Kirjaudu ▼
 

Muualla vyö alkaa löystyä mutta Suomi kiristää lisää

Tea Tauriainen
Muualla vyö alkaa löystyä mutta Suomi kiristää lisää
Analyysi Suuret euromaat Ranska, Italia ja Espanja aikovat keventää julkisen talouden vyönkiristyksiä. Saksa aloittaa uusia elvytystoimia alijäämän kasvusta huolimatta. Suomi sen sijaan jatkaa vyönkiristyksiä. Muut painavat kaasua, Suomi jarrua – muualla talous kasvaa, Suomessa ei.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ranska ja Italia ovat lyhyen ajan kuluessa joutuneet hallitusremonttiin. Kummankin maan uusi pääministeri on suunnilleen ensi töikseen ilmoittanut hölläävänsä julkisen talouden vyönkiristyksiä.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Talouspolitiikan merkittävästä suunnan muutoksesta kiristävästä vähemmän kiristävään tai jopa keventävään ovat kertoneet vuoron perään Ranskan uusi pääministeri Manuel Valls ja Italian uusi pääministeri Matteo Renzi.

He aikovat hidastaa, heikentää tai perua useita talouspolitiikan kiristystoimia ja -hankkeita, joita heidän edeltäjänsä ovat vaihtelevalla menestyksellä panneet kolmen viime vuoden aikana toteen tai alulle.

Julkisen talouden vyönkiristykset ovat olleet poliittisesti vaikeita ja perin epäsuosittuja. Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat heikentäneet ensin kansalaisten käytettävissä olevia tuloja, sitten yleistä talouskehitystä ja lopulta hallitusten kannatusta.

Osin samoista syistä erityyppisten oppositio- ja protestipuolueiden kannatus on kasvanut.

Kansansuosion menettäminen on hallituspuolueille vastenmielistä – varsinkin juuri ennen tärkeitä eurovaaleja. Niinpä Ranskassa ja Italiassa on vastikään nähty hallitusremontteja ja kuultu vyönkiristysten höllennyksistä.

Tälle kolmikolle ei
voi viitata kintaalla

Ranskan Valls ja Italian Renzi eivät ole aivan kahteen pekkaan päättäneet kammeta euroalueen talouspolitiikkaa uutteen uomaan.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy näytti heille mallia jo helmikuussa lupaamalla talouslamaan tympääntyneille äänestäjille vyönkiristysten tilalle verotuksen kevennyksiä ja uusia työpaikkoja.

Ranskan, Italian ja Espanjan pääministerit voivat olla oikeassa tai väärässä – mutta he ovat euroalueen toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimpien maiden poliittisia johtajia. Heillä on yhdessä enemmän vaikutusvaltaa kuin edes Saksan liittokanslerilla Angela Merkelillä.

Ranskan, Italian ja Espanjan kansantaloudet tuottavat suurin piirtein puolet koko euroalueen vuotuisesta kokonaistuotannosta. Saksa on toki suurin yksittäinen euromaa, mutta sen osuus jää alle kolmasosaan koko euroalueen bruttokansantuotteesta.

Edes EU:n komissio tai euroalueen keskuspankki EKP eivät tohdi viitata kintaalla tämän kolmikon aikeille ja vaatimuksille.

Komissio on jo aiemmin hyväksynyt myönnytyksiä juuri Ranskan, Italian ja Espanjan talouden tasapaino-ohjelmiin. Siitä huolimatta, että etenkin Saksa ja Suomi ovat olleet myönnytyksiä vastaan.

Tuore merkki talouspoliittisen tuulen kääntymisestä on, että viime viikkoina jopa EKP:n johto on ilmaissut tukensa talouspolitiikan linjausten ja EU:n taloussopimusten lieventämiseen.

Taloussopimusta
pitäisi taas päivittää

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoi viime viikolla kannattavansa ajatusta, jonka mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen pitäisi kohdella valtioiden kulutusmenoja ja investointeja eri tavoin. Päivitysehdotusten mukaan alijäämärajoihin pitäisi laskea mukaan vain kulutusmenot mutta ei investointeja.

Samaa ajatusta on aiemmin kannattanut esimerkiksi EU:n nyt jo työnsä päättäneen parlamentin puheenjohtaja Martin Schulz.

Muutoksen tarkoitus olisi sallia jäsenvaltioille nykyistä vapaammat mahdollisuudet toteuttaa taantumankin oloissa julkisia investointeja. Näin julkinen talous voisi vaikka kohentaa yhdyskuntarakenteita silloin, kun yksityinen talous vähentää omia investointejaan.

Nyt EU:n taloussopimukset tai talouspolitiikan yleiset suuntaviivat niputtavat kaiken julkisen rahankäytön yhteen, joten velkarahoituksella toteutettu investointi voi olla aivan samanveroista "tuhlaamista" kuin alijäämäisen valtion liian suuret kulutusmenot.

Niin kauan kuin näin on, vaatii komissio liiallisten alijäämien umpeen kuromista ja julkisen talouden tasapainottamista jopa kesken taantuman juuri sen kaltaisilla vyönkiristyksillä, joita Ranskan, Italian ja Espanjan johtajat aikovat ryhtyä höllentämään.

EKP:llä kova paine
lisäkevennyksiin

Talouspolitiikan keventäminen ja ehdotukset alijäämävaatimusten helpottamiseksi ovat vasta alkua. Ranskan, Italian ja Espanjan ministerit haluavat myös euroalueen rahapolitiikan keventämistä.

Heidän mielestään euroalueen keskuspankin EKP:n pitäisi aikailematta ryhtyä riuskoihin rahapolitiikan kevennystoimiin esimerkiksi alkamalla ostaa suuria määriä valtioiden ja yritysten velkakirjoja euroalueen velkakirjamarkkinoilta.

Samaa mieltä on jo pitkään ollut suuri määrä velkakirjamarkkinoiden toimijoita, kuten sijoittajia ja suurpankkeja. Niillä on epäilemättä omakin lehmä ojassa ja kova hinku saada liikkeelle takuuvarma ostaja, jolla on kirjaimellisesti rajattomasti rahaa käytettävissään.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Julki lausuttu huoli ja perustelu rahapolitiikan kevennys- ja tukiostovaatimuksille on euroalueen yhä suhteellisesti kehittyneen maailman kireimmät rahoitusolot, euron nyt jo rasitteeksi käynyt vahvuus sekä alueen luisuminen kohti deflatorista talousanemiaa.

Ranskan uusvanha valtiovarainministeri Michel Sapin ja maan uusi talousministeri Arnaud Montebourg ovat kumpikin viimeaikaisissa lausunnoissa vaatineet EKP:lta uusia epätavallisia toimenpiteitä euroalueen talouskasvun vauhdittamiseksi.

Toistaiseksi EKP:n johto on vastannut vaatimuksiin myötäilevillä mutta ympäripyöreillä vihjeillä mahdollisesti valmisteilla olevista uusista tukitoimista. Velkakirjamarkkinoiden toimijat veikkaavat, että EKP aloittaa tukiostot ennen vuoden loppua.

Saksa aloittaa pian
uudet kevennykset

Saksa on pienempi kuin Ranska, Italia ja Espanja yhteensä, mutta yksin se on silti ylivoimaisesti suurin euromaa. Lisäksi Saksa on euroalueen tiukka talouspoliisi – tai siltä se ainakin kuulostaa.

Saksan johto on välillä yksin ja välillä esimerkiksi Suomen hallituksen kanssa yhdessä vaatinut muilta euromailta talouspolitiikan kiristämistä ja taloussopimusten noudattamista suhdanteisiin katsomatta. Komissio ja EKP ovat esittäneet samoja vaatimuksia mutta Saksa on toisinaan arvostellut niitäkin turhasta lepsuilusta.

Ranskan, Italian ja Espanjan vaatimukset vyönkiristysten pehmentämiseksi eivät olekaan viimeaikaisten talouspoliittisten linjausten yllättävä käänne, vaan se, että Saksa näyttää itse tältä erää päättäneen omat kiristyksensä.

Saksan talouspolitiikka on tänä vuonna tarkoitus virittää lievästi elvyttävään suuntaan. Silläkin uhalla, että samalla julkisen talouden alijäämä taas kasvaa ainakin ensi alkuun.

Tämän käänteen tarkoitus on aivan sama kuin muidenkin suurten euromaiden aikomilla talouspolitiikan käänteillä. Tarkoitus on painaa vaihteeksi talouden kaasua ja siirtää painoa pois jarrupolkimelta.

Aivan samaan tapaan kuin Britannia tekee Englannin kanaalin vastarannalla ja Yhdysvallat Atlantin valtameren vastarannalla.

Katainen vaihtoon,
Urpilainen puolustaa

Yhdysvallat on maailman suurin kansantalous, Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat suurimmat eurotaloudet. Kaikki ne aikovat keventää talouspolitiikan viritystä tai ainakin höllentävät kiristystoimia. Ne haluavat avittaa talouden kasvua.

Suomi ei ole euroalueen eikä varsinkaan maailman suurimpia talouksia. Sen sijaan Suomi jatkaa sinnikkäästi julkisen talouden vyönkiristyksiä niin kuin komissio tahtoo ja luottoluokitusyhtiöt toivovat.

Viimeksi kehysriihen esiin nostamat uudet "sopeutustoimet" lapsilisäleikkauksista lähtien ärsyttivät yleisöä ja puolueväkeä siihen malliin, että hallituspuolueiden kannatus voi meilläkin olla vaakalaudalla.

Päähallituspuolueen kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Jyrki Katainen ilmoittikin vastikään jättävänsä pääministerin ja puheenjohtajan pestinsä kesällä ja hakeutuvansa "eurooppalaisiin tehtäviin".

Toisen suuren hallituspuolueen sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen on joutunut puolustustaisteluun. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne haluaisi puolueen puheenjohtajaksi Urpilaisen paikalle. Rinne on arvostellut maan hallitusta ja Urpilaistakin muun muassa liian kireästä talouspolitiikasta.

Katainen väistää ja Urpilainen saa vastaansa aivan samaa poliittista painetta, joka on painostanut isoimpien euromaiden ja esimerkiksi Yhdysvaltojen hallitukset lopettamaan tai ainakin höllentämään talouspolitiikan kiristyksiä.

Talouspolitiikan uusi iskusana onkin "kasvu". Muualla mutta ei meillä.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (151)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 16
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Aika kulta on meidän ihmisten puolella tässä asiassa.
TULEVAISUUS ON AKTIVOITU MEILLE IHMISILLE VAPAUTENA.
Kaikki tapahtui takana kaikesta verhojen takana.
Anonyymi: minä_ihminen 23.4.2014 6:16

Anonyymi
'He aikovat hidastaa, heikentää tai perua useita talouspolitiikan kiristystoimia ja -hankkeita, joita heidän edeltäjänsä ovat vaihtelevalla menestyksellä panneet kolmen viime vuoden aikana toteen tai alulle.

Julkisen talouden vyönkiristykset ovat olleet poliittisesti vaikeita ja perin epäsuosittuja. Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat heikentäneet ensin kansalaisten käytettävissä olevia tuloja, sitten yleistä talouskehitystä ja lopulta hallitusten kannatusta'

Hurri heiluttaa viiriä lisävelan ja tuhlailun puolesta sillä hän itse ei kestäisi varttiakaan epäsuosiota ja kannatuksensa heikentymistä sanomalla tai kirjoittamalla jotain, mikä olisi tarpeen, mutta mitä ihmiset eivät haluaisi kuulla.
Anonyymi: RealityBites 23.4.2014 6:23

Anonyymi
Joitain viikkoja sitten julkaistiin Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämä tutkimus, jonka mukaan talouskasvu on reipasta kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa ja Tanskassa.

Suomi on ainoa euroa käyttävä Pohjoismaa ja Tanska ainoa Pohjoismaa, joka on sitonut valuuttansa kurssin kiinteästi euroon. Kumma sattuma!
Anonyymi: jjjdjjdz 23.4.2014 6:25

Anonyymi
En ymmärrä kirjoituksen perusvirettä jossa julkista sektoria pidetään talouskasvun veturina. Suomen ongelmana on rakenteellinen vinouma jossa julkinen sektori on aivan liian suuri talouden kantokykyyn nähden.

Taantuma on vienyt Suomesta kymmeniä tuhansia yksityisen sektorin työpaikkoja samaan aikaan kun julkinen sektori on jatkanut paisumistaan. Nyt olemme sitten siinä tilanteessa että yksityisen sektorin työpaikkoja pakenee Suomesta sekä uusien syntyminen vaikeutuu raskaan verotuksen ja ylisäätelyn vuoksi. Olisiko tässä tilanteessa oikein ryhtyä paisuttamaan julkista sektoria entisestään?
Anonyymi: Korhonen 23.4.2014 6:25

Anonyymi
Maksetaan velat pois ensin ja mietitään sitten miten ja mistä sitä "vyötä löysätään.

Ei enää yhtään uutta kustannuksia lisäävää päätöstä kuntien ja valtionmenojen osalta. Hilataan vuosi vuodelta menoja alas tai enintään jäädytetään ne nykytasoon. Näin saamme ensin kunta- ja valtionbudjetin kuntoon ilman suurempia leikkauksia ja sitten kun ollaan plussalla budjettien osalta niin aletaan miettimään mistä voi löysätä.
Anonyymi: matti 23.4.2014 6:50

Anonyymi
Kantaaottava sekä pohdiskeleva kirjoitus kaikinpuolin. Kiitos!

Tietysti tästäkin analyysista EU-intoilijat vetävät herneen nenään.
Anonyymi: Huhtikuu 23.4.2014 6:52

Anonyymi
Kysyntää pitäisi Suomessa kasvattaa veroja leikkaamalla, ei julkisia menoja lisäämällä.

Sitten vielä irtisanoutuminen YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta. Se vaatii EU:sta eroamisen, koska EU on yksi sen ratifioineista osapuolista jäsenmaiden oman ratifioinnin lisäksi. Mutta sopimuksen mukaan siitä voi erota. Kansalaisaloitetta pystyyn.
Anonyymi: TeTun_romahdus 23.4.2014 6:59

Anonyymi
Suomen poitiikka muuttuu muiden mukana se on selvä. Rahahanoja avataan ja kurituspolitiikka lopetetaan. Suomi nousuun.
Anonyymi: Nousukas 23.4.2014 7:11

Anonyymi
Tarkoittaa, että kansaa kehoitetaan aloittamaan kuluttaminen. Ostakaa uusia asuntoja, ostakaa osakkeita.
Anonyymi: Lepuuttaja 23.4.2014 7:13

Anonyymi
Suomen ongelma on se että elvytysrahat ovat menneet tulonsiirtoihin yksityisille ja yrityksille ja investoinnit ovat jäissä. Tehottomuus vaivaa myös julkista sektoria.
Anonyymi: eiautaelvytys 23.4.2014 7:13
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 16
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

21:37 Uutuuskoneen lentoja perutaan – syöpyvätkö moottorit?
21:24 Kuluttaja, näin verkkokauppa houkuttelee sinua ostoksille
21:07 Digitoday Kuorma-auton kuljettaja aiheutti liikennekuoleman: Pelasi kohupeliä
20:11 Digitoday Loppu nettiriesalle? Google alkaa rangaista näitä verkkosivuja
19:26 Uber maksaa kuskeille tukiaisia – teki alkuvuonna miljarditappion
18:43 Terrori-iskut herättivät: Auttaako matkavakuutus?
18:05 Puola myi ensimmäiset juan-lainansa
17:45 Ilta-Sanomat Verottomana käteen 560 €/kk – 2000 suomalaista mukaan perustulokokeiluun
16:43 Onnibus.com hyväksyy kilpailijan lipun Porvoon ja Helsingin välillä
16:08 Senttiosake FIT Biotech nousukiidossa pörssissä – teräsyhtiöt painuvat
16:03 Digitoday Facebookin mieli muuttui: Alkaa hyödyntää Whatsapp-tietoa mainonnassa
15:48 Digitoday Pirate Bay -Sunde vaatii tuomionsa purkua ja korvauksia suomalaisilta levy-yhtiöiltä
15:26 Mediatalot perustavat yhteisen digimainonnan markkinapaikan
15:01 Pörssikauppa Finnlinesin osakkeella loppui tänään
14:28 Posti aloittaa taas yt:t – nyt syynä Anttilan konkurssi
14:24 Antti Riivarista Patentti- ja rekisterihallituksen uusi pääjohtaja
13:48 Analyysi Leimaako pitkäaikaistyöttömyys ihmisen? – "Yhtä yleistä kuin rasismi"
13:21 Kone tekee jättikaupat kiinalaisesta GiantKoneesta
13:05 Palkansaajien ansiot nousivat – aloissa on eroja
12:52 Digitoday Uskomatonta mutta totta: Reititin tunnistaa sinut kävelystä ja lukee huulilta
11:21 Saksalaisyritysten näkymät odotettua heikommat
10:31 Digitoday Nyt ei hyvältä näytä: Jopa Applen perustaja varoittaa iPhone-uudistuksesta
10:21 Suomen uudet vientiyritykset poikkeavat vanhoista
10:10 Analyytikko Baltian pankkifuusiosta: Nordeasta varteenotettavampi peluri
09:55 Kesäsää tuki Olvia – tulos ja markkinaosuus kasvoivat
09:34 Vähittäiskaupan myynti väheni keskikesällä
09:01 Yhdysvallat hyökkää EU:ta vastaan Applen verokiistassa
08:28 Nordea ja DNB yhdistävät toimintonsa Baltiassa
08:07 EK arvostelee uudistusta sähköiseksi tulorekisteriksi – "byrokraattinen ja kallis"
07:40 Yle: Ara teettää erityistilintarkastuksen Nuorisosäätiössä
Asiakastieto

Yhteistyössä