Kirjaudu ▼
 

Tästä kujanjuoksusta Espanja ei ehjänä selviä

Heini Karjanmaa
Tästä kujanjuoksusta Espanja ei ehjänä selviä
Velkoihinsa hukkuva Espanja on kuin Pamplonan kujanjuoksussa umpikujaan raivoja härkiä pakoon juokseva uhkarohkea urho. Umpikujasta ei ole ulospääsyä, joten uhkana ovat kaatuminen – ja ruhjoutuminen. Espanjaa eivät uhkaa härät, vaan euroaikana hirmuiseksi kasvanut velkataakka.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Espanjan valtion ja maan pankkien pitäisi jostakin saada tämän ja ensi vuoden aikana hankittua arviolta 600 miljardia euroa uutta rahoitusta.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Eurokriisin toistaiseksi visaisin arvoitus on, mistä ja miten.

Ainakin tuon verran tarvitaan rahaa valtion ja pankkien vanhojen velkojen kuoletuksiin ja korkoihin sekä pankeissa lisäksi viranomaisten vaatimiin pääomien vahvistuksiin.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Moiset summat ovat mahdollisia rahoittaa tavalliseen tapaan rahoitusmarkkinoilla ainoastaan, jos kansainväliset suursijoittajat, pankit ja muut rahoittajat ovat halukkaita lainaamaan ja sijoittamaan yhä runsaampia rahamääriä Espanjaan.

Nyt tämä halu näyttää tykkänään loppuneen. Rahoitusmarkkinoiden yksityiset rahahanat ovat käytännössä menneet Espanjalta kiinni, ja nyt pääomaa päin vastoin pakenee maasta.

Espanja näyttääkin joutuneen eräänlaiseen rahoituksen kujanjuoksuun, joka kaiken lisäksi näyttää vievän umpikujaan. Espanja on milloin tahansa vaarassa törmätä tämän umpikujan peräseinään.

Törmäys on edessä, jos rahan tulo maahan katkeaa. Toistaiseksi törmäystä on viivyttänyt euromaiden keskuspankki EKP ja vuolas keskuspankkirahoitus.

Muuten Espanja
olisi jo kumossa

Espanja olisi jo kaatunut ja kumossa, elleivät EKP ja euromaiden keskuspankit olisi siekailematta pumpanneet maahan yhä suurempia määriä hätärahoitusta. Euromaiden keskuspankit ja EKP ovat käytännössä yksin rahoittaneet yksityisen pääoman pakoa Espanjasta.

Yksityistä pääomaa on poistunut Espanjasta viime syksyn jälkeen jo ilmeisesti noin 300 miljardia euroa. Maaliskuun lopussa lukema oli noin 200 miljardia euroa, mutta sen jälkeen pääomapako on jatkunut ja jopa kiihtynyt.

Sattumoisin Espanjan keskuspankin niin sanottu Target-velka EKP:lle on sekin nyt jo lähemmäs 300 miljardia euroa, ilmenee Espanjan keskuspankin taseluvuista.


[zoom]
Klikkaa graafi suuremmaksi

Yksityisen pääoman pako Espanjasta ja maan keskuspankin Target-velka EKP:lle eivät ole aivan yksi yhteen toistensa vastakappaleita, mutta ei paljon puutu.

EKP perii tasan
prosentin korkoa

Target-järjestelmä on euromaiden keskuspankkien ylläpitämä euroalueen maksujärjestelmä, jonka välityksellä siirtyy suurin osa euromaiden välisistä yksityisistä ja julkisista maksuista, kuten EKP:n rahoitustoimista.

Juuri Target-järjestelmä on huolehtinut, että ulkomainen yksityinen pääoma on päässyt Espanjasta kriisiä pakoon vaivatta ja viivytyksettä. Yhtä sujuvasti Target on automaattisesti siirtänyt saman verran EKP:n rahoitusta tilalle.

Noin neljäsosa EKP:n viime joulukuussa ja helmikuussa pankeille tarjoamista noin tuhannen miljardin euron määräisistä ja peräti kolmen vuoden mittaisista keskuspankkiluotoista päätyi espanjalaispankeille.

Pankit maksavat tästä niin sanotusta LTRO-rahoituksesta tällä haavaa tasan prosentin korkoa. Jos EKP:n ohjauskorko laskee, laskee tämäkin korko. 

EKP:n rahoitusta
valtionkin käyttöön

EKP on syöttänyt rahaa Espanjaan maan oman keskuspankin kautta, ja tämä on puolestaan lainannut rahaa edelleen maan liikepankeille ilmeisesti yhä kyseenalaisempia vakuuksia vastaan.

Näin pankit ovat kyenneet maksamaan erääntyneitä sijoitustalletuksia ja velkakirjamuotoista rahoitustaan pois niille tallettajille ja rahoittajille, jotka eivät ole halunneet jatkaa sijoituksiaan vaan ovat mieluummin siirtäneet rahansa muualle.

Ilman EKP:n tarjoamaa poikkeusrahoitusta tämä ei olisi sujunut. Sen sijaan pankkeja olisi todennäköisesti alkanut kaatua, ja pankkien ulkomaiset rahoittajat olisivat olleet vaarassa kärsiä luottotappioita.

Toistaiseksi EKP on perustellut poikkeuksellisia rahoitustoimiaan tarpeella varmistaa "rahapolitiikan välittyminen" ja "hintavakaus", ei suinkaan pankkien suojelulla.

Samalla toki ulkomaiset pankit ja Espanjan muut rahoittajat ovat saaneet tilaisuuden kotiuttaa varojaan tappioitta, mutta minkäs sille mahtaa.

Omituinen
rahoitusketju

Toinen Espanjan pankkien keskuspankkirahoituksen avulla tilkitsemä rahanreikä ovat Espanjan kuningaskunnan erääntyneet ja näin ollen uusimisen tarpeessa olleet velkakirjat.

Ulkomaiset sijoittajat eivät halua enää näitäkään uusia, joten tehtävä on jäänyt kotimaisille pankeille. Ilman vuolasta keskuspankkirahoitusta tämäkään ei olisi sujunut.

Samalla kriisi on voimistanut Espanjan valtion ja maan kotimaisten pankkien ennestäänkin ongelmallista keskinäisriippuvuutta.

Espanjan keskuspankin, liikepankkien ja valtion välillä on velkarahoituksen kolmiyhteys, jossa keskuspankki rahoittaa likipitäen maksukyvyttömiä pankkeja, jotka rahoittavat niin ikään lähes maksukyvytöntä valtiota, joka puolestaan takaa koko rahoitusketjun.

Tämä itse itseään takaava ja rahoittava rahoitusketju ei ole vain omituinen.

Sama rahoitusketju siirtää Espanjan pankkeihin, julkiseen talouteen ja maan kansantalouteen liittyvää riskiä yksityisiltä rahoittajilta euromaiden veronmaksajille.

Vähemmän velkaa
kuin Saksalla

Espanja on nyt pinteessä, vaikka se oli euroajan ensimmäisen vuosikymmenen mallioppilaita ja kannustava esimerkki maasta, joka kykeni yhdistämään ripeän talouskasvun ja julkisen talouden kurinalaisuuden.

Espanjan valtion velkaisuusaste on edelleen vain noin 70 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta, eli matalampi kuin Saksan liittovaltion.

Tämä ei kuitenkaan lohduta kuin vähän, sillä euroajan alkuvuodet ja pelkän valtiontalouden tunnusluvut kertovat vain osan totuudesta. Koko totuus on karumpi.

Espanja on euroalueen neljänneksi suurin ja neljänneksi velkaisin kansantalous, jonka velkamäärä on suurempi kuin pienempien kriisimaiden, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, velat yhteensä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tämän takia Espanjan ajautuminen umpikujaan voi olla vakavampi välikohtaus kuin parin viime vuoden "pensaspalot" yhteensä.

Espanja kuuluu
euron uhreihin

Espanjan ongelmat kriisimaana muistuttavat enemmän Irlantia kuin Kreikkaa, sillä Espanjassakin velkaa kertyi ennen kriisiä ennemmin yksityiseen kuin julkiseen talouteen.

Yhteistä Irlannin kanssa on myös se, että yksityisen velan ronskeimmat yliannokset liittyivät tavalla tai toisella kiinteistö- ja asuntorakentamiseen. Kummassakin maassa oli rutkasti runsaampi asuntokupla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Siinä Espanja on muiden ylivelkaisten kriisimaiden kanssa samaa maata, että liika velka pakkautui maahan suurelta osin euron "ansiosta", kun vanhastaan sijoittajien pelkäämä valuuttariski poistui ja EKP painoi korot reunamaiden oloihin rutkasti liian mataliksi.

Yltäkylläisen velkarahoituksen aikaan saama kasvu puhalsi eräänlaista eurokuplaa, jonka seurauksia Espanjassa oli ylivelkaantumisen ja asuntokuplan lisäksi vaihtotaseen ja kansallisen kilpailukyvyn voimakas heikkeneminen.

Tässä mielessä Espanjakin on ennemmin olosuhteiden – tai suoremmin sanottuna euron – uhri kuin pelkästään omaa syytään omista virheistään kärsivä talousrikkuri.

Pankkien pääoman
tarve on arvoitus

Yksi suuri ero Espanjan ja Irlanninkin välillä on: Espanjan asuntokupla on yhä suurimmaksi osaksi tyhjentymättä mutta Irlannissa asuntohintojen railakkain pudotus voi olla jo ohi.

Espanjassa on velkavetoisen kuplan jäljiltä lähteestä riippuen yhä miljoona tai jopa puolitoista miljoonaa myymätöntä asuntoa.

Asunnot rakennettiin velkarahoituksella, joka oli suurimmaksi osaksi peräisin maan pankeista. Niinpä myös tyhjillään rapistuvat asunnot ovat edelleen pankkien pantteina rakennusaikaisten velkojen vakuutena.

Nuo luotot ja niiden pantit ovat nyt Espanjan pankkien taseiden suuri mysteeri, jonka euromäärää kukaan ei tarkalleen tiedä.

Valtio on varannut erityiseen pankkitukirahastoon kuutisen miljardia euroa, mutta virallisetkin arviot pankkien pääomitustarpeesta vaihtelevat 20–30 miljardissa. Ulkomaisten pankkien arviot ovat 100–150 miljardia tai vielä enemmän.

Tämä mustan aukon mysteeri osaltaan säikyttää pääomaa maanpakoon.

Asuntojen hinnat
laskeneet vähän

Pankit eivät mielellään salli laajamittaisia tyhjien asuntojen "poistomyyntejä", sillä moiset myynnit olisivat omiaan painamaan hintoja voimakkaaseen laskuun.

Hintojen lasku heikentäisi koko asuntokannan vakuusarvoa ja saattaisi aiheuttaa pankeille mittavia luottotappioita, lisätä asuntojen myyntipainetta ja painaa hintoja lisää. Ilmeisesti tätä viranomaiset ja pankit ovat yhdessä yrittäneet välttää.

Harva uskoo Espanjan tilastoviranomaisen tietoon, jonka mukaan maan asuntohinnat ovat laskeneet kriisin aikana vain noin 20 prosenttia. Hintakupla oli yhtä suuri kuin Irlannissa, jossa hinnat ovat romahtaneet huipusta jo 50–60 prosenttia.

Asuntomarkkinoiden ja näin ollen myös pankkien näkymiä painostaa vanhan kuplan lisäksi monta uutta haastetta, kuten talouden taantuma ja työttömyysasteen kipuaminen jo pitkälle yli 20 prosentin.

Näkymiä pahentavat lisäksi julkisen talouden vyönkiristykset, joita EU:n komissio vaatii toteutettaviksi kesken taantuman ja uhkaavan velkakriisin.

Velkojen maksu ei
suju omin voimin

Toki Espanjan julkinenkin talous on raskaissa veloissa – varsinkin, kun valtion lisäksi lasketaan suhteellisen itsenäiset alue- ja paikallishallinnon yksiköt sekä sosiaali- ja eläkerahastot.

Koko julkisen talouden velkamäärä lienee ennemmin 90 prosenttia bkt:stä kuin vain keskushallinnon velkaisuutta ilmentävä noin 70 prosentin virallinen EU-lukema.

Mutta Espanjan varsinaiset velkaongelmat ja kriisin polttopiste löytyvät yksityisen talouden puolelta – tarkemmin sanottuna maan pankkien taseista.

Espanjan yksityisen talouden velkaisuusaste on 215–220 prosenttia maan vuotuisesta bkt:stä. Näin ollen koko talouden velkamäärä vastaa suurin piirtein kolmen vuoden kokonaistuotannon arvoa.

Espanjan kokonaisvelka on noin 3 000 miljardia euroa.

Taantumasta kärsivä ja rahoitusmarkkinoiden hyljeksimä talous ei kykene moista velkamäärä kovin pitkään rahoittamaan, vaikka korko olisi nolla prosenttia. Eikä varsinkaan sellaisilla yli kuuden prosentin koroilla kuin markkinat valtiolta vaativat.

Espanja tuskin selviää veloistaan, ellei taivaalta ala sataa ilmaista rahaa rahoituskeijuilta – tai muiden euromaiden veronmaksajilta.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (165)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Jos teillä on Eurosäästöjä tilillä, niin kannattaa olla nopea ja vaihtaa joksikin muuksi valuutaksi. Euro on pelkkää vessapaperia, sen jälkeen kun EKP:n rahan luominen tyhjästä alkaa.

Kokoomuslainen "tolkun vastuunkanto" on nyt alkanut, Demarien peesatessa. Tätä äänestäjät haluavat, yhä kasvavalla mandaatilla maanpettureiden suosion kasvaessa: Nimittäin jakaa syyttömien suomalaisten veronmaksajien rahat täysin turhaan konkurssipesään.

Toisaalta käy sääliksi velallisia. Toisaalta taas ei yhtään. Sitä saa mitä tilaa.
Anonyymi: Nimetön 6.6.2012 6:21

Anonyymi
Tienataanko?
Anonyymi: Muistakaa luku 1,9 m 6.6.2012 6:22

Anonyymi
700 Triljoonan korkoaukko on taloudessa.
Tämän sa aikaan espanja Ruol Pal:in toimesta.
5 suurinta jenkki pankkia altistui näille espanjan johdannaisille.
Anonyymi: pagetutor.com/trilli 6.6.2012 6:22

Anonyymi
Ja mikä olikaan suomipojan lasku, kun Espanja "pelastetaan" samalla tavalla kuin Kreikka?

50 miljardia? 60 miljardia?

Muistakaa, että kehysriihessä saatiin lähtökohtaisesti YHDEN miljardin Euron säästöt. Tai oikeastaan veronkorotukset. Hirvittävän riitelyn jälkeen.

Siilinjärveläinen tolkun vastuunkanto tulee olemaan jotain aivan muuta. Katainen tulee ottamaan Koiviston tittelin Suomen kaikkien aikojen kalleimpana miehenä.
Anonyymi: Nimetön 6.6.2012 6:24

Anonyymi
Suomenkin velat kasvoivat pilviin heti kun liityttiin Eurostoliittoon. Vielä selvitään ja maksellaan toisten velkoja mutta mitäs sitten kun meilläkin on velat kasvanut liian suuriksi? Auttaako kukaan sitten meitä jos vaikka koko Eu on jo kaatunut?

Ne kaiki rahat jotka Suomi on tavalla tai toisella lähettänyt ulkomaille kun olisi meillä säästössä. Mutta ei, otetaan velkaa ja lähetetään ulkomaille sekä kiristetään vyötä kotimaassa.
Anonyymi: Ollos huoletta Espan 6.6.2012 6:24

Anonyymi
Jos teillä on Eurosäästöjä tilillä, niin kannattaa olla nopea ja vaihtaa joksikin muuksi valuutaksi. Euro on pelkkää vessapaperia, sen jälkeen kun EKP:n rahan luominen tyhjästä alkaa.

Kokoomuslainen "tolkun vastuunkanto" on nyt alkanut, Demarien peesatessa. Tätä äänestäjät haluavat, yhä kasvavalla mandaatilla maanpettureiden suosion kasvaessa: Nimittäin jakaa syyttömien suomalaisten veronmaksajien rahat täysin turhaan konkurssipesään.

Toisaalta käy sääliksi velallisia. Toisaalta taas ei yhtään. Sitä saa mitä tilaa.
Anonyymi: en anna poliitikan k 6.6.2012 6:24

Anonyymi
Saakohan tääkin kolumni vakikommentoijia enää liekkeihin? Suomea Hurri ei kritisoi koska koko muu maailma on analysoinnut, että maamme on heiluvan Euron ja velkaantuvan läntisen maailman turvasatama järkevän politiikan ja talousratkaisujen johdosta.
Anonyymi: Nimetön 6.6.2012 6:25

Anonyymi
Kun Espanja kaatuu, niin kaatuu myös Italia.

Lukekaa Juhani Huopaisen blogit US:sta, niin saatte oikeaa tietoa. Valtamedia nimittäin vaikenee aivan samalla tavalla, kuin ennen Neuvostoliiton kaatumista. Aivan kuin mitään ei olisi tapahtumassa.
Anonyymi: Nimetön 6.6.2012 6:26

Anonyymi
Sasi - Soininvaara ym. Espanjan tukeminen estää heinäsirkat ja valtavan laman.
ERVV osuus maksetaan kerralla ja nyt nuo hippelit sanovat EVM:lle KYLLÄ SAKSAKIN - NIIN MEKIN.
Meidän rahat menee harakolle jotka rakentavat setelipesiä.
On tämä irvikuva euroopan talousneroista.
Italia kun tulee eteen kohta niin Sasi kumppaneineen pistää piikin kiinni. :)
Herraparatkoon - Suomella on varaa heittää 15 miljardia tosta vaan EU:n nieluun, eikä näytä yhtään pelottavan.
Jummijammi: Suomen poliitikoilta - hallituspuolueet on lähtenyt taju. He elävät kuplassa josta eivät näe mitä ympärillä tapahtuu.
Italia - Tule ja pelasta eurooppa tästä kurituksesta johon EU on maita letkussa pistänyt.
Sairaan kauheaa kansalaisten teurastamista euroopassa.
Anonyymi: pirkanmaan hätähuuto 6.6.2012 6:28

Anonyymi
Irlannissa asuntokuplan puhjettua asuntojen hinnat tulivat alas 50-60%. Miten meillä Suomessa tulee käymään?
Anonyymi: Gregory 6.6.2012 6:29
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä