Kuntiin on luvassa kylmää kyytiä
Kuntien verotulojen kasvu hyytyy taantuman takia jo ensi vuonna. Kuntaliitto uskoo verotulojen kasvavan enää 0,8 prosenttia, ja suurimmassa osassa kuntia verotulot vähenevät. Seuraavana vuonna mentäneen kokonaisuudessaan pakkasen puolelle.
– Kylmää kyytiä, kuvaili Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Nyt kuntatalous on vahvimmillaan moneen vuoteen. Tänä vuonna verotulot kasvavat Kuntaliiton ennusteen mukaan 7,6 prosenttia.
Talousnäkymien raju heikkeneminen tänä syksynä ei näy vielä ensi vuoden tuloveroprosenteissa. Kokonaisuudessaan kunnallisverotus kevenee ennakkotietojen mukaan valtaosassa kuntia, vaikka keskimääräinen tuloveroprosentti kasvaa hieman.
Syynä verotuksen kevenemiseen ovat kunnallisverosta tehtävät suuret verovähennykset, joista suurimpia ovat eläketulo- ja työtulovähennys. Kuntaliitokset alentavat veroprosenttia 42:ssa lähes sadasta liitoskunnasta. Maskuun liittyvässä Askaisissa veroprosentti putoaa eniten: 3 prosenttiyksikköä.
Keskimääräinen veroprosentti on ensi vuonna 18,59. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Kietäväistä huolestuttaa se, että lähes 70 kunnassa veroprosentti on jo nyt vähintään 20.
Kurjuus leviää
koko kuntakenttään
Kietäväisen mukaan on todennäköistä, että vuonna 2010 veroprosenttiaan korottaa suurempi osa kuntia kuin nyt. Hän uskoo, että korottajia on useita kymmeniä enemmän kuin nyt.
Ensimmäisenä taantumasta kärsivät rakennemuutoskunnat ja kunnat, joissa on vientivetoista teollisuutta. Suuret kaupungit, joissa on paljon palvelualoilla työskenteleviä, liittyvät joukkoon vähän myöhemmin.
– Kurjuus leviää koko kuntakenttään, Kietäväinen painottaa.
Samaan aikaan, kun verotulot heikkenevät, menot kasvavat. Kuntien edunvalvoja Kuntaliitto vaatiikin valtiolta toimia kuntien auttamiseksi. Kietäväisen mukaan valtionosuuksia olisi syytä lisätä sekä miettiä esimerkiksi sitä, voisiko joidenkin verojen tuotto tulla valtion sijaan kunnille.
– On nurinkurista, että kunnat vastaavat jätehuollosta, mutta jäteverojen tuotto menee valtiolle, Kietäväinen havainnollistaa.
Valtion pitäisi Kietäväisen mukaan olla myös lisäämättä kuntien velvoitteita.
Ikääntyminen vähentää
irtisanomispainetta
Isoihin irtisanomisiin tai lomautuksiin ei kunnissa ole kuitenkaan tarvetta, Kietäväinen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimitusjohtaja Markku Jalonen vakuuttivat.
Kuntien työntekijöistä on jäämässä iso osa eläkkeelle, mikä helpottaa tilannetta. Vakituisesta väestä ei helposti luovuta, mutta määräaikaisuuksia voidaan karsia.
Kunnat eivät vielä ensi vuonna aio karsia laajemmalti investoinneista.
– Olemme viestittäneet, ettei investointeja kannata vetää alas, jos vain rahaa riittää, Kietäväinen sanoi.
Kuntien povataan velkaantuvan etenkin vuonna 2010. Jo viime vuonna lähes 300 kunnassa tulot eivät riittäneet kattamaan toimintamenoja.
– Ei siellä ole hirveästi puskureita. Siksi ne ovat koko ajan velkaantuneet rajusti, sanoi kuntatalousasioiden johtaja Martti Kallio Kuntaliitosta.
Pohjoisessa kovimmat,
etelässä alhaisimmat verot
Korkein prosentti on ensi vuonna Haapajärvellä ja Oulaisissa, jotka perivät 21 prosentin veroa.
Alhaisin veroprosentti, 16,5, on Hammarlandissa, Kauniaisissa, Lemlandissa, Maskussa, Maarianhaminassa, Naantalissa ja Sandvikissa.
Maakunnista korkeinta veroa peritään keskimäärin Lapissa, jota seuraavat Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo. Alhaisinta veroa maksetaan Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.
Eniten tuloveroprosentti nousee Kiteellä: 1,25 prosenttiyksikköä.
Kuntien ensi vuoden veroprosentit löytyvät Kuntaliiton sivuilta. (www.kunnat.net)






















Kommentit (30)
Niin on. Tämä siitä seuraa kun maassa on porvarihallitus.
Niin on. Tämä siitä seuraa kun maassa on porvarihallitus.
Juuri tuo asenne toi vasemmistolle vaalitappion.
Niin on. Tämä siitä seuraa kun maassa on porvarihallitus.
Ja tämä on tosi. Nyt kaikki kokkarit talkoisiin vai joko löitte hanskat tiskiin ja odotatte duunareiden pelastavan taas Suomen kuten talvi- ja jatkosodassa.
Pk-yritysten osuus yrityssektorin noin 320,7 miljardin euron liikevaihdosta on noin 34 prosenttia ja henkilöstöstä noin 50 prosenttia.
Suomalaisten palkkatulojen kokonaissumma 2008 on 68,7 miljardia euroa ja yrittäjätulojen 48,0 miljardia euroa.
Yrityssektorin 320,7 miljardin euron liikevaihdosta suurin osa menee finanssimarkkinoiden käyttöön.