Elvytys ei ehdi pelastaa työpaikkoja

Elvytyksestä alettiin puhua jo alkusyksyllä, kun finanssikriisi alkoi paisua. Samaan aikaan ekonomistit sanoivat, että kriisi näkyy reaalitaloudessa puolen vuoden viiveellä ja tuolloin työllisyys alkaa heiketä.

Nyt tuo puoli vuotta alkaa olla kulunut, ja yritykset ilmoittavat jatkuvasti lomautuksista ja jopa irtisanomisista. Elvytyspakettia sen sijaan odotellaan edelleen.

– Kyllä voi sanoa, että toimitaan liian hitaasti, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Muutkin asiantuntijat suosittelevat, että elvytykseen pistettäisiin puhtia.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala sanoo, että elvytys pitäisi saada kiireesti käyntiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Raija Volk toteaa, että on elvytys toimii aina sitä paremmin, mitä nopeammin se saadaan käyntiin.

– Tyypillisesti toimet tahtovat tulla jälkijunassa. Suomi on tässä mielessä ollut vähän hitaampi kuin muut. Useimmissa muissa EU-maissa elvytyspaketeista on jo päätetty, Volk sanoo.

Suomessa prosessi on perinteisesti edennyt siten, että ministeriöt saavat ehdottaa hankkeita ja niistä lähdetään keskustelemaan pakettia kasaan. Kaikessa demokraattisuudessaan työtapa on hidas. Päätöksentekoa on osin viivästyttänyt se, että eduskuntaa ei ole haluttu kutsua lomilta koolle.

Koska kyse on vain parista viikosta, Hietala ei pidä tätä viivästystä kovin merkittävänä. Sen sijaan hän kummastelee, miksi valtiolla ei ollut mitään varasuunnitelmaa.

– Heikompien aikojen varalta pitäisi olla vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintasuunnitelmia, jotka saataisiin polkaistua tarvittaessa nopeasti käyntiin, hän sanoo.

Elvytys puree
vasta ensi vuonna

Syksyllä ekonomistit sanoivat, että elvytystoimien pitäisi vaikuttaa viimeistään ensi kesänä. Päätösten odottelussa on tuhraantunut aikaa niin paljon, että hankkeet alkavat aikaisintaan ensi syksynä.

–  Jos nyt saataisi hyviä päätöksiä aikaan, ne näkyisivät parhaimmillaan ensi vuonna, sanoo Kiander.

Hänen mukaansa tämä ei siinä mielessä ole ongelma, sillä taantuma jatkuu vielä vuonna 2010. Myös Volk sanoo, että jos taantuma kestää vielä pari–kolme vuotta, hankkeita tarvitaan myöhemminkin ja ne ehditään vielä toteuttaa ennen uutta nousukautta.

Kymmenet tuhannet
jäävät ilman työtä

Työntekijöihin vitkuttelu kuitenkin kolahtaa. Toistaiseksi yritykset ovat pääasiassa lomauttaneet väkeään määräajaksi. Yrittäjien Harri Hietala huomauttaa, että monessa yrityksessä tarkastellaan tilannetta uudelleen maalis–huhtikuussa.

– Silloin ei enää välttämättä selvitä parin–kolmen kuukauden lomautuksella, vaan lomautetaan toistaiseksi tai irtisanotaan, hän sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 6,1 prosenttia, mikä tarkoittaa, että työttömiä oli 3 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän vuoden aikana luvut mitä todennäköisimmin rumenevat selvästi. Hietala arvioi, että tänä vuonna työttömyysaste heikkenee 1–1,5 prosenttiyksikköä.

Pellervon Raija Volk laskee, että työllisten määrä voi vähentyä 50 000–70 000:lla. Työttömyyteen luku ei vaikuttaisi hänen mukaansa täysimääräisesti, koska huonoina aikoina osa väestä tyypillisesti poistuu työvoimasta eli jatkaa opintojaan, jää eläkkeelle tai kotiin hoitamaan lapsia.

Volk ja Palkansaajien Jaakko Kiander ennakoivat, että ensi vuonna työttömyysaste voisi olla 8–10 prosenttia.

Rakennushankkeet
vaikuttavat hitaasti

Vaikka varsinainen elvytyspaketti odottaa julkaisuaan, konkreettista huojennusta talouteen on tulossa jo ensi kuussa. Ekonomistit toteavat, että on tavallaan onni onnettomuudessa, että hallitus oli päättänyt jo ennen taloustilanteen heikentämistä keventää verotusta.

– Sattumoisin veronalennukset osuivat hyvään aikaan. Koska näin mittavat vähennykset tehdään nyt, veroelvytys ei ehkä ole ensisijainen elvytyskeino, sanoo Volk.

Syksyllä on tulossa toinenkin verohuojennus, ruuan arvonlisäveron alennus. Muutkin alv-alennukset voisivat asiantuntijoiden mukaan tukea nimenomaan kotimaista kulutusta, mutta niitä ei ole silti odotettavissa, koska alv-päätökset ovat EU-sidonnaisia.

Elvytyskeinoiksi on esitetty muun muassa rakennus- ja remontti- sekä tie- ja väylähankkeita. Pulmana on kuitenkin, että esimerkiksi kaavoitukseen ja suunnitteluun menee aikaa ennen kuin taloja ja teitä päästään rakentamaan. Homekoulujen tai -päiväkotien kunnostus puolestaan voi jumiutua kuntien byrokratiaan.

– Pitäisi aloittaa rakennuskohteista, jotka ovat valmiiksi suunniteltuja. Varmaan näin tehdäänkin, sanoo Kiander.

Raija Volkin mielestä olisi hyvä ajatus toteuttaa nyt ilmastohankkeita. Niiden tie suunnittelupöydältä rakentamiseen on usein vain vieläkin pidempi kuin muiden hankkeiden. Toisaalta yksittäiset ihmiset voivat vaikkapa muuttaa omakotitalonsa energiamuotoa ja hyödyntää kotitalousvähennystä.

Terveitä yrityksiä ei
pidä päästää nurin

Hietala muistuttaa, että elvyttämisen rinnalla pitää muistaa huolehtia yritysten rahoituksesta.

– On sääli ja kaikkien kannalta resurssien hukkaamista, jos terve yritys, jonka tuotteille on ollut kysyntää ja olisi talouden elpyessä kysyntää, kaatuu rahoituksen puutteeseen vaikkapa ison tilauksen peruuntuessa, hän huomauttaa.