Kirjaudu ▼
 

Euro leijuu tyhjän päällä yhä uhkarohkeammin

Heini Karjanmaa
Euro leijuu tyhjän päällä yhä uhkarohkeammin
Eurojärjestelmään tulvii nopeasti kasvava määrä haamueuroja, kun kriisimaiden keskuspankit rahoittavat luottokelvottomia pankkeja omatekoisia vakuuksia vastaan. Tyhjästä temmattuja miljardeja karkaa kriisimaista pääomapakona Suomeen asti. Näitä haamueuroja lienee liikkeessä jo satoja miljardeja.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Virallisesti euromaiden keskuspankki EKP harjoittaa yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa vastuuntuntoista ja jämptiä rahapolitiikkaa, jonka on tarkoitus ylläpitää hintavakautta ja rahoitusvakautta euroalueella.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Kriisin oloissa rahapolitiikan keinovalikoimaa on laajennettu epätavanomaisilla menetelmillä ja osin kokeellisilla järjestelyillä, jotka osoittavat keskuspankkiirien neuvokkuutta, päättäväisyyttä ja urheutta.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Arkisemmin ilmaisten euroalueella näyttää olevan meneillään suurisuuntaisin Euroopan keskuspankkien toteen panema rahataloudellinen uhkayritys sitten Neuvostoliiton hajoamista seuranneen ruplakaaoksen.

Näin tulkiten keskuspankkiirien tempaukset ilmentävät kieltämättä neuvokkuutta mutta sen lisäksi eivät niinkään urheutta kuin uhkarohkeutta.

Rahakokeiluihin liittyy tuntematon määrä riskejä, jotka ovat pohjimmiltaan euromaiden veronmaksajien riskejä. Suomea eurojärjestelmässä – ja näin ollen myös näissä rahakokeissa – edustaa Suomen Pankki.

Rahakokeet
jo hirvittävät

Eurojärjestelmän (=EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit yhdessä) tavanomaisten ja epätavanomaisten toimien keskeinen ero kiteytyy kahteen erittäin tärkeään kysymykseen:

Mille pankeille keskuspankit lainaavat rahaa?

Millä ehdoin keskuspankkirahaa on tarjolla?

Kriisin oloissa keskuspankkirahoitukseen kelvollisten pankkien rima on laskenut niin matalaksi ja rahoituksen ehdot ovat keventyneet niin keveiksi, että heikkohermoisia ja vakavamielisiä on jo alkanut hirvittää.

Viime vuonna Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel Weber ja myöhemmin EKP:n niin ikään Bundesbank-taustainen pääekonomisti Jürgen Stark erosivat tehtävistään vastalauseena EKP:n rahapolitiikan kokeiluille.

Tänä keväänä myös Weberin seuraaja, Bundesbankin nykyinen pääjohtaja Jens Weidmann, on esittänyt huolensa rahapolitiikkaan liittyvien riskien kasvusta.

Suomen Pankki on vasta hyvin varovaisesti vahvistanut, että harjoitetussa rahapolitiikassa on ongelmalliset piirteensä, ja että riskit ovat kriisin kuluessa kasvaneet, joskin toki hallinnassa.

Sivullista sitä vastoin nuo eurojärjestelmän ongelmalliset piirteet alkavat vähitellen karmia. Tai paremminkin huimata – sillä eurojärjestelmästä yhä suurempi osa leijuu jo tyystin tyhjän päällä.

Eurojärjestelmän
tase tuplaantunut

EKP ja euromaiden keskuspankit ovat kriisin mittaan lisänneet huimasti pankeille tarjoamansa keskuspankkirahoituksen määrää. Näin ne ovat pyrkineet pitämään talouden raharattaita pyörimässä.

Raaka luottolama ja uusi finanssikriisi onkin toistaiseksi jäänyt pelkäksi uhkaksi. Mutta samalla rahapolitiikan alun perin pidättyväisiä ja "oikeaoppisia" periaatteita on tullut melkoisesti venytettyä. Ja samalla on syntynyt täysin uudenlaisia riskejä.

EKP:n ja euromaiden keskuspankkien yhteen laskettu tase on kriisin kuluessa yli kaksinkertaistunut noin 3 000 miljardiin euroon, josta yli tuhat miljardia on pankeille tarjottua kriisiolojen poikkeuksellista rahoitusta. Lopustakin suuri osa koostuu erilaisista kriisitoimista, kuten velkakirjojen tukiostoista.

Yli tuhannen miljardin euron keskuspankkirahoituksesta nyt jo pitkälti yli kymmenen prosenttia leijuu kansanomaisesti sanottuna tyhjän päällä – ja tuottaa liikkeeseen eräänlaisia haamueuroja.

Tällainen väite perustuu havaintoon, jonka mukaan kriisimaiden liikepankit ovat saaneet "omilta" keskuspankeiltaan yhä runsaampaa rahoitusta yhä helpommin. Rahahanat ovat avautuneet paikoin olemattomin tai vielä heppoisemmin ehdoin.

Osa huterasta rahoituksesta on koko eurojärjestelmän vastuulla, osa ainakin muodollisesti kriisimaiden omalla vastuulla. Toki ero on vain muodollinen, ovathan kriisimaiden keskuspankeista vastaavat valtiot jo muiden euromaiden vastuulla.

Vaatimuksista
voi aina tinkiä

Kriisimaiden heikoimmat pankit ovat rahoitusmarkkinoiden mielestä luottokelvottomia, joten ne eivät saa tuoretta rahoitusta muilta pankeilta tai muiltakaan yksityisiltä rahoittajilta.

Päin vastoin pankkien entistäkin yksityistä rahoitusta karkaa sitä mukaa kuin vanhoja velkakirjoja ja talletuksia erääntyy. Tästä on kriisimaiden pääomapaossa kysymys.

Juuri tuon erääntyvän vanhan rahoituksen maksamiseen kriisimaiden pankit ovat tarvinneet – ja saaneet – keskuspankeiltaan yhä runsaampaa rahoitusta. Keskuspankit ovat pankkien vararikkojen ja uuden finanssikriisin pelossa jopa lisänneet kriisipankkien rahoittamista.

Pankeilla ei ole kuitenkaan riittänyt keskuspankkirahoituksen pantiksi sellaisia vakuuksia, jotka olisivat täyttäneet EKP:n kelpoisuusvaatimuksia. Tämä ei ole kuitenkaan sulkenut rahahanoja tai edes pannut niitä tiukemmalle.

EKP on rahahanojen kiristämisen asemesta höllentänyt vakuusvaatimuksia. Koko euroalueen laajuudella toteutetuissa rahoitusoperaatioissa kriisimaiden pankit ovat saaneet rahoitusta käytännössä likipitäen olemattomin vakuuksin.

Ja jos olemattomat vakuusvaatimukset ovat tehneet tiukkaa, ovat kriisimaiden keskuspankit tarjonneet kansallista hätärahoitusta vielä heppoisemmin vaatimuksin.

Melkein 40 000
kelvollista lainaa

Keveimmillään jopa olemattomista vakuusvaatimuksista kertoo se, että EKP:n likimain 40 000 vakuudeksi kelvollisen velkakirjalajin luettelossa on kymmenittäin kriisimaiden pankkien ilmeisesti vain vakuustarpeisiin loihtimia velkakirjoja.

Ne ovat läpäisseet EKP:n laatuvaatimukset ja kelpaavat näin ollen tuoreen keskuspankkirahoituksen pantiksi. Mutta niitä ei ole milloinkaan laskettu aidosti liikkeeseen velkakirjamarkkinoille.

Kyse on pankkien omatekoisista vakuuksista, joiden ainut "vahva" piirre on kriisirahoituksen varassa itsekin toimivan kotivaltion antama takaus. Sijoittajat eivät näihin papereihin ole milloinkaan koskeneet saati niitä ostaen rahoistaan luopuneet.

Sen sijaan kriisimaiden keskuspankeille nämä pankkien omatekoiset vakuuspaperit, kuten niin sanotut own use bank bond -pankkivelkakirjat tai niin sanotut promissory note -maksusitoumukset, ovat kelvanneet.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tämä kävi selväksi, kun Taloussanomat penkoi EKP:n vakuuskelpoisten velkakirjojen luettelosta kriisimaiden pankkien tuoreimpia velkakirjoja ja vertaili niiden tunnistetietoja maailman laajimpiin kuuluvan markkinatietokannan tietoihin kunkin velkakirjan liikkeeseenlasku- ja kaupankäyntitiedoista, kuten merkitsijöistä ja haltijoista.

Velkakirjat ja niiden tiedot kyllä löytyivät, mutta keskeiset tiedot olivat tyhjiä: ei merkitsijöitä eikä haltijoita liikkeeseenlaskussa tai sen jälkeen.

Näitä velkakirjoja ei ole kukaan koskaan oikeasti merkinnyt eikä ostanut, mutta ne edustavat keskuspankkirahoitukseen kelvollista vakuusainesta.

Ennemmin tämän lajin tyhjästä temmatut velkakirjat edustavat silmänkääntötemppua kuin aitoa rahoitustoimintaa tai varsinkaan vakavamielistä keskuspankkitoimintaa.

Simsala-bim, näin
toimii eurotemppu

Silmänkääntötemppu synnyttää tyhjästä vakuuskelpoisen velkakirjan ja loihtii tämän avulla liikkeeseen uutta keskuspankkirahaa muutettavaksi pankin taseen kautta ihkauusiksi euroiksi. Näin syntyy eräänlaisia haamueuroja.

Samalla silmänkääntötempulla syntyy muiden eurovaltioiden rahoitustuen varassa olevalle valtiolle uutta takausvastuuta ja kriisimaan keskuspankille – ja sen kautta kenties koko eurojärjestelmälle – uutta kyseenalaista saatavaa.

Kriisimaan pankki kirjoittaa velkakirjan, saa sen takeeksi itsekin kriisin kourissa olevalta kotivaltioltaan takauksen, hakee ja saa kyseistä velkakirjaa vastaan keskuspankilta uutta luottoa.

Simsala-bim – näin syntyy vähällä vaivalla uunituoretta rahaa vaikka pankin erääntyvien velkojen maksamiseen. Näin haamueuroistakin tulee aivan tavallisia euroja, joiden uusi haltija voi vapaasti siirtää ne mihin haluaa. Vaikka Suomeen, jos mieli tekee.

Toki silmänkääntötempun varsinainen piste iin päälle on, jos pankki sijoittaa uudet haamueuronsa vakuuspapereita takaavan kriisivaltion omiin velkakirjoihin. Nehän ovat sitä paitsi vakuuskelpoisia, joten – simsala-bim – niitä vastaan saa keskuspankista taas lisää rahoitusta.

Hätähätärahaa,
ellei muu auta

Pankkien omatekoiset vakuudet täyttävät EKP:n yleiset kelpoisuusvaatimukset, kunhan niihin liittyy edes kriisivaltion takaus. Mutta kaikki pankit eivät niihin silti kykene. Silloin hätiin tulee eurojärjestelmän varsinainen hätähätäkeino, niin sanottu ELA-hätärahoitus (emergency liquidity assistance).

Tämä poikkeuksellisten hätätilanteiden väliaikaiseksi maksuvalmiusluotoksi tarkoitettu ELA-rahoitus on kunkin kansallisen keskuspankin omalla vastuulla. Siihen on saatava EKP:n neuvoston lupa. Välttämättä oikeita tai edes omatekoisia vakuuksia ei tarvita lainkaan.

Parhaillaan tällainen lupa on tiettävästi ainakin Kreikan ja Irlannin keskuspankeilla, ja todennäköisesti ainakin yhdellä muulla keskuspankilla. Tietoja ELA-rahoituksesta on hyvin vaikea jäljittää, joten sitä koskevat arviot ovat vain arvioita.

Se on kuitenkin varma tieto, että tällaista ELA-rahoitusta on kriisimaiden pankeilla käytössään ainakin 120 miljardia euroa mutta voi olla jopa 184 miljardia euroa.

Tämä käy edes näin karkealla tarkkuudella ensi kertaa ilmi EKP:n viikko sitten uusimasta koko eurojärjestelmän yhdistetystä viikkotaseesta. Asian paljastaa viikkotaseen eräiden tase-erien uusi ryhmittely ja asiaa selostava viitetieto.

Onko jopa viidesosa
rahoituksesta höttöä?

Sitä eivät EKP:n tiedotteet tai Taloussanomien "pistokokeet" kerro, kuinka paljon kriisimaiden pankeilla on käytössään omatekoisilla vakuuksilla loihdittuja haamueuroja. Summa lienee joka tapauksessa kymmeniä miljardeja euroja, mutta voi olla yli sata miljardia.

Brittipankki Barclays Capitalin kokoamien tietojen mukaan kolmen pienen kriisimaan, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, keskuspankit ovat välittäneet kotimaisille pankeilleen yhteensä noin 140 miljardia euroa EKP:n yleisissä rahoitusoperaatioissa jakoon pantua rahaa.

Tuon summan lisäksi kriisimaiden pankeilla on yhteensä ainakin 120 miljardin euron verran ELA-rahoitusta. Yhteensä 140 plus 120 on 260 miljardia euroa.

Tämä on 20 prosenttia eurojärjestelmän ELA mukaan luettuna kaikkiaan 1 260 miljardin euron keskuspankkirahoituksesta.

Eurojärjestelmän tarjoamasta keskuspankkirahoituksesta voi toisin sanoen jopa viidesosa olla kyseenalaista laatua. Se täyttää EKP:n kelpoisuusvaatimukset, mutta ei kaikilta osin kestä päivänvaloa tai ainakaan kriittistä tarkastelua.

Walter Bagehot -vainaa tuskin uskoisi silmiään, jos joutuisi tämän surkean selonteon lukemaan.

Tältä näyttävät kreikkalaispankkien omatekoiset vakuudet
Kreikan valtion takaamia kreikkalaispankkien velkakirjoja, jotka kelpaavat EKP:lle mutta eivät markkinoille. Näyte koottu EKP:n vakuuskelposten velkakirjojen luettelosta 26.4.2012.
ISIN-koodi Liikkeeseenlaskija Emissio Kuoletus Korko Mrd eur Haltijat
XS0500982490 EFG Eurobank Ergasias 27.4.2010 26.4.2013 13,149 2,300 Ei
XS0505568088 National Bank of Greece 26.4.2010 26.4.2013 13,158 2,500 Ei
XS0505643634 Alpha Bank 30.4.2010 30.4.2013 13,142 2,117 Ei
XS0505668540 Piraeus Bank 27.4.2010 27.4.2013 13,149 2,370 Ei
XS0507201100 EFG Eurobank Ergasias 4.5.2010 4.5.2013 13,108 0,950 Ei
XS0507425048 National Bank of Greece 4.5.2010 4.5.2013 6,108 1,345 Ei
XS0508016325 National Bank of Greece 4.5.2010 4.5.2013 13,108 1,345 Ei
XS0508044962 Alpha Bank 10.5.2010 10.5.2013 13,077 0,440 Ei
XS0508340857 EFG Eurobank Ergasias 10.5.2010 7.5.2013 13,102 0,700 Ei
XS0519037062 Alpha Bank 24.6.2010 24.6.2013 12,817 2,310 Ei
XS0519185093 Piraeus Bank 18.6.2010 18.6.2013 12,862 2,207 Ei
XS0519437916 EFG Eurobank Ergasias 21.6.2010 21.6.2013 12,842 3,820 Ei
XS0520036285 National Bank of Greece 28.6.2010 28.6.2013 12,800 4,266 Ei
XS0521410950 Attica Bank 30.6.2010 30.6.2013 5,787 0,215 Ei
XS0523214509 ATE Bank 30.6.2010 30.6.2013 13,640 0,649 Ei
XS0570569839 ATE Bank 16.12.2010 16.12.2013 12,871 1,548 Ei
XS0570761196 Piraeus Bank 17.12.2010 17.12.2013 12,862 3,572 Ei
XS0571547057 EFG Eurobank Ergasias 21.12.2010 21.12.2013 12,842 4,280 Ei
XS0572065513 Alpha Bank 27.12.2010 27.12.2013 12,808 3,610 Ei
XS0572875788 National Bank of Greece 23.12.2010 23.12.2013 12,824 4,108 Ei
XS0573070306 Attica Bank 30.12.2010 30.12.2013 5,537 0,295 Ei
XS0589881381 Alpha Bank 15.2.2011 15.2.2014 13,057 0,950 Ei
XS0591469639 Piraeus Bank 17.2.2011 17.2.2014 11,045 1,750 Ei
XS0603687756 EFG Eurobank Ergasias 11.3.2011 11.3.2014 12,902 1,550 Ei
XS0632454293 EFG Eurobank Ergasias 27.5.2011 27.5.2014 13,014 0,332 Ei
XS0633385678 Alpha Bank 3.6.2011 3.6.2014 12,967 0,400 Ei
XS0634881436 National Bank of Greece 7.6.2011 7.6.2014 12,934 1,925 Ei
XS0641312813 ATE Bank 20.6.2011 20.6.2014 12,853 1,000 Ei
XS0651719378 ATE Bank 26.7.2011 26.7.2014 13,158 1,500 Ei
XS0741923196 Piraeus Bank 6.2.2012 7.5.2012 13,108 1,500 Ei
XS0741923352 Piraeus Bank 7.2.2012 8.5.2012 13,102 1,750 Ei
XS0742387698 EFG Eurobank Ergasias 13.2.2012 14.5.2012 13,500 2,344 Ei
XS0742394983 EFG Eurobank Ergasias 9.2.2012 8.5.2012 13,500 1,500 Ei
XS0744838367 Alpha Bank 22.2.2012 22.5.2012 13,500 2,000 Ei
XS0751743732 National Bank of Greece 24.2.2012 24.5.2012 13,000 3,000 Ei
XS0752378124 Piraeus Bank 5.3.2012 5.6.2012 12,967 2,087 Ei
Lähde: EKP, Bloomberg, Taloussanomat

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi

Kommentit (264)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 27
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Näitä velkakirjoja ei ole kukaan koskaan oikeasti merkinnyt eikä ostanut, mutta ne edustavat keskuspankkirahoitukseen kelvollista vakuusainesta.


Tämä alkaa olla jo vakavasti otettavan valuutan tunnusmerkki. Syrjäyttää pian varmaan dollarinkin? Voi ääsus...

Kiitos jälleen kerran Hurrille ja Taloussanomille tutkivasta journalismista.
Anonyymi: Sähköasentaja 29.4.2012 6:20

Anonyymi
Uutisia näyttää riittävän jatkuvasti tästä taloussekoilusta. No, ei mikään ihme kun politiikot ja talouspäättäjät ovat mitä ovat eli tyhjästä päästä on vaikea nyhjästä mitään järkevää.
Anonyymi: holtittomien ja tyhm 29.4.2012 6:21

Anonyymi
Valmistaudu siihen, että ruoka, energia ja muut "pakolliset ostokset" kallistuu...onhan ne jo kalllistunut, mutta ette ole nähneet mitään vielä.

Rikkaissa länsimaissa ruokaan on käytetty ehkä 10% tuloista ja kehittyvissä maissa 50% tuloista. Suunta on se, että yhä suurempi osa sinunkin tuloista tulee menemään ruokaan... millä maksat asuntolainen, jos pelkästään ruokaan menee esim. 30-40% tuloista ?
Anonyymi: Hmm.. 29.4.2012 6:24

Anonyymi
Rahaa on kuin roskaa. Ja roskavuori kasvaa jättisuureksi. Kukas keksi rahankierrätyksen?
Anonyymi: raha kiertää köyhän 29.4.2012 6:27

Anonyymi
Onko Suomen Pankin Erkki Liikanen EKP:n neuvostossa hyväksynyt huonovakuuksisen valtavan luotonannon EKP:n etelä-eurooppalaisen johdon kotimaiden tuhlaaville hallituksille ja pankeille.
Anonyymi: Nimetön 29.4.2012 6:30

Anonyymi
Ja varsinkin Suomi poika maksaa. Ei ole pulaa Suomipojilla pikkurahasta.


- Jos euroalue hajoaa, nämä kansallisten keskuspankkien saatavat keskuspankkijärjestelmältä muuttuvat olemattomiksi saataviksi, koska järjestelmää ei enää ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei ole edes varauduttu. Suomen pitää silloin valmistautua siihen, että 67 miljardin saatavat eivät koskaan tule takaisin, Saksan arvostetuimpiin talousasiantuntijoihin kuuluva professori Hans-Werner Sinn sanoo MTV3 Uutisten haastattelussa.

Mayerin mukaan nimenomaan EKP:n höveli rahoitus on paisuttanut Saksan, Hollannin, Suomen ja Luxemburgin keskuspankkisaatavat yhteensä 900 miljardiin. Loput euromaat ovat velkaa keskuspankille.




mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2012/04/1534836/suomella-kymmenien-miljardien-saatavat-ekplta



Urpolaisen vastaus välikysymyksessä Suomen pankin osalta:
Suomen Pankki on lisäksi osana eurojärjestelmää osallistunut euroalueen vakauttamistoimiin. Vastuistaan pankki raportoi suoraan eduskunnalle.



valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=356131



Laki Suomen Pankista


6 §

Julkisen rahoituksen kielto
Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.
Suomen Pankki ei myöskään saa merkitä 1 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee luottolaitoksia lukuun ottamatta myös yrityksiä, joissa 1 momentissa tarkoitetulla julkisyhteisöllä on määräysvalta. Suomen Pankin on keskuspankkirahoituksessa kohdeltava julkisessa omistuksessa olevia luottolaitoksia samalla tavalla kuin yksityisiä luottolaitoksia.

7 §

Vakuudet
Suomen Pankilla on oltava luotonannossaan riittävät vakuudet.
Anonyymi: Suomipojalla ei ole 29.4.2012 6:33

Anonyymi
Euro tasapäistää ja latistaa valtioiden omaleimisuuden, yritteliäisyyden ja ennenkaikkea tuhoaa taloudet. Valtaa pitävät etelän manjana-valtioiden kätyrit ja meidän päättäjät hyväksyvät kaiken. Ennen euroa oli mahdollista arvioida huomista.
Anonyymi: Nimetön 29.4.2012 6:40

Anonyymi
Suomen Pankin mukaan (MTV3 Huomenta Suomi) viime viikolla EKPn laina oli noussut jo 73 miljardiin.

Kannattaa myös kuunnella ylen areenalta Brysselin kone -ohjelma. Siinä esitetään yksi tapa hoitaa tätä velkakriisiä.
Anonyymi: SP on nykyään EKPn h 29.4.2012 6:43

Anonyymi
Kuinka monta kertaa pitää muistuttaa että viime vaaleissa Suomen kansa antoi valtuudet harjoittaa tätä 'vastuullista politiikkaa.'
Kokoomus sai suurimman äänisaaliin, Rakkauden Puolueen kaikki edustajat käänsivät takkinsa kun Lipponen ja Halonen käskivät.
Minkä ihmeen takia nyt itkette? Kirjastovirkailjat, pysäköinninvalvojat? Äänestitte Kokoomuksen valtaan.
Ja jos SDP:n rivijäsenet eivät edes vielä ymmärrä että Paavo Lipponen puoluetta johtaa, älkää syytelkö jotain Soinia.
'Suomalaisilla ei ole identiteettiä ellei osata ruotsia, sitä on opetettava vaikka pakolla', sanoi Fyyrerinne.

MINKÄ IHMEEN TAKIA SIIS KIUKUTTELETTE? ITSE TE TÄTÄ HALUSITTE!
Anonyymi: Ursus Maritimus 29.4.2012 6:53

Anonyymi
kyllä minullakin on miljoonia pankissa mutta ne ei anna niitä minulle.
Anonyymi: haamumiljonääri 29.4.2012 6:57
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 27
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä