Työtä tekeväkin pysyy köyhänä

1990-luvun alun lama jätti Suomeen pysyvän pitkäaikaistyöttömien joukon. Orastavalla taantumalla voi olla yhtä kauaskantoisia seurauksia, jos poliitikot nyt toimivat liian lyhytnäköisesti.

Tätä mieltä ovat sosiaalipolitiikan tutkijat. He kritisoivat ankarasti perusturvan uudistusta valmistelevan Sata-komitean suunnitelmia tiukentaa työttömyysturvan ehtoja juuri, kun työttömyys on kääntymässä kasvuun.

– Tuntuu selvästi siltä, että halutaan aktivoinnin ja kannustavuuden nimissä luoda tilanne, missä työ kannattaa aina, ja saada painetta sen suuntaan, että ihmiset työllistyisivät keinolla millä hyvänsä, Stakesin tutkimusprofessori Sakari Hänninen sanoo.

Nykyisessä tilanteessa, jossa työpaikkojen määrä vähenee, voi Hännisen mukaan seurauksena olla se, että ihminen pakotetaan ottamaan vastaan työtä silloinkin, kun siitä saatavilla tuloilla ei oikeasti tule toimeen. Tuloksena voi olla pysyvä hyvin matalapalkkaisten työntekijöiden joukon muodostuminen.

– Ajatus on ikään kuin se, että työmarkkinat tasapainottuvat kun työvoiman hinta laskee alas. No, tätä menetelmäähän on käytetty esimerkiksi Yhdysvalloissa, Hänninen sanoo.
 
Yhdysvalloissa kehitys on johtanut niin sanotun working poor-ilmiön lisääntymiseen, jossa yhdestä työstä saatavat tulot eivät riitä elämiseen.

– Jos perusturvan uudistusta katsotaan hyvin vahvasti kannustavuuden näkökulmasta, siitä ei tule welfare-reformi vaan workfare-reformi, Hänninen kiteyttää.

Myös Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas pitää Sata-komiteasta kantautuneita tietoja huolestuttavina nykyoloissa.

– Hyvin paljon riippuu siitä, mikä on se työmarkkinatilanne, johon tämä Sata-komitean ilmeisesti suunnittelema malli istutetaan. Jos meillä on hyvä työmarkkinatilanne, en osaa pitää isona huononnuksena, kenties päinvastoin, hän toteaa.

– Mutta jos työmarkkinatilanne on sellainen kuten nyt näyttää, että pitkäaikaistyöttömyys käy entisestään vaivaamaan suomalaista yhteiskuntaa, uudistus kyllä selvästi heikentää jo valmiiksi huonossa asemassa olevien tilannetta, Kangas sanoo.

Kannustavuus ei ratkaise
kaikkia ongelmia

Sata-komiteasta tihkuneiden tietojen mukaan työttömyysturvaa halutaan muuttaa niin, että se kannustaa entistä enemmän etsimään työtä. Sen vuoksi työttömyysturva jaettaisiin työnhakukauteen ja niin sanottuun aktivointikauteen. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäispituus saattaa puolittua nykyisestä 500 arkipäivästä.

Tutkijat korostavat, että kannustavuuden lisääminen sinänsä on tavoiteltavaa, ja järjestelmässä on paljon korjaamisen varaa.

– Vanha hokema ”työ on parasta sosiaaliturvaa” on totta. Mutta sokea usko siihen, että kannustavuus ratkaisee kaikki sosiaaliturvan ongelmat, on kyllä hieman populistista, eikä realistista, Kelan Olli Kangas sanoo.

– Jos meillä nyt lama tulee päälle, eikä työvoimalle ole kysyntää, niin ei siihen kovin paljon tällainen kannustavuus auta. Ne suuret kysymykset ovat silloin aivan jotkin muut.

Myös Stakesin Hänninen sanoo, että työn tulee olla aina ensisijainen tulon lähde. Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaan myös työttömät itse ajattelevat näin.

Epätyypilliset työt
lisääntyvät taantumassa

Tutkijat muistuttavat, että taantuma uhkaa kurjistaa jo entisestään heikoimmassa tilanteessa olevien ihmisten asemaa. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet löytää työtä heikkenevät, jos heidän työllistämisekseen ei enää ole käytettävissä yhtä paljon keinoja kuin aiemmin.

Lisäksi suomalaisen sosiaaliturvan taso on jo entuudestaan jäänyt pahasti jälkeen muun yhteiskunnan tulotason kehityksestä, ja myös työtä tekevien ihmisten köyhyys lisääntynyt pitkällä nousukaudellakin.

– Jo nyt meillä on kasvussa yksinasuvien ja etenkin yksinhuoltajien köyhyys. Yhden palkansaajan tulot eivät enää näytä riittävän,  Kangas toteaa.

Osa-aikatyöt ja muut epätyypilliset työsuhteet usein lisääntyvät laskusuhdanteessa, kun työnantajat eivät uskalla sitoutua pitkäaikaisiin työsuhteisiin, muistuttaa Sakari Hänninen.

Hän varoittaa myös työttömyysturvan heikentämisen taantuman alla voivan johtaa harmaiden työmarkkinoiden kehittymiseen.

Sata-komitea
saa moitteita

Tutkijat arvostelevat myös tapaa, jolla perusturvan uudistusta on valmisteltu. Siihen keskittyvää Sata-komiteaa on syytetty salamyhkäisyydestä, kun sen työn etenemisestä ei pitkään aikaan saatu tietoja.

Kelan Olli Kankaan mukaan uudistusta on valmisteltu liian paljon ikään kuin hallinnollisena asiana.

–  Mutta kyllähän meidän yhteiskunnassamme tehdään poliittisia arvovalintoja. Missä määrin lähdetään siihen, että tehdään verohelpotuksia, ja mikä aiheuttaa saattaa sen, että budjetin tasapainottamiseksi leikataan etuuksia. Mielestäni se on poliittinen valinta, ei siihen mitään matemaattista pakkoa ole, Olli Kangas sanoo.

Sakari Hänninen kyseenalaistaa myös Sata-komitean kokoonpanon. Komiteassa ovat edustettuina hallituspuolueiden lisäksi muun muassa työmarkkinoiden etujärjestöt. Oppositiopuolueet eivät ole mukana.

– Onko ollut ihan järkevää, että sinne kootaan yhteen kaikkien etujärjestöjen edustajat. Voi kysyä, onko perusturvan uudistus oikeasti joku intressiryhmien kompromissiasia, hän sanoo.

– Silloin tullaan siihen, että niillä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, on usein myös heikoimmat edustajat.