Kirjaudu ▼
 

Näin sinustakin tulee eurokriisin uhrilammas

Heini Karjanmaa
Näin sinustakin tulee eurokriisin uhrilammas
Euroalueen velkakriisi on riehunut kolmatta vuotta, eikä ratkaisusta tai loppulaskusta ole vielä tietoa. Maksaja on jo tiedossa. Laskun maksavat ne, joilla on maksamiseen varaa ja joiden varoihin päättäjät pääsevät käsiksi. Lasku lankeaa tavalla, jota ei ole tarkoitus oivaltaa. Maksaminen on jo meneillään. Kuulutko sinäkin velkakriisin uhrilampaisiin?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroalueen velkakriisin ratkaisusta tai kriisin lopullisista kustannuksista ei ole vielä minkäänlaista tietoa, kun kriisiä on kestänyt kolmatta vuotta ja talousviranomaisten ensimmäisistä onnettomista niskalenkeistäkin on kulunut kaksi vuotta.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Päättäjät ovat upottaneet, sitoneet tai luvanneet erityyppisiin kriisitoimiinsa tähän mennessä suurin piirtein 2 500 miljardia euroa, mutta kriisin kustannukset sen kuin kasvavat.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Hätärahan voimalla kriisi ei ole ratkennut, vaan alkuperäiset ongelmat ovat jopa pahentuneet.

Euromailla on nyt yhteensä taakkanaan verrattomasti suurempi määrä velkaa kuin niillä oli kriisin alkaessa ja varsinkin ennen pääosin uuteen velkaan perustuvia kriisitoimia.

Lasku kasvaa sitä suuremmaksi mitä runsaammin ja mitä pidemmän aikaa uusia kriisitoimia kertyy euromaiden yhteiseen piikkiin –  tai ennemmin yhteisiin piikkeihin.

Mutta kenen maksettavaksi lasku lopulta lankeaa? Sitä päättäjät eivät ole vielä saaneet päätettyä tai ainakaan julki lausuttua – vaikka pääpiirteissään laskun maksajat ovat toki jo tiedossa.

Ilmeisesti kriisin kustannukset ja liian suuret velkamäärät on tarkoitus maksattaa viattomilla sivullisilla, ja ilmeisesti se on tarkoitus toteuttaa pikku hiljaa huomaamatta.

Viekas velkajuoni ei kuitenkaan pysy salassa, vaan se paljastuu tuota pikaa. Koska Taloussanomat ei ole mukana juonessa, on tässä kirjoituksessa tarkoitus paljastaa:

♦ Kuka maksaa velkakriisin loppulaskun?

♦ Miten lasku lankeaa, miten se maksetaan?

♦ Milloin maksaminen alkaa?

Kriisin syypäät
pääsevät vähällä

Tähänastisista kriisitoimista ei ole selvinnyt, miten ja milloin kriisi ratkeaa eikä kovin paljon muutakaan. Se on kuitenkin käynyt päivän selväksi, että päättäjät eivät aio maksattaa kriisiä sen keskeisillä aiheuttajilla.

Liian suuria velkoja vuosikausia ottaneet ylivelkaiset euromaat saavat puoli-ilmaista ja lisäksi EU:n keskeisten sopimusten tarkoitusta rikkovaa rahoitustukea. Ne eivät joudu itse maksamaan velkojaan niin kuin sopimusten ja markkinatalouden mukaan pitäisi.

Pälkähästä pääsevät myös liian suuria ja muutoinkin uhkarohkeita riskiluottoja myöntäneet ja niillä vuosikausia huimia voittoja tehneet kriisimaiden rahoittajapankit. Luottotappioiden asemesta niille sataa puoli-ilmaista keskuspankkirahoitusta.

Mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin velkakriisin varsinaiset osapuolet ja syypäät.

Kehnommin käy isolle joukolle pahaa aavistamattomia sijaiskärsijöitä. Vaarassa on erityisesti säästäväinen osa keskiluokkaa. He ovat tämän kriisin uhrilampaita, ja he maksavat jo.

Mikä ihmeen
repressio?

Velkakriisien tuntijana maailman taloustutkimuksen eturiviin noussut yhdysvaltalaisprofessori Carmen Reinhart on tutkijakumppaninsa, professori Kenneth Rogoffin kanssa tuonut keskusteluun käsitteen "repressio".

He tarkoittavat sijoitus- ja rahoitustuottojen tukahduttamista viranomaiskeinoin esimerkiksi korkotason pakottamisella keinotekoisen matalaksi jopa vuosikymmenten ajaksi.

Reinhart on tällä viikolla julkaissut aiheesta uusimman tutkimuspaperinsa The Return of Financial Repression, jossa hän osoittaa "repression" olevan jo täydessä käynnissä.

Ainakin euroalueella tuottojen tukahduttaminen on täyttä päätä meneillään. Näin velkakriisin maksaminen on jo toisin sanoen vähin äänin alkanut.

Kansanomaisesti sanottuna "repressio" on yhtä kuin säästäjien kuppaaminen. Se on laillista ja se voi olla melkein huomaamatonta, mutta kuppaamisesta on kuitenkin kyse. Ellei menettely olisi laillista, voisi sitä kutsua jopa säästäjien ryöväämiseksi.

Säästäjien kuppaaminen on Suomessakin täyttä totta, vaikka tämä ei suoraan ilmene Reinhartin tutkimuspaperista. Seikka selkiää vailla vaikeuksia kotimaisia taloustilastoja tutkailemalla.

Keinotekoinen
korkotaso

Suomalaisten säästäjien kuppaaminen käy vaivatta ilmi Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin julkaisemia tilastoja vertailemalla. Tämä käy kätevästi vaikka SP:n perjantaina julkaiseman tuoreen Rahoitusmarkkinat-katsauksen avulla.

Karu kokonaiskuva avautuu tarkastelemalla rinnakkain inflaatiota ja talletuskorkoja kuvaavia aikasarjoja.

Inflaation ja talletuskorkojen erotus on yksinkertaisin ja kenties laajimmin vaikuttava "repression" muunnelma – ja suomeksi sanottuna säästäjien suorasukaista kuppaamista.

Talletuskorkoa korkeampi inflaatiovauhti tarkoittaa, että rahan ostovoima heikkenee nopeammin kuin talletuskorko kartuttaa säästöjen arvoa. Tämä on nurinkurista, sillä koron tärkein tarkoitus on juuri suojata säästöjen ostovoimaa ja mieluiten kartuttaa sitä.

Koron keskeinen tarkoitus on ollut tiedossa ja yleisesti hyväksyttyjä rahatalouden peruspiirteitä ainakin siitä lähtien, kun ruotsalaisekonomisti Knut Wicksell pani rahaa ja korkoa koskevat ajatuksensa paperille runsas vuosisata sitten.

Nyt koron ja inflaation suhde on nurinkurinen, sillä talousviranomaiset ovat näin päättäneet panna säästäjät maksamaan suuret määrät piilotukea velallisten tukemiseksi.

Suomessa tämän lajin kuppaaminen on kriisin mittaan vienyt säästäjiltä jo miljardeja euroja.

Kriisitoimien
sivuvaikutuksia

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Korko on rahan hinta. Jos korko on talouden kasvuvauhtia tai inflaatiovauhtia matalampi, on rahan hinta epänormaalin matala. Ja jos rahan hinta on painunut epänormaalin matalaksi viranomaistoimin, on kyse tuottojen tukahduttamisesta.

Rahan hintaa peukaloimalla talousviranomaiset – erityisesti rahaviranomaiset, kuten keskuspankkiirit – yrittävät osaltaan ratkoa talouden ongelmia, mutta tulevat samalla aiheuttaneeksi uusia. Aivan samoin konstein kuin osaltaan aiheuttivat velkakuplan syntymistä.

Näihin uusiin ongelmiin kuuluu velkaantumisen jatkuminen ja mittava varainsiirto säästäjiltä velallisille – ja velallisten kautta myös rahoituksen välittäjille, kuten erityisesti pankeille.

Keinotekoisen matalasta korkotasosta hyötyvät kaikki ne, jotka voivat näin hoidella velkojaan, kuten koronmaksujaan, edullisemmin kuin muuten olisi asian laita. Tätä etua vastaanottavat käytännössä kaikki velalliset, eivät vain kriisimaat.

Mutta tämä etu ei tipahda ilmaiseksi taivaasta, vaan joku sen kustantaa.

Maksajia ovat kaikki ne, jotka saavat keinotekoisen matalan koron takia säästöilleen heikompaa tuottoa kuin normaaleissa talousoloissa muuten saisivat. Uhreja ovat kaikki tallettajat mutta heidän lisäkseen muutkin säästäjät.

Sijaiskärsijöihin kuuluvat myös yhteisiä säästöjä hoitavat yhteisösijoittajat, kuten eläkevaroja hoitava eläkelaitokset. Keinotekoisen matalin koroin eläketurvan katteeksi säästetyt varat tuottavat kehnommin kuin normaaleissa korko-oloissa tuottaisivat.

Verotkin on
maksettava

Inflaatiovauhdin ja talletuskoron negatiivinen erotus eli talletusten negatiivinen reaalikorko on yksinkertaisin ja lisäksi jokapäiväinen esimerkki "repressiosta".

Tämän lajin kuppaaminen koskee suurinta osaa suomalaisista säästäjistä, sillä pankkitilit ovat edelleen suomalaisen säästävän yleisön ylivoimaisesti tärkein säästökohde. Valtaosa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta on pankkitileillä.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli maaliskuun lopussa erityyppisillä pankkitileillä yhteensä hieman yli 82 miljardin euron talletusvarat.

Säästöjä on niin nollakorkoisilla käyttelytileillä kuin parin prosentin korkoa tuottavilla määräaikaistileillä. Koko talletusvarallisuuden keskikorko oli kuitenkin maaliskuussa 1,02 prosenttia eli jokseenkin tarkalleen yksi prosentti.

Samaan aikaan Tilastokeskus mittasi kuluttajahintaindeksinsä vuosimuutoksella Suomen inflaatiovauhdiksi 2,9 prosenttia.

Säästäjä ei suinkaan pääse "vain" inflaatiovauhdin ja talletuskoron välisellä erotuksella. Sen lisäksi säästäjä kärsii talletuskorosta perittävän lähdeveron, joka on 28 prosenttia koron määrästä.

Näillä aineksilla ja mausteilla syntyy todella kitkerää soppaa säästäjien nieltäväksi.

Menetykset jo
miljardeja euroja

Kotitalouksien koko talletuskannalle kertyy maaliskuun keskikoron mukaan vuodessa noin 840 miljoonan euron korkotulo. Siitä jää veron jälkeen säästäjien nettotuloksi 605 miljoonaa euroa.

Jos inflaatiovauhti pysyisi vuoden ajan samana kuin viime vuoden maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun, söisi se talletusten reaaliarvosta neljä kertaa korkojen verran pois.

Vuoden inflaatiomenetys olisi 2,4 miljardia euroa, ja nettokoron jälkeen tappioksi jäisi noin 1,8 miljardia euroa. Tämä olisi säästäjien saamatta jäävä korkotulo eli heidän kärsimänsä piilotuki kriisitoimien vastentahtoiseksi rahoittamiseksi.

Samanlaisella laskuharjoituksella syntyy karuja lukemia, kun tarkasteluaikaa venytetään yhtä pitkäksi kuin kriisille on jo kertynyt kestoa.

Vuosineljänneksittäin pankkitileillä olleen talletuskannan, talletusvaroille saatujen korkojen sekä kärsittyjen verojen ja inflaation yhteisvaikutuksesta kertyi säästäjille kolmen viime vuoden ajalta reaalista menetystä 3,4 miljardia euroa.

Vastaava reaalitappio oli neljän viime vuoden ajalta 3,9 miljardia euroa ja viiden vuoden ajalta 5,4 miljardia euroa. Euroajan alusta laskien menetystä on kertynyt näin laskien 7,8 miljardia euroa.

Näin viekas velkajuoni paljastui:

Kriisilaskua maksavat säästäjät. He maksavat laskua inflaation ja keinotekoisen matalien korkojen erotuksena eli menetettyinä korkotuloina. He maksavat laskua kaiken aikaa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi

Kommentit (287)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 29
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Näinpä. Mutta minne siirrät rahat turvaan?
Anonyymi: ensi 6.5.2012 6:33

Anonyymi
Jo oli paljastus... itsekkin olen kirjoittanut repressiosta tänne jo useamman kerran viime vuoden aikana.
Anonyymi: Hmm 6.5.2012 6:33

Anonyymi
Numerot hakusessa ja nyt hurri meni metsään kuten tämä susijumalakin jota sähömieäs esittää.




Eu alueen velan suhde nk. BKT lukuun on -400% ja eu alueen kokonais velka on 32 tuhatta miljardia ja siihen koronkoronkorko päälle jota EKP / LTRO 1.2(3) ei pysty estämään.







Toisin sanoen olette jokainen vailla rahaa, suomessa ei ole M3 rahaa kierrossa ja eläkeyhtiöt on 0 varallisuudessa kuten kaikki vak.yhtiötkin.Lähde BUNDES BANK(BUBA).
Eu alueella ei ole eurolle vakuutta(Bretton Woods sopimus), euro on 0 arvossa ja maat deflaatiossa.
Anonyymi: ha ha ha 6.5.2012 6:34

Anonyymi
Mitäs me... eletään mielummin vaihtoehtotodellisuudessa ja kannetaan vastuuta "Siilinjärveläisittäin".

Suomipoika vain äänestää Kokoomusta, Keskustaa ja Demareita, koska YLEn, Almamedian, Taloustutkimuksen ja Helsingin Sanomien mukaan se on etujemme mukaista.

PS: Saisinko jostain kympin Ässäarvan satasella? Uskon, että voisin tienata sillä.
Anonyymi: Nimetön 6.5.2012 6:41

Anonyymi
Mutta Suomellahan on "takuudet". Minä luotan Jutta Urpilaiseen. Kyllä Lapualta kotoisin oleva kansakoulunopettaja on aivan varmasti pätevä henkilö Suomen valtiovarainministeriksi.

Suomi on hyvissä käsissä. Hurri pelottelee turhaan. Itsekin ajattelin ensi viikolla ostaa 1% omarahoitusosuudella Järvenpäästä vuokratontilla olevan puolen miljoonan paritalon, koska velkaa voi aina ottaa lisää.
Anonyymi: Nimetön 6.5.2012 6:44

Anonyymi
Hyviä huomioita ja numeroita, joista ei juuri ole muistettu puhua.
Tuo 82 miljardin euron pääoma tileillä on todellakin melkoinen "osafinanssikriisi" näillä koroilla.

Tuo sama 82 miljardia on sattumoisin myös asuntolainakanta.
Sitäkin on pidetty monesti isona määränä.

Kolmena kriisivuotena erityisesti asuntosäästäjä on tehnyt melkoisen tappion: Asuntojen hinnat ovat nousseet monin paikoin yli 20% ja säästöjen korot ovat mitätömät, jos ei ole sitoutunut ASP-systeemiin.

Näköjään pienikin inflaatio pystyy syömään säästöjä, mutta niin se tekee sittenkin myös asuntolainoille.
Anonyymi: Re Pressio 6.5.2012 6:45

Anonyymi
Suomessa on keksitty uusi tapa tehdä rahaa.

Nimittäin julkisen sektorin paisuttaminen. Kun yksityinen sektori verotetaan kuoliaaksi ja ajetaan kohoavilla työvoimakustannuksilla & energiaveroilla teollisuus ulos, niin meidän julkisen sektorin kokomme paisuu lähelle sataa.

Kyllä se raha julkisen puolen AKAVAlaisen eliitin palkankorotuksiin aina jostain tulee. Jos ei muuta, niin velaksi. Kataiselle velka on veli otettaessa ja hyvä veli otettaessa lisää.
Anonyymi: Nimetön 6.5.2012 6:51

Anonyymi
Demokratia ja erikulttuuristen kansakuntien yhteisvaluutta ei ole kestävä juttu.

Se ollut tiedossa tieteellisen tiedon muodossa ja nyt viimeistään kokeellisestikin havaittuna.
Anonyymi: systeemiwelho 6.5.2012 7:03

Anonyymi
Näinpä. Mutta minne siirrät rahat turvaan?




Mexikoon esim. tai turkiin tai vietnamiin tai intiaan tai kiinaan tai venäjälle tai argentiinaan tai indonesiaan jne. mikäli huolii sinun euroasi.
Anonyymi: Nimetön 6.5.2012 7:04

Anonyymi
Näin "Kommunistinen kokoomus ja katainen" lähestyvät päämääräänsä; "kunnes Suomi on raunioina" !
Anonyymi: Johann 6.5.2012 7:06
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 29
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

07:35 Digitoday Yle Areenalle kolme uutta sovellusta – kaikki sisältö ei enää näy Windows Phonessa
07:01 Kolumni Tosi firma ei veroja maksa
06:01 Näinkö vaikeutuu firmojen verokikkailu? EU yrittää
11.2. Ollila: Ottakaa mallia 1990-luvun Nokiasta
11.2. Video Jorma Ollila: Näen kriisin päivän lähestyvän
11.2. Digitoday Apple saattaa rikkoa lakia Suomessa: "Pitäisi olla perusteltu syy"
11.2. Soros: Venäjä on ajautumassa ensi vuonna konkurssiin
11.2. Rapa roiskui pörsseissä: "Voi johtaa samanlaiseen kriisiin kuin vuonna 2008"
11.2. "Kemin biodieseltehtaassa kolme riskiä"
11.2. Digitoday Microsoft yhteistyöhön kymmenien Android-valmistajien kanssa
11.2. Lagarde ei saanut haastajia – jatkaa IMF:n johdossa
11.2. Kelan asumistuen saajia oli viime vuonna enemmän kuin koskaan
11.2. Uutiskommentti "Tyytymättömyys räjähtää" – Applen ohjelmistojen laatu romahtaa?
11.2. Alkot auki klo 21 asti? Näin reagoivat kauppiaat
11.2. Kullan vuosi +16 %: "Eivät keksi, minne muualle rahojaan panisivat"
11.2. Lidl pidentää viikonlopun aukioloaikoja
11.2. Yksi pankki uskoo konttoreihin – "Ei siksi, että siellä kävisi lisää asiakkaita"
11.2. Lehti: Asukas aiheutti sietämättömän hajun – harvinainen riita ratkesi hovioikeudessa
11.2. Sähköautovalmistaja Tesla lupaa kääntyä voitolliseksi – osake ponkaisi ylös
11.2. Digitoday "Oli odotettavissa, ettei Nokia kommentoi näkymiään"
11.2. S-ryhmä: Säästöt ja "halpuutus" tukivat tulosta
11.2. Helsingin pörssin laskuvauhti hieman tasoittunut
11.2. Pian Alko voi olla auki pidempään: "Kaupan kanssa samalle viivalle"
11.2. Indonesia avaa talouttaan ulkomaisille sijoittajille
11.2. Naton ex-johtaja varoittaa venäläisestä kaasusta – "Kyse ei ole vain hinnasta"
11.2. Suomi pohti uhkia: Kantaverkko kaatuu, kyberhyökkäys, taudit...
11.2. Analyytikko: Outokummun lupaamat säästöt tukevat osaketta
11.2. Nyt se tapahtui oikeasti: Suomi on velkaa yli 100 miljardia euroa
11.2. Ifo-kysely talousodotuksista: Suomi euroalueen hännillä
11.2. Digitoday Google taipumassa: Näin ihmisiä jätetään kohta hakutuloksista pois
Asiakastieto

Yhteistyössä