Kirjaudu ▼
 

Suomella on liikaa velkaa, valtiolla ei

Tea Tauriainen
Suomella on liikaa velkaa, valtiolla ei
Analyysi Budjettiriihen jälkipuheet ovat korostaneet huolta valtion velkaantumisesta kuin hypnoottista loitsua. Puheiden mukaan valtiolla on jo liikaa velkaa ja siksi velan kasvu on pakko pysäyttää. Tämä perustuu kuitenkin harhaan.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Budjettiriihen saavutuksia selostaneet ministerit ja iso joukko valtakunnan eturivin ekonomisteja on jo vuosien ajan tuonut julki huoltaan valtion liian suuresta velkamäärästä.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Toki valtionvelkaa kuvaavat euromäärät ovat huikeita, sitä on kenenkään vaikea kiistää. Noin sata miljardia euroa on suuri määrä velkaa, se on selvä.

Valtionvelan absoluuttiseen euromäärään tuijottaminen on silti parhaimmillaankin hyödytöntä ja pahimmillaan se synnyttää juuri sellaisia harha-aistimuksia, jollaisten vallassa talouspolitiikkaa paraikaa Suomessa näytetään harjoitettavan.

Valtiontalous osa
kansantaloutta
 
Ongelmallista on velkatarkastelujen rajaaminen pelkän valtionvelan tunnuslukuihin, niin kuin julkinen talous olisi irrallaan Suomen kansantalouden kokonaisuudesta. Valtio ja muu julkinen talous ovat kuitenkin kiinteä osa sitä.

Suomen asema EU- ja euromaana muistuttaa, ettei velkamäärien ja velkaisuuden tarkastelua ole perusteltua rajata pelkästään Suomen kansantalouteen.

Silmien sulkeminen muiden EU- ja euromaiden velkakehitykseltä – ja Suomen asemalta ison velkaisen kokonaisuuden osana – voi synnyttää suorastaan kohtalokkaita virhearvioita.

Velkaharhoja on kuitenkin mahdollista hälventää tarkastelemalla valtion ja koko Suomen kansantalouden velkataakkaa yhtenä kokonaisuutena ja euroalueen osana.

Yksi epätavallinen johtopäätös on, että Suomen valtiolla ei ole liikaa velkaa mutta Suomella on. Ja yksi epäsovinnainen johtopäätös on, että euroalueen mitoissa Suomen valtiolla on ennemmin liian vähän kuin liian paljon velkaa.

Markkinoilla ei näy
merkkejä velkahuolista

Pääministeri Alexander Stubb korosti keskiviikkona budjettiriihen "isoa kuvaa" maalatessaan, että "valtion velkaantumisen tahti hidastuu".

Hänen toistamansa perushokeman mukaan valtion velkaantuminen on pakko pysäyttää, sillä velkaa on jo liikaa.

Stubb tuskaili valtion liian suurta velkamäärää sattumoisin samaan aikaan, kun valtion rahoitushuollosta vastaava Valtiokonttori hankki valtiolle uutta pitkäaikaista lainarahaa taas edullisemmin ehdoin kuin milloinkaan ennen.

Uuden kuusivuotisen velkakirjalainan liikkeeseenlasku sujui keskiviikkona vailla pienimpiäkään merkkejä rahoittajien kaikkoamisesta tai muistakaan vaikeuksista.

Valtiokonttori haki markkinoilta neljän miljardin euron lainaerää. Kansainväliset sijoittajat tarjosivat tuplaten suurempaa rahamäärää.

Valtion kymmenvuotisen velkakirjan markkinakorko oli budjettiriihen tuskaisten velkalausuntojen aikaan suurin piirtein yksi prosentti ja vain hiuksenhienosti korkeampi kuin Saksan vastaava korko.

Historiallisen matala korkotaso merkitsee esimerkiksi sitä, että valtion budjettitalouden korkomenot ovat nykyiselläkin velkamäärällä keveimmillään yli 20 vuoteen.

Kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden suursijoittajat eivät toisin sanoen näe Suomen valtion velkamäärässä ja velkaantumisen tahdissa pienintäkään syytä huoleen.

Liian suuri velkamäärä
jarruttaa talouskasvua

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Strategic Analysis Corporation on vuosikymmenten ajan tutkinut velan vaikutuksia kansantalouksien suorituskykyyn.

Sen mukaan kansantalouden kokonaisvelkataakalla on enemmän merkitystä kuin esimerkiksi pelkän valtion velkaisuudella. Lopulta korkoihin ja lyhennyksiin on löydyttävä rahaa joka tapauksessa saman kansantalouden tuloista, olipa velka julkisen tai yksityisen talouden nimissä.

Analyysiyhtiön mukaan kansantalouden ihanteellinen velkasuhde on 150 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Yhtiö laskee luvun ynnäämällä yhteen julkisen talouden, kotitalouksien, yritysten ja rahoitusalan bruttovelat ja suhteuttamalla summan kansantalouden vuotuisen kokonaistuotannon arvoon.

Tuota pienempi velkamäärä ei avita talouskasvua niin paljon kuin ihanteellinen velkarahoituksen määrä tekee, mutta raskaampi velkataakka alkaa jo rasittaa talouden kasvuvoimia.

Yhtiön tutkimusten perusteella velkataakasta tulee talousjarru, kun velkaisuusaste kipuaa 200 prosenttiin, ja raskas jarru, kun suhdeluku karkaa yli 350 prosentin.

Suomessa valtio tai edes koko julkinen talous ei pääse yksin lähellekään huolestuttavia velkaisuuden raja-arvoja. Mutta Suomen koko kansantalous on kaukana niiden tuolla puolen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Koko Suomi on jo
velkaloukussa

Suomen valtion ja muun julkisen talouden yhteenlaskettu suhteellinen velkaisuusaste on alle 60 prosenttia, mikä täyttää yhtenä harvoista euromaista Euroopan unionin (EU) velkarajat.

Analyysiyhtiön tapaan laskettu Suomen kansantalouden bruttovelka on yli 500 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Jos rahoitusalan velat jätetään pois laskuista, on Suomen kokonaisvelka-aste melkein 250 prosenttia.

Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin tuoreimpien velkatilastojen mukaan Suomen julkisella taloudella (valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt) on velkaa noin 110 miljardia, kotitalouksilla 140 miljardia, yrityksillä 200 miljardia ja rahoitusalalla 600 miljardia euroa.

Velkaa on kaikkiaan vähän yli tuhat miljardia euroa eli kymmenen kertaa niin paljon kuin valtiolla yksistään. Ilman rahoitusalan velkoja Suomen piikissä on 450 miljardin euron velat.

Tuon velkamäärän hoitaminen alkaa syödä talouskasvun eväitä samalla hetkellä, kun korot kääntyvät nousuun. Valtion velka ei ole Suomen velkahuolista suurin, vaan pienin.

Mutta miten käy
velanmaksukyvyn?

Valtion velkataakan taittaminen laskuun on talouspolitiikan tavoitteena suorastaan masokistinen, jos siitä koituu kansantalouden kokonaisuudelle enemmän haittaa kuin hyötyä, niin kuin Suomessa näyttää koituvan.

Näin käy, jos kesken talouskriisin toteen pannut veronkorotukset ja menoleikkaukset heikentävät enemmän kansantaloutta ja sen velanmaksukykyä kuin pienentävät velkamäärää. Valtion suhteellinen velkaisuus paisuu eikä pienene.

Vastaavasti likimain taikauskoisesta velkahuolesta hellittäminen ja talouskasvun rohkaiseminen voi nopeammin johtaa myös velkaisuuden kevenemiseen. Näin käy, jos talous toipuu nopeammin kuin nimellinen velkamäärä kasvaa.

Tällaiset absoluuttisen velkamäärän ja suhteellisen velkaisuuden keskinäiset eroavuudet ja yhteydet kansantalouden kokonaisuuteen ovat esimerkiksi velkakirjamarkkinoiden toimijoille tuiki tuttu ilmiö.

Sen sijaan talouspolitiikan päättäjille ne tuntuvat olevan liian vaikea pala purtavaksi EU:n komissiota myöten.

Onko valtiolla sittenkin
liian vähän velkaa?

Talouspolitiikan keskittyminen valtion ja muun julkisen talouden velkaisuuteen on osin perua EU:n taloussäännöistä, jotka määrittelevät julkisen talouden velkamäärälle kattorajan mutta sulkevat silmänsä koko kansantalouden velkaisuudelta.

EU:n velkarajan mukaan jäsenvaltion julkisella taloudella saa olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Vanhoista euromaista vain Suomi täyttää yhteisen velkaehdon, kun taas muut valtiot ovat ennemmin viitanneen velkarajoille kintaalla kuin pyrkineet noudattamaan niitä.

Eurovaltioiden velkaisuusasteet ovat keskimäärin sadan prosentin tuntumassa ja kaikki suuret jäsenvaltiot ovat Saksaa myöten tuntuvasti Suomea velkaisempia. Italian valtion velkaisuusaste on pian 130 prosenttia.

Radikaalisti muita eurovaltioita kevyempi julkisen talouden velkataakka voi toki olla suomalaispäättäjien ylpeyden aihe.

Selvästi muita keveämpi velkataakka on Suomelle myös sitä suurempi riski mitä pidemmälle toinen toistaan raskaammin ylivelkaisten euromaiden erilaiset yhteisvastuujärjestelyt soljuvat.

Tällaisessa ylivelkaisessa seurassa Suomen valtiolla on ennemmin liian vähän kuin liian paljon velkaa. Ellei tarkoitus ole ensin keventää omaa velkataakkaa alta pois ennen kuin koittaa aika maksaa muidenkin velkoja.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Ihmiset Alexander Stubb
Tagit analyysi

Kommentit (315)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 32
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Mitäs ne jutut tarkoittavat, että luottoluokittajat odottavat Sote-sopan valmistumista ja lähtevät siitä, että keitto valmistuu?

Sote siis tarkoittaa miljardi-leikkauksia/säästöjä julkiseen terveydenhoitoon!

Taasko kansalaisilta salataan jotain olennaista?
Anonyymi: Eikysyvätieltäeksy 31.8.2014 6:24

Anonyymi
On arvioitu, että vaikka maassamme olisi täysi työllisyys, silti velkamäärää ei saataisi maksettua järkevässä ajassa takaisin. Kertoo jotain tästä tilanteesta.

Stubb on täysin pihalla asioista..
Anonyymi: Elokuu 31.8.2014 6:31

Anonyymi
Ei velka ole mikään ongelma vauraalle varsinkaan jos sitä ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin. Rikkaat maat jaksavat hoitaa nousevatkin korot ja kurjistuneista maista tehdään pankkien roskaa. Valitettavasti meillä ei ole mitään tietoa siitä kumpaan joukkoon Suomi tulevaisuudessa kuuluu.
Anonyymi: Flatio 31.8.2014 6:32

Anonyymi
Millä tavoin kansantalouden sisäinen velka-saamisuhde on olennainen?

Jos asuntovelkainen maksaa korkoja kotimaiselle pankille, tämä kuluttaa ne palkkoihin ja muihin kuluihin kotimaassa ja loput veroina ja osinkoina kotimaahan. Nämä jäävät kotimaiseen kansantalouteen pyörimään ja tuomaan talouskasvua.

Olennaisempaa on puhua kansantalouden nettovelasta. Siitä joutuu maksamaan korkoa ulos. Tämä on pois oman talouden kasvusta.

Tosiasiassa Suomi on nettovelkoja. Saamme enemmän ulkomailta pääomatuloja - osinkoja ja korkotuloja - kuin joudumme ulkomaille maksamaan.
Anonyymi: nettovelkojia 31.8.2014 6:42

Anonyymi
Mitäs ne jutut tarkoittavat, että luottoluokittajat odottavat Sote-sopan valmistumista ja lähtevät siitä, että keitto valmistuu?

Sote siis tarkoittaa miljardi-leikkauksia/säästöjä julkiseen terveydenhoitoon!

Taasko kansalaisilta salataan jotain olennaista?


Toivottavasti. Epäilen vaan, ettei siitä nytkään tule mitään.
Anonyymi: syytäolisi 31.8.2014 6:47

Anonyymi
Olen jo toitottanut tämä samaa jo muutaman kuukauden.

Meillä ei olisi ogelmaa hoitaa valtionvelkaa jos kotitaloudet olisi kunnossa. Mutta ei ne on pahemmin ylivelkaatuneita kuin valtio. Se tekee tästä valtionvelasta meille pienen ogelman, joskaan ei niin suurta etteikö sitä voitaisi lisätä. Yksitynen velka jota me pankkitukena aina kymmenenvuoden välein maksamme, ei kohtele meitä tasapuolisesti, siitä hyödyn saa harva, kaikki maksaa.

Valtionvelka palvele lähes kaikkia, suoraan monia, vällisesti lähes kaikkia, ne jotka ei siitä pääse osalliseksi,lähtee Ruotsiin, heille on varattu EU:N maataloustuki.

Nyt yksityinen velanotto kuriin ja elvytyksen kautta vakautamme tilanteen, sen jälkeen kun balanssi on saavutettu, niin kiitätte.
Anonyymi: nyttöihin 31.8.2014 6:49

Anonyymi
Entä, kun kokonaistuotanto laskee. ? tänään 60 % ja ensi vuonna ilman lisävelanottoa jo 80 % ja seuraavana vuonna yli 100 %.

Näin se menee, pakotteiden vanavedessä.

Muutenkin olemme pettäneet rehellisyydessämme itseämme ja muita velkaantumalla kuntasektorille, heidän ulkoistamille yhtiöille jne. velan määrä on mittava ja sen kasvavan korkomenon maksaminen tuottaa jo vaikeuksia lähitulevaisuudessa.
Anonyymi: mitenmaksetaanpois 31.8.2014 7:08

Anonyymi
Pääongelma on se, että suomalaisten velka on 100 prosenttisesti vieraassa valuutassa.

Tässä suhteessa eroamme muista Pohjoismaista otettuamme ainoana euron valuutaksemme.
Anonyymi: kdkkdkdd 31.8.2014 7:14

Anonyymi
Olen myös sanonut sitä, että meillä on oltava velkaa vähintäin saman verran kuin mullakin EU mailla on. Koska maksunaika kun se koittaa on helppo vaihtaa päikseen, tai mikä parasta jäädä vaikka antopuolelle. Niin ystävät se aika tulee vielä ja silloin muutama miljardi ei paina missään, uusi maailman järjestys alkaa kohta toimimaan kokonaisvaltaisesti, valiten jyvät akanoista.
Anonyymi: työtjatkuu 31.8.2014 7:15

Anonyymi
Olen jo toitottanut tämä samaa jo muutaman kuukauden.

Meillä ei olisi ogelmaa hoitaa valtionvelkaa jos kotitaloudet olisi kunnossa. Mutta ei ne on pahemmin ylivelkaatuneita kuin valtio. Se tekee tästä valtionvelasta meille pienen ogelman, joskaan ei niin suurta etteikö sitä voitaisi lisätä. Yksitynen velka jota me pankkitukena aina kymmenenvuoden välein maksamme, ei kohtele meitä tasapuolisesti, siitä hyödyn saa harva, kaikki maksaa.

Valtionvelka palvele lähes kaikkia, suoraan monia, vällisesti lähes kaikkia, ne jotka ei siitä pääse osalliseksi,lähtee Ruotsiin, heille on varattu EU:N maataloustuki.

Nyt yksityinen velanotto kuriin ja elvytyksen kautta vakautamme tilanteen, sen jälkeen kun balanssi on saavutettu, niin kiitätte.


Monella kotitaloudella on 200 - 300 % asuntovelkaa suhteutettuna vuotuisiin tuloihinsa. Tämä tarkoittaa nykyisellä korkotasolla noin 2 - 3 % korkomenoa tuloista.

Jos 300 % asuntolainan haluaa maksaa 30 vuoden aikana, pitää 10 % tuloista käyttää lainanlyhennykseen. Useimmille ei tuota ongelmia jos töitä ja terveyttä riittää. Jos ei riitä, asunnon voi myydä. Vuokralainen ei voi...

Turha ylidramatisoida.
Anonyymi: Asuntovelallinen 31.8.2014 7:17
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 32
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

11:34 Guardian: Britannia voi saada EU:lta luvan vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen
10:49 Ranskan kiristynyt rajavalvonta näkyy brittisatamassa – lomalaisten odotus jopa 14 tuntia
09:56 Kiinalaisprofessori: Veroleikkaukset voisivat vauhdittaa talouskasvua
09:26 TS: Panimolupien määrä lähes kolminkertaistunut kuudessa vuodessa
06:10 Mistä keski-ikäiselle uusi ura? "Lääkärin ammatti ei poissuljettu"
06:01 Analyysi Kolme talouden keinoa – näin USA:n ja Euroopan liittoa varjellaan
23.7. Maailman rikkaimmat teollisuusmaat patistavat Britanniaa aloittamaan Brexit-neuvottelut
23.7. 8 ominaisuutta, jotka yhdistävät poikkeuksellisen älykkäitä – kuulutko joukkoon?
23.7. Saksalaislehti: Audilta kolme sähköautoa 2020 mennessä
23.7. G20-maat yhtenäisinä: Valtioiden tuki pahentanut teräksen ylituotantoa
23.7. BOJ:n Kuroda: Helikopterirahaa ei tule
23.7. Mökistä vakituinen asunto? Hallitus haluaa vauhdittaa
23.7. Öljyalalla jaetaan potkuja – "Menossa viides, kuudes, seitsemäs leikkauskierros"
23.7. Sairaiden lasten ilahduttaminen pokémoneilla houkuttaa – mutta ei kannata
23.7. Airbnb kaipaa neuvoja – entisistä pormestareista majoituspalvelun "lähettiläitä"
23.7. Ilta-Sanomat Näin Münchenin ammuskelu eteni: Täysi paniikki ja sekasorto – ampuja tulitti myös lapsia, 10 ihmistä kuoli
23.7. Näkökulma Kuka meni kiinalaisille – robotit eivät kiinnostaneet Euroopassa
23.7. Tiemaksuista muhevat riidat – "Isoisän isoisä katsoi naapurin emäntää sillä silmällä"
Asiakastieto

Yhteistyössä