Kirjaudu ▼
 

Setä Samuli sotkeutui omatekoiseen velkasotkuun

Heini Hämäläinen
Setä Samuli sotkeutui omatekoiseen velkasotkuun
Analyysi Yhdysvallat on maailman absoluuttisesti velkaisin valtio, mutta se ei ole Kreikka. Setä Samulilla ei olisi vaikeuksia hankkia tarvitsemaansa rahoitusta, ellei maan poliittinen kriisi panisi kapuloita rahoituksen rattaisiin. Toki Yhdysvallatkin luisuu kohti julkisen talouden todellista rahoituskriisiä, mutta sen aika ei ole vielä. Velkakatto on omatekoinen ongelma.
16.10.2013 06:01
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Yhdysvallat ei ole Kreikan tai muiden euroalueen kriisimaiden tapaan varsinaisessa rahoituskriisissä, vaikka talousuutiset ovat viime viikkoina maalailleet kauhukuvia maailman absoluuttisesti velkaisimman valtion maksuhäiriöstä.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Varsinaisessa rahoituskriisissä Yhdysvaltain pääsy velkarahoituksen markkinoille uhkaisi katketa samasta syystä kuin se katkesi Kreikalta: siksi, että markkinat olisivat menettäneet luottamuksensa maan velanhoitokykyyn eivätkä suostuisi lainaamaan rahaa kuin hirmuisilla koroilla tai eivät millään hinnalla.

Tällaisesta markkinoiden luottamuksen menettämisestä saati luottohanojen sulkeutumisesta ei ole Yhdysvalloissa minkäänlaisia merkkejä. Ei, vaikka omanlaisensa häiriöt ja jopa katkot ovat taas uhanneet liittovaltion rahoitushuoltoa.

Varsinaisen luottokriisin asemesta maan hallinto on omatekoisessa poliittisessa kriisissä – joka voi silti johtaa liittovaltion eräänlaiseen tekniseen maksuhäiriöön.

Äärimmillään teknisenkin maksuhäiriön seuraukset voivat olla arvaamattomia, ankaria ja kauaskantoisia, mutta kansainväliset rahoitusmarkkinat pitivät ainakin vielä tiistaina illansuussa riskien toteutumista erittäin epätodennäköisenä.

Yhdysvallat ei
ole Kreikka

Yhdysvaltain liittovaltion kymmenvuotinen markkinakorko oli tiistaina illansuussa alle kolme prosenttia. Markkinakorot olivat kolmeen vuoteen asti alle yhden prosentin ja viiteen vuoteen asti alle vuotuisen inflaatiovauhdin.

Toisin sanoen reaalisesti liittovaltio saa velkarahoitusta markkinoilta melkein ilmaiseksi tai halvimmillaan jopa halvemmalla kuin ilmaiseksi. Näin tuskin olisi asian laita, jos Yhdysvaltoja uhkaisi aito rahoituskriisi ja luotto olisi katkolla.

Yhdysvaltain liittovaltion rahoitusasema ja tilanne maan velkakirjamarkkinoilla on tyystin toisenlainen kuin vuoden 2011 lopun ja 2012 alun Kreikassa.

Kreikan valtion kymmenvuotinen korko kipusi viime vuoden alkupuolella korkeimmillaan yli 30 prosenttiin juuri ennen kuin valtio ilmoitti yksityisten velkavastuidensa "uudelleenjärjestelystä" – ja taloushistorian mittavin velkakupru oli tosiasia.

Tuolloin Kreikan lyhytaikaisimpien velkasitoumusten markkinakorot olivat tuhansia prosentteja eivätkä suinkaan prosenttiyksikön tuhannesosia.

Suomeksi sanottuna Kreikan valtiolla ei ollut asiaa rahoitusmarkkinoille eikä se saanut tuoretta lainarahaa markkinoilta millään hinnalla. Yksityiset rahoittajat, kuten kansainväliset korkosijoittajat, eivät koskeneet sen velkapapereihin kepilläkään.

Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoista sijoittajat sen sijaan ovat vielä hiljattain maksaneet jopa yli odotettavissa olevan korkotuoton saadakseen niitä salkkuihinsa.

Oikukkaiden rahoitusmarkkinoiden luottamus voi toki Yhdysvalloissakin pettää yllättävän nopeasti. Mutta tällaisesta ei näkynyt tiistaina merkkejä sen enempää Yhdysvaltain kuin muunkaan maailman korko-, osake- tai valuuttamarkkinoilla.

Yhdysvallat ei ole Kreikka – mutta se on silti pinteessä. Sillä on aivan omanlaisensa velkasotku. Kyseinen sotku ennemmin ärsyttää kuin pelottaa markkinoita.

Velkakatto ollut
vastassa ennenkin

Meikäläistä eduskuntaa vastaava kongressi on määritellyt Yhdysvaltain liittovaltion velkarahoitukselle suurimman sallitun määrän. Tämä niin sanottu velkakatto (debt ceiling) ja uhka velkakattoon törmäämisestä ovat ajankohtaisen poliittisen kriisin keskiössä.

Velkakatto on aiheuttanut ongelmia ja poliittista hampaidenkiristelyä ennenkin, mutta toistaiseksi kongressi on nostanut rahaministeriön velanottovaltuuksia uusia lakeja säätämällä joka kerta, kun katto on tullut vastaan. Viimeksi näin kävi vuoden 2011 kesällä.

Velkakaton korottaminen on ainakin markkina-arvioiden mukaan tälläkin kertaa todennäköisin ratkaisu. Mutta tiistaina illansuussa velkasovusta ei ollut varmuutta.

Tiistaina yleinen markkinaveikkaus oli jonkinlainen tilapäinen velkasopu, joka tekee lisävelkaantumiselle tilaa muutaman kuukauden ajaksi. Kina velkakatosta hellittäisi hetkeksi – mutta palaisi pian taas otsikoihin.

Liittovaltion rahaministeriö ja kongressin budjettitoimisto ovat kumpikin arvioineet velkakakaton tulevan vastaan tämän viikon torstaina.

Törmäys velkakattoon
omatekoinen farssi

Velkakaton täyttyminen estäisi rahaministeriötä kasvattamasta liittovaltion velkamäärää, mutta se ei ainakaan heti pysäyttäisi kaikkea rahaliikennettä eikä se keskeyttäisi velkarahoitustakaan kokonaan.

Liittovaltion kassassa on ennestään rahaa ja kassaan kertyy velkakaton täyttymisen jälkeenkin verotuloja ja muita tuloja. Budjettitoimiston arvion mukaan rahaa riittäisi suunnilleen lokakuun loppuun asti.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Velkarahoitustakin rahaministeriö saa ottaa, mutta vain sen verran kuin velan kokonaismäärää kasvattamatta on mahdollista. Näin vanhojen velkojen maksaminen uudella velkarahoituksella voi olla mahdollista.

Rahahuolto häiriintyisi joka tapauksessa, sillä budjettitalouden alituinen alijäämä kasvattaa automaattisesti liittovaltion velanottotarvetta. Jos lisävelkaantuminen katkeaa velkakattoon, alkaa maksuja jäädä uuden alijäämän ja erääntyvien korkojen verran rästiin.

Budjettitoimiston arvion mukaan rästiä ja vaikeuksia alkaisi kertyä marraskuun alusta alkaen.

Velanottotarve johtuu juuri budjetin alijäämästä ja sen kattamisesta. Budjetti taas on alijäämineen päivineen samaisen kongressin käsialaa, joka nyt kinastelee tuon alijäämän kattamisesta liittovaltion velkavaltuuksia kasvattamalla.

Kongressin riitapukarit hämmentävät toisin sanoen itse keittämäänsä velkasoppaa.

Yhdysvallat selviää
dollariveloista, jos haluaa

Vielä tiistaina voimassa olleen velkakaton mukaan Yhdysvaltain liittovaltiolla saa olla velkaa hilkkua vaille 17 000 miljardia dollaria. Euroina laskien velkaa saa toisin sanoen olla suurin piirtein 12 500 miljardia.

Yhdysvaltain velkamäärä on absoluuttisena rahasummana maailman kaikista valtioista ylivoimaisesti suurin. Kaikilla eurovaltioilla on yhteensäkin velkaa "vain" noin 9 000 miljardia euroa. Kreikan valtionvelka oli viimevuotisen kuprun kynnyksellä noin 300 miljardia euroa.

Silkka velkamäärä ei kuitenkaan tee Yhdysvaltain liittovaltiosta niin kuin ei muistakaan valtioista kriisivaltiota. Siihen vaikuttavat velkamäärän lisäksi kyky ja halu velan maksamiseen.

Yhdysvaltain velanmaksukyky on ainakin rahoitusmarkkinoiden mielestä maailman valtioiden vahvimpia. Näin on ainakin niin kauan kuin liittovaltio velkaantuu dollarimääräisiä velkakirjoja liikkeeseen laskemalla ja säilyttää ehdottoman suvereniteettinsa suhteessa dollariin.

Yhdysvaltain liittovaltio on suunnilleen yhtä raskaissa veloissa suhteessa maan kansantuotteeseen kuin eurovaltiot keskimäärin – mutta sillä on Kreikkaan tai sen puoleen kaikkiin muihinkin eurovaltioihin verrattuna muutama ylivoimainen valtti: sillä on ikioma valuutta ja ikioma keskuspankki.

Todelliseen velkakriisiin
aihetta, mutta ei vielä

Yhdysvallat voi kaikissa olosuhteissa maksaa kaikki dollarimääräiset velkansa ja velvoitteensa, sillä se voi tarvittaessa itse tuottaa niin paljon tuoreita taaloja kuin velkojen ja velvoitteiden kattaminen vaatii.

Näin on asian laita, ellei kongressi varta vasten kinastele maan rahoitushuoltoa umpisolmuun.

Kreikka tai muutkaan eurovaltiot sen sijaan eivät välttämättä kykene kaikissa oloissa maksamaan velkojaan, sillä rahoitusvaluuttana euro on niille käytännössä kuin vieras valuutta.

Yksittäinen eurovaltio ei pysty vaikuttamaan euron korkotasoon tai valuuttakurssiin eikä se pysty maksamaan velkojaan lisää euroja "painamalla". Siksi eurovaltioiden velkakirjoihin liittyy aito luottoriski.

Mahdollisuus keskuspankin ja setelipainon käyttämiseen velkojen maksussa ei suinkaan tee Yhdysvaltain velkakirjoista riskittömiä. Vaikka niissä ei ole samanlaista luottoriskiä kuin eurovaltioiden velkapapereissa, niissäkin on inflaation vaarasta johtuva korko- ja valuuttariski.

Esimerkiksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS on arvioinut, että etenkin terveydenhuoltoon ja väen ikääntymiseen liittyvät julkisen talouden kattamattomat vastuut vievät useimpia länsivaltioita kohti kestämätöntä velkaantumista.

Näin käy esimerkiksi Yhdysvalloille, jonka julkisen talouden rahoitus luisuu paraikaa kohti umpikujaa. Niinpä todellisellekin velkakriisille on ennen pitkää aihetta.

Ainakaan rahoitusmarkkinoiden mukaan tuon kriisin aika ei ole vielä.

16.10.2013 06:01
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (98)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Syytä olisi tarkastella asiaa neutraalien lasien läpi ennen hölynpölyn kirjoitusta.

Historiaa et karkuun pääse ja sen historriallisia velka sopimuksia.

Historiaa et voi muuttaa vaikka olisit kuinka jenkkifani.
Anonyymi: historiaa 16.10.2013 6:18

Anonyymi
Talouspoliittiset päätökset ovat yhtä hölmöjä mitä tupakointi.

Tupakka aiheuttaa riippuvuutta käytön seuraamuksena. Tupakan käytön lopettaminen aiheuttaa oireita, jotka katoavat tupakan uudelleen käytöllä ja olotila normalisoituu vastaavanlaiseksi mitä tupakoimattomalla. Vastaavanalainen vaikutus muodostuu urheilusuorituksen jälkeen hyvän olon tunteena, kun keho normalisoituu rasitukesta.
Anonyymi: pöljät 16.10.2013 6:19

Anonyymi
Oleellista on huomata että USA:n elinehto on yli varojen eläminen ja jatkuva syömävelan ottaminen.

Hyvä tästä tulee!
Anonyymi: Benrousseau 16.10.2013 6:22

Anonyymi
Todellisuudessa USA hillitsee näillä tempuillaan kokonaiskysyntää - ja tietysti osana seurauksia raha vaihtaa omistajaa, joku nettoaa tällä.

USAssa on luotu uutta velkakuplaa halvoilla koroilla, niinkuin koko maailmassa.

Toisaalta, USA voisi käyttää valtiovarainministeriön kuuluisaa kolikonpainanta-oikeutta, ja painattaa 17biljoonan kolikon, jonka FED ostaisi, mutta joka ei näkyisi USA:n taseessa. Näin USA saisi 17biljoonaa, maksettua velkansa pois, ja ilman mitään seurauksia maailmantaloudessa, sillä yhdysvaltain velkakirjat ovat nytkin erittäin likvidiä tavaraa, eli käytännössä jo nyt ns. ''rahaa''.
Anonyymi: toobigtofail 16.10.2013 6:34

Anonyymi
Talouspoliittiset päätökset ovat yhtä hölmöjä mitä tupakointi.

Tupakka aiheuttaa riippuvuutta käytön seuraamuksena. Tupakan käytön lopettaminen aiheuttaa oireita, jotka katoavat tupakan uudelleen käytöllä ja olotila normalisoituu vastaavanlaiseksi mitä tupakoimattomalla. Vastaavanalainen vaikutus muodostuu urheilusuorituksen jälkeen hyvän olon tunteena, kun keho normalisoituu rasitukesta.


Miksi ylläpitää normaalia tunnetilaa tupakalla? Eikö olisi parempi, että tunnetila olisi pysyvä eikä tupakan keinotekoinen tunnetila. Ymmärrän, että vieroitusoireista normaaliin olotilaan palaaminen tuo mukanaan hyvän olon tunteen, mutta onko tämä järkevää.
Anonyymi: hullunhauskaa 16.10.2013 6:37

Anonyymi
Talouspoliittiset päätökset ovat yhtä hölmöjä mitä tupakointi.

Tupakka aiheuttaa riippuvuutta käytön seuraamuksena. Tupakan käytön lopettaminen aiheuttaa oireita, jotka katoavat tupakan uudelleen käytöllä ja olotila normalisoituu vastaavanlaiseksi mitä tupakoimattomalla. Vastaavanalainen vaikutus muodostuu urheilusuorituksen jälkeen hyvän olon tunteena, kun keho normalisoituu rasitukesta.

Miksi ylläpitää normaalia tunnetilaa tupakalla? Eikö olisi parempi, että tunnetila olisi pysyvä eikä tupakan keinotekoinen tunnetila. Ymmärrän, että vieroitusoireista normaaliin olotilaan palaaminen tuo mukanaan hyvän olon tunteen, mutta onko tämä järkevää.


Onko köyhillä mitään muuta mielihyvän keinoa, kun tehdä olosta vielä kurjempi ja tulla takaisin normi kurjuuteen?
Anonyymi: eiooo 16.10.2013 6:43

Anonyymi
Hurrin kirjoitus pitää paikkansa. Unohtui vaan kolikon toinen puoli, kansantalous. Euroalueen vaihtotase on tasapainossa, USA:lla on rakenteellinen alijäämä.

Analyysistä kun puhutaan, voisi käsitellä asiaa laajemmin kuin yhdestä näkökulmasta. Taas kerran...
Anonyymi: KolikonToinenPuoli 16.10.2013 6:47

Anonyymi
Köyhille tupakointikielto (hinta 20 euroa per aski) niin alkaa työn tekeminen kiinnostaa.
Anonyymi: köyhätkyykkyyn 16.10.2013 6:50

Anonyymi
Köyhille tupakointikielto (hinta 20 euroa per aski) niin alkaa työn tekeminen kiinnostaa.


Askin hinta voisi olla verotuksellisesti 20 euroa. Verovaroilla työtön voitaisiin työllistää ja työtön voisi ostaa työkorvauksella 20 euron askin. Kannustin on parempi keino mitä keppi.
Anonyymi: palkat-palkkiot 16.10.2013 6:55

Anonyymi
On se sitten kyllä kumma miksi Fitch uhkailee laskea usan luottoluokistusta.
Anonyymi: voifitchi 16.10.2013 7:04
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

11:30 Lehdet: Mepit suunnittelevat Googlen pilkkomista
10:12 FT: Englannin keskuspankki tutkii manipulointiepäilyjä
09:27 Huhtamäki myy kalvoliiketoimintansa Saksaan
06:37 Näkökulma Dromedaari ei kelpaa, takkiin tarvitaan kameli
05:20 Uutiskommentti Voisiko venäläinen Norilsk Nickel ostaa Talvivaaran?
05:16 Digitoday Nokia vai Jolla?
05:11 Haluatko matkustaa Tallinnaan umpitunnelissa?
05:10 Digitoday LG G Watch R -älykello - Kun pelkkä ulkonäkö ei riitä
05:01 Vertailu Vielä ehdit joulumatkalle ja näin paljon se maksaa
21.11. Pikkujouluista pois jääminen voi olla yhtä paha virhe kuin kännissä örveltäminen
21.11. Kiina lopetti maailman vanhimman monopolin
21.11. "Ihmiskunta voi jakaantua komeaan yläluokkaan ja peikkojen alaluokkaan"
21.11. Ekonomisti: EKP lähetti voimakkaan viestin uusista toimista
21.11. Toyotalla 400 000 auton takaisinkutsu palovaaran takia
21.11. "Jos Suomi olisi yritys, se kaipaisi täyskäännöstä"
21.11. Kiinan yllätys kannustaa riskeihin
21.11. Selvästi halvempaa bensaa? Moottorikikka voi halventua tuhansilla
21.11. Draghin puhe sysäsi euron laskuun
21.11. Eduskunnasta +30 000 euroa tuloihin
21.11. Pörssissä hulinat Kiinan koronlaskun jälkeen – Kone ennätyskorkealle
21.11. Haastattelu Mitä yhteistä on pankkiireilla ja rekkakuskeilla?
21.11. Öljyn hinta kääntyi nousuun Kiinan laskettuja korkoja
21.11. Kiinalta iso liike: Korkoja laskettiin
21.11. Ilta-Sanomat Ukraina: Venäjältä ammuttiin rajan yli tykkitulta
21.11. Digitoday Kännyköille uusi lasi – joka viides hajosi yhtiön omissa testeissä
21.11. "Johto on vieraantunut työntekijöiden todellisuudesta"
21.11. Yle: Metsäyhtiöiden kartelli käräjäoikeuteen
21.11. Tätä välittäjät manaavat: Ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainaa
21.11. Venäjä harkitsee öljyntuotannon leikkaamista
21.11. Draghi: EKP:n pitää nostaa nopeasti inflaatiota
Asiakastieto

Yhteistyössä