa pankki laski, että tuotannon reaalikasvu pysyisi viidessä prosentissa vuoteen 2010 asti.

– Maailmatalous on syvässä taantumassa. Rahoituksen välityksen häiriintyminen ja epävarmuuden kasvu heikentävät kulutusta ja investointeja kaikkialla maailmassa, Liikanen tiivisti.

– Suomen talouden kasvunäkymät ovat lyhyessä ajassa heikentyneet jyrkästi. Kun vielä syyskuussa 2008 reaalisen tuotannon määrän arvioitiin kasvavan kumulatiivisesti runsaat viisi prosenttia sen arvioidaan nyt supistuvan saman verran, hän kommentoi Suomen taloutta.

Liikasen mukaan kansainvälisen kaupan heikko kehitys muuttaa Suomen suhdannekuvaa merkittävästi.

– Kilpailukyvyn heikkeneminen yhdistettynä tuottavuuden alenemiseen ei voi olla heijastumatta vientimenestykseen, kun taantuman vuoksi kilpailu vientimarkkinoilla kiristyy, hän totesi.

Suomen Pankki ennakoi Suomen viennin painuvan tänä vuonna 19,6 prosenttia eli selvästi enemmän kuin Suomen vientimarkkinat. Tämä johtuu Suomen viennin tuotantorakenteesta ja maajakaumasta.

– Maailmanlaajuinen investointien supistuminen iskee viime vuosina erinomaisesti menestyneeseen suomalaiseen investointitavaravientiin. Maajakauma on myöskin tässä tärkeä.

– Monet tärkeät vientimaat kuten Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Venäjä ovat syvässä taantumassa, Liikanen selvitti syitä Suomen viennin jyrkkään laskuun.

Säästämisaste ei
yllä edellislaman tasolle

Suomen Pankki ennakoi, että yksityisen kulutuksen kasvu jää selvästi viime vuosia hitaammaksi. Kuluttajien luottamus on heikentynyt, mikä vähentää kulutusta erityisesti tänä vuonna.

– Olemme tilanteessa, jossa epävarmuus nostaa säästämistä, ja reaalituloista suurempi osa laitetaan säästöön. Luottamuksen ei ennusteta kuitenkaan heikentyvän ennustejakson loppua kohti. Kulutus kääntyy hienoiseen kasvuun 2010 ja kasvu nopeutuu vuonna 2011.

Vaikka säästämisaste pysyykin korkeana ja yltää vuonna 2011 neljään prosenttiin, niin Suomen Pankin mukaan se on silti vain puolet 1990-luvun laman tasosta.

Liikanen tähdensi, että julkisella kysynnällä on suuri merkitys taantumasta toipumisessa.

– Olemme siinä tilanteessa, että kaikkialla maailmassa julkisten sektorien pitää elvyttää taloutta niiden resurssien mukaan, mitä niillä on. Elvytystoimet ovat sitä tehokkaampia, mitä tarkemmin ne on valittu. Toinen asia on rakentaa julkisen sektorin tasapaino pidemmällä aikavälillä. Keskuspankin kannalta tärkeintä on, että se tulee tasapainoon

EKP:llä on
vielä keinoja

Liikanen korosti, ettei keskuspankki sulje mitään toimia pois, jos taantuma pitkittyy ja syvenee.

– On syytä korostaa, ettei Euroopan keskuspankki ole käyttänyt vielä kaikkea korkopolitiikan liikkumatilaa. Tämä koskee kaikkia EKP:n ohjauskorkoja, Liikanen painotti.

Hän ei kuitenkaan halunnut tarkentaa, ollaanko ohjauskorkoa laskemassa lisää ja kuinka alas se voidaan painaa. EKP:llä on seuraava korkokokous ensi viikon torstaina.

– Mitä tulee korkopäätöksiin, niin EKP:n neuvosto kokoontuu ensi viikolla ja tekee päätöksen parhaan viimeisen tiedon pohjalta. En halua tehdä tässä mitään sitoutumista etukäteen, Liikanen vastasi kyselyihin ohjauskoron leikkauksesta.

Hänen mukaansa EKP:n tulee lisäksi olla valmis laajentamaan niin sanottujen epätavallisten toimenpiteiden valikoimaa ja pidentämään toimenpiteiden kestoa, mikäli taantuma edelleen pitkittyy ja hintavakauteen kohdistuvat alasuuntaiset riskit kasvavat.

"Mitään ei ole
syytä sulkea pois"

Liikanen korosti, että EKP on viime syksystä asti tehnyt historiaansa nähden poikkeuksellisia toimia.

Hänestä keskeistä on ollut, että EKP on antanut pankeille niiden pyytämän määrän likviditeettiä ohjauskorolla lokakuusta lähtien. EKP on ilmoittanut jatkavansa tätä käytäntöä niin kauan kuin tarvitaan ja ainakin ensi vuoden alkupuolelle asti.

Hän listasi, että vakuuskäytäntöjä on myös laajennettu ja rahoitusoperaatioiden pituutta lisätty.

– Yksi mahdollisuus on se, että operaatioiden pituutta harkitaan vielä. Se vaikuttaa tietyllä tavalla jopa pitkiin korkoihin. Mitä tulee muihin toimiin, jotka liittyvät luottomarkkinoiden keventämiseen tai vaikuttavat tuottokäyrään, pidättäydyn sanomasta enempää. Jos taantuma pitkittyy ja syvenee, niin meidän pitää olla valmiita katsomaan toimenpiteitä sekä valikoimaa että kestoa. Mitään ei ole syytä sulkea pois, hän muotoili.

Euroopan keskuspankin ohjauskorko on nykyisin 1,50 prosenttia. Pankki laski korkoa viimeksi maaliskuun alussa. EKP on laskenut korkoa kaikkiaan 2,75 prosenttiyksikköä lokakuusta lähtien, jolloin rahapolitiikan keventäminen alkoi maailmantalouden suistuttua taantumaan.