Tunarointi voi tuoda laman

Viikko sitten Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos julkisti arvionsa, jonka mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,9 prosentin vauhtia, mikä on tähänastisista ennusteista pessimistisin.

Vaikka epävarmuus kasvaa markkinoilla ja riskit ovat lisääntyneet, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm on edelleen sitä mieltä, että Suomen talous jatkaa kasvuaan.

Holm muistuttaa, että viimeaikainen kuohunta ja osakkeiden sahaus liittyvät finanssitalouteen. Kestää aikansa, ennen kuin myllerrys alkaa vaikuttaa reaalitalouteen ja suomalaisiin kotitalouksiin.

Finanssitaloudessa mopo on Holmin mielestä karannut käsistä. Mielialat vaihtelevat epätoivon ja valaistumisen välillä. Kurssit sahaavat.

– Rytinä on korvien välissä oleva paniikkireaktio, kun ihmiset pelkäävät, ketkä kaatuvat ja ketkä ei.

Nuoret asuntosäästäjät
pahimmassa vaarassa 

Amerikkalaisiin kotitalouksiin finanssikriisi on jo rantautunut. Asuntojen arvot laskevat ja työttömien määrä kasvaa. Tällä viikolla amerikkalaiset autoliikkeet kertoivat konkursseista.

Suomi on Holmin mielestä toistaiseksi turvassa Yhdysvaltojen kaltaiselta ketjureaktiolta.

Työllisyystilanne on Suomessa hyvä. Kaupoissa ei näy hiljenemisen merkkejä. Ensi vuodeksi suunnitellut verohelpotukset lisäävät ostovoimaa. Näköpiirissä ei ole asuntokuplan puhkeamista.

– Vaikka asuntojen hinnat ovat meillä kääntyneet laskuun, suomalaisten velkatilanne on terveemmällä pohjalla kuin amerikkalaisilla. Suomalaiset eivät hanki koko asuntoa velkarahalla. Asuntokauppojen edellytyksenä on ennakkosäästäminen.

Kansantaloudessa pahinta Holmin mielestä olisi, jos Suomeen iskisi paha työttömyys.

– Meillä on paljon 30–35-vuotiaita, jotka ovat ottaneet pitkiä asuntolainoja. Jos he joutuisivat työttömiksi. tulee vaikeuksia selviytyä lyhennyksistä. Asuntoja tulee paljon myyntiin ja hinnat romahtavat.

Holm ei ole niin huolissaan Suomen työllisyystilanteesta. Suomen pelastaa pahalta työttömyydeltä suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle.

Suomen markkinat menisivät myös sekaisin, jos kansalaisten luottamus häviää pankkeihin ja tallettajat ryntäisivät nostamaan talletuksia.

Tästä ei Holmin mielestä ole pelkoa. Suomalaiset oppivat 1990-luvun lamasta, että vaikka mitä tapahtuisi, talletukset pysyvät pankissa turvassa.

Suomi voi tunaroida
itselleen laman

Palkansaajien Tutkimuslaitos ennusti elokuussa ensi vuodelle pientä taantumaa. Euroopan talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan prosentin ja Suomen talous tätäkin nopeammin: kaksi prosenttia.

PT:n johtaja Jaakko Kiander katsoo, että kasvulle ovat kaikki edellytykset.

– Kaikki riippuu siitä, miten käy investointien ja kotitalouksien luottamuksen.

Eniten Kiander pelkää sitä, että suomalaiset itse aiheuttavat tunaroinnillaan ikioman pienoislamansa.

– Kun valtiovarainministeri möläyttää mahdollisista leikkauksista, valtio lietsoo huonoja tunnelmia.

Ei haittaa, vaikka pankit
joutuisivat valtion haltuun

Suomalaisten investointeja helpottaa Kianderin mielestä se, että Suomi ei ole riippuvainen kansainvälisestä lainarahasta.

– Meillä eläkerahoilla ja valtion varoilla pystytään hoitamaan rahoitus. Julkinen talous on ylijäämäinen ja hyvässä jamassa.

Kiander ei pidä vaarallisena edes sitä, vaikka pankit joutuisivat Euroopassa valtion haltuun. Keskuspankkien ja viranomaisten on mahdollista pyörittää pankkeja.

Ylikuumenemisen
vaara meni ohi 

Kasvun pienoista hidastumista povasi syyskuussa Sampo Pankki. Pankki ennakoi tuolloin, että ensi vuonna bruttokansantuote kasvaa Suomessa 1,5 prosentin verran.

Pääekonomisti Lauri Uotila katsoo, että pienelle kasvulle ovat edelleen hyvät edellytykset, mutta hän alentaisi kasvuennusteen ensi vuodelle 1,0 prosenttiin.

– Palkkoihin tulee ensi vuonna viiden prosentin korotukset ja inflaatio hidastuu. Siitä voi laskea bkt:n kasvun.

Maailman finanssikriisistä huolimatta Suomi ei ole Uotilan mielestä vajoamassa 1990-luvun lamaan. Pikemminkin edessä on vuosien 2001– 2002 tapainen kasvun hidastuminen.

Uotilan mielestä markkinoiden rauhoittuminen on vain terveellistä Suomelle.

– Jos kasvu olisi jatkunut viime ja edellisen vuoden vauhtia, meillä ei olisi riittävästi työvoimaa telakoilla, metallipajoissa eikä rakennuksilla. Talous olisi ylikuumentunut.