Kirjaudu ▼
 

VM vastaa: Kyllä, Suomen kriisivastuut voivat kasvaa

Lehtikuva
VM vastaa: Kyllä, Suomen kriisivastuut voivat kasvaa
Taloussanomien saama lukijapalaute kertoo, että euromaiden "palomuuripäätösten" vaikutuksista Suomen kriisivastuisiin vallitsee epävarmuutta. Niinpä Taloussanomat kysyi valtiovarainministeriön huipulta, miten on: voivatko Suomen voimassa olevat kriisivastuut vielä kasvaa? VM:n vastaus on yksiselitteinen: kyllä voivat.
Jan Hurri
15.4.2012 06:02
305

Euromaiden talousministerit sopivat viime kuun lopussa pitämässään kokouksessa, että euromaiden yhteisin kriisirahastoin toteutettua "palomuuria" vahvistetaan ensi tilassa yhteensä 500 miljardista eurosta 700 miljardiin euroon.

Tätä "palomuuripäätöstä" kuvanneiden julkilausumien ja niitä puolestaan selostaneiden lehtikirjoitusten sekamelskassa on joihinkin keskeisiin kysymyksiin jäänyt tulkinnan vaikeutta.

Tulkinnallisia ja osin epäselviä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

♦ Voivatko Suomen kriisivastuut kasvaa "palomuuripäätöksen" jälkeen vai eivätkö ne kasva? Virallisista esityksistä on saattanut syntyä käsitys, että vastuut eivät kasva, kun taas esimerkiksi Taloussanomien mukaan vastuut edelleen voivat kasvaa.

♦ Onko Suomen pääomavastuu EVM-vakausmekanismissa yksiselitteisesti rajattu vai voiko se kasvaa? Virallisesti pääomavastuu on yksiselitteisesti rajattu, mutta Taloussanomat on arvioinut pääomavastuun voivan kasvaa.

♦ Onko uusi EVM-vakausmekanismi tarpeen yksityisten velkojien "vastuuseen" saattamiseksi? Virallisen tulkinnan mukaan EVM saa erityisaseman, jonka erityistä luonnetta Taloussanomat on epäillyt.

Tulkinnan vaikeutta on jäänyt muun muassa siksi, että osa "palomuuria" kuvanneista virallisista lausunnoista ja tiedotteista on ristiriitaisia ja tulkinnallisia.

Taloussanomat pyysi "palomuurisopimuksen" vaikutusten arvioimiseen "virka-apua" valtion kriisitoimia valmistelevalta ja toteuttavalta valtiovarainministeriöltä (VM).

Taloussanomien haastattelussa selkoa "palomuurin" vaikutuksista tekee VM:n ylintä johtoa edustava alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Hän johtaa ministeriössä kriisitoimien valmistelua ja toteuttamista.

Haastattelu sujuu asiallisen ilmapiirin vallitessa 13.4. perjantaina aamupäivällä Hetemäen työhuoneessa valtioneuvoston jyhkeän empire-palatsin toiseksi ylimmässä kerroksessa Helsingissä.

Epäselvyyksien ja tulkintavaikeuksien välttämiseksi haastattelu julkaistaan tässä poikkeuksellisesti sellaisenaan niin kuin kysymykset esitettiin ja vastaukset saatiin.

Voivatko Suomen
ERVV-vastuut kasvaa?

Taloussanomat (TalSa): Onko euroryhmän 30.3. päätösten perusteella mahdollista, että euromaiden rahoitusvakausväline ERVV osallistuu uusien kriisitoimien rahoittamiseen vielä senkin jälkeen, kun EVM on 1.7.2012 aloittanut toimintansa ja asettunut uuden kriisirahoituksen ensisijaiseksi toteuttajaksi?

VM: Kyllä.

TalSa: Jos ERVV myöntää euroryhmän 30.3. kokouksen jälkeen uutta tukirahoitusta, joka ei sisälly ennen 30.3. voimassa olleisiin rahoitusohjelmiin, koituuko tästä takaajamaille sellaisia uusia takausvastuita, jotka eivät olleet voimassa ennen euroryhmän 30.3. kokousta?

VM: Kyllä, mutta tämä oli mahdollista myös ennen kyseistä kokousta.

TalSa: Jos Suomi osallistuu tällaiseen euroryhmän 30.3. kokouksen jälkeen toteutettavaan uuteen ERVV-ohjelmaan, koituuko tästä Suomelle sellaista uutta takausvastuuta, joka ei ollut voimassa ennen euroryhmän 30.3. kokousta?

VM: Totta kai. Mutta kyseinen kokous ja sen päätökset eivät muuttaneet tätä.

TalSa: Tarkoittaisiko tämä, että Suomen voimassa olevat ERVV-takausvastuut muuttuisivat suuremmiksi kuin ne olivat ennen euroryhmän 30.3. kokousta?

VM: Totta kai. Mutta tämä ei liity [euroryhmän] päätökseen. Kokouksen jälkeen tämä [ERVV:n käyttäminen] on epätodennäköisempää kuin ennen.

Voivatko Suomen
EVM-vastuut kasvaa?

TalSa: Merkitseekö EVM-sopimuksen [kokonaispääoman korotusmahdollisuuden kuvaava] 10. artikla, että EVM voi toteuttaa tarpeellisiksi katsomiaan kokonaispääoman muutoksia?

VM: Kyllä, EVM:n hallintoneuvosto voi päättää pääoman muutoksista. Mahdollista korotusta koskevan päätöksen on Suomessa mentävä eduskunnan kautta, se ei tule automaattisesti voimaan.

TalSa: Merkitseekö EVM-sopimuksen [jäsenmaita ehdottomasti ja peruuttamattomasti pääomasitoumuksiin velvoittava] 8. artiklan 4. kohta, että sopimuksen 10. artiklan perusteella mahdollisesti toteutettavat kokonaispääoman muutokset koskevat sitovasti kaikkia EVM:n jäsenmaita?

VM: Kyllä.

TalSa: Koskeeko EVM-sopimuksen 8. artiklan 4. kohta myös Suomea?

VM: Kyllä, niin kuin kaikkia muitakin sopimuksen hyväksyneitä jäsenmaita.

TalSa: Onko Suomen eduskunta päättänyt, että Suomen edustaja EVM:n hallintoneuvostossa estää EVM-sopimuksen 10. artiklan mukaiset kokonaispääoman korottamista koskevat [yksimielisyyttä vaativat] päätökset, tai että Suomi rikkoo 8. artiklan 4. kohdan määräystä eikä osallistu mahdollisiin kokonaispääoman korotuksiin?

VM: Jotta Suomen edustaja EVM:n hallintoneuvostossa voi hyväksyä esityksen tai edes pidättäytyä äänestämästä, on eduskunnan annettava hyväksyntänsä pääoman korotukselle. Jos Suomi on hyväksynyt pääoman korotuksen, samalla on sitouduttu se maksamaan.

Muuttuvatko eurot
vai prosentit?

TalSa: Jos jokin euromaa saa ERVV:ssä vapautuksen omista takausvastuistaan, miten tämä vaikuttaa jäljelle jäävien takaajamaiden prosenttilukuna ilmaistaviin takausosuuksiin?

VM: Prosenttiosuudet kasvavat.

TalSa: Jos jokin euromaa saa vapautuksen omista takausvastuistaan, miten tämä vaikuttaa jäljelle jäävien takaajamaiden euroina ilmaistaviin takausvastuiden enimmäismääriin?

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

VM: Takaussitoumusten enimmäismääriin ei mitenkään, eikä taannehtivasti vanhoissa ohjelmissa mitenkään. Mutta muutoksen jälkeen toteutettavissa uusissa tukiohjelmissa euromääräiset takausosuudet voivat kasvaa.

TalSa: Jos EVM muuttaa kokonaispääomansa määrää ja kaikki osakasmaat maksavat osuutensa, miten tämä vaikuttaa osakasmaiden prosenttilukuna ilmaistaviin pääomaosuuksiin?

VM: Ei mitenkään.

TalSa: Jos EVM muuttaa kokonaispääomansa määrää ja kaikki osakasmaat maksavat osuutensa, miten tämä vaikuttaa osakasmaiden euroina ilmaistaviin pääomaosuuksiin?

VM. Ne kasvavat, totta kai.

Onko EVM:n asema
erityisen erityinen?

TalSa: Kohteliko Kreikan vastikään toteuttama velkajärjestely kaikkia sellaisia velkojia yhdenvertaisina, joilla oli järjestelyn alkaessa hallussaan ehdoiltaan samanvertaisia saatavia, ja jotka olivat velkojina muodollisesti asemaltaan yhdenvertaisia?

VM: Ei.

TalSa: Oliko Kreikan velkajärjestelyssä muita vahvempi velkojan asema jollakulla muulla velkojalla kuin sellaisilla IMF:n kaltaisilla velkojilla, jotka olivat vaatineet muita vahvemman velkojan aseman ennen omaan velkojasuhteeseen ryhtymistään?

VM: Kyllä. Esimerkiksi keskuspankit ja eurovaltiot jäivät pois velkajärjestelystä, vaikka niillä ei ollut IMF:n kaltaista muita vahvempaa muodollista asema.

TalSa: Sovellettiinko Kreikan velkajärjestelyssä sellaisia lainaehtoja, kuten yhteistoimintalausekkeita, joita järjestelyn piirissä olleiden lainojen lainaehdot eivät alun perin sisältäneet?

VM: Sovellettiin.

TalSa: Perustuiko Kreikan valtion yksityisiä rahoittajia koskenut PSI-velkajärjestely Kreikan valtion tai ERVV:n ennen järjestelyn vireille saattamista tiedossa olleeseen ja esimerkiksi Kreikan valtion lainaehtoihin tai ERVV:n puitesopimukseen kirjattuun oikeuteen toteuttaa vain jotakin tiettyä velkojaryhmää, kuten yksityisiä velkojia, koskeva velkajärjestely?

VM: Ei perustunut. Kansallisen lainsäädännön mukaisia lainaehtoja oli mahdollista muuttaa ja niitä muutettiin.

Ovatko kriisitoimet
olleet menestys?

TalSa: Ovatko Euroopan tähänastiset kriisitoimet olleet menestyksellisiä?

VM: Tätä ei kyetä jälkeenpäinkään yksiselitteisesti arvioimaan. Sen sijaan tiedämme, että minkäänlaista katastrofia ei ole tähän mennessä syntynyt niin kuin vuoden 2010 keväällä ja sen jälkeenkin on aika ajoin pelätty.

TalSa: Onko tähänastisiin kriisitoimiin osallistuminen kohentanut vai heikentänyt Suomen valtion rahoitusasemaa?

VM: Tässä pitäisi verrata, minkälaisia riskejä on kyetty vähentämään ja toisaalta, minkälaisia uusia riskejä kriisitoimista on kertynyt. Tiedossamme on, että vuoden 2008 loppuvuoden ja 2009 alkuvuoden talouden syöksy ei ole toistunut. Se ei ole tiedossa, kuinka suuria tappioriskejä kriisivastuisiin liittyy. Käsitykseni on, että torjutut tappioriskit ovat olleet suurempia kuin otetut tappioriskit.

TalSa: Oletatteko, että jos Suomi olisi vetäytynyt kriisitoimista, näin olisivat tehneet muutkin euromaat suurimpia myöten ja kriisitoimet olisivat näin ollen jääneet toimeen panematta?

VM: Tuo on vaikea ja olennainen kysymys. Olisiko esimerkiksi Hollannissa ollut poliittisesti mahdollista jatkaa kriisitoimia Suomen jäätyä pois? Entä muissa maissa?

Tässä välissä Hetemäen sihteeri keskeyttää ystävällisesti mutta päättäväisesti haastattelun, joka on jo venynyt yli sovitun ajan. Hetemäen seuraava neuvottelu on jo alkanut.

Paljon ajankohtaisia aiheita jäi käsittelemättä mutta ainakin osa epäselvistä "palomuurikysymyksistä" toivon mukaan selkeytyi:

♦ Kyllä, Suomen voimassa olevat kriisivastuut voivat edelleen kasvaa. Näin käy, jos esimerkiksi ERVV toteuttaa uusia tukirahoitusohjelmia tai EVM korottaa pääomaansa.

♦ Kyllä, Suomea EVM:ssä velvoittava pääomavastuu on yksiselitteisesti rajattu ja tiedossa – kunnes EVM päättää muuttaa pääomansa määrää.

♦ Kyllä, EVM saa velkojana erityisaseman – joka ei kuitenkaan ole niin erityinen, ettei ilmankin olisi mahdollista toteuttaa vaikka yksityisiä rahoittajia koskevia velkasaneerauksia.

TalSa: Kiitos haastattelusta.

Tagit analyysi
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (305)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 31
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Täytyy myöntää että VM antoi suoria ja selkeitä vastauksia TalSan kysymyksiin.

KUDOS siitä.
Nimetön 15.4.2012 6:11

Anonyymi
Suomessa on tarpeeksi omiakin rakenteellisia ongelmia. 80-luvulla sosialismimme maksoi idänkauppa, 90/00-luvulla Nokia. Nyt sosialismin maksaa taikaseinä, eli velkaraha.

Niin kauan, kun meillä on satoja tuhansia kansalaisten elämää haittaavia byrokraattiturhakkeita elätettävänä VELAKSI, Suomen on aivan turha nauraa Kreikalle.

Toisaalta verojahan voidaan poliitikkojen mielestä nostaa ilmeisesti ikuisesti, niin että voidaan jatkaa täysin vastuutonta rahojen polttamista lisätappioiden tekemiseen.
Nimetön 15.4.2012 6:12

Anonyymi
Kyllä, Suomen voimassa olevat kriisivastuut voivat edelleen kasvaa. Näin käy, jos esimerkiksi ERVV toteuttaa uusia tukirahoitusohjelmia tai EVM korottaa pääomaansa.


Eivät ne kyllä Hurrin matematiikalla voi eli kun ERVV pienennetään 440 mijardista 200 mijardiin niin Suomen maksimi vastuut tippuu 30 miljardista 13 miljardiin. Tuohon kun ynnätään EVM 12,8 miljardia sekä suorat lainat kreikalle miljardi, päästään lukemaan joka on pienempi kuin hurri alunperin esittämä 30 miljardia ERVV:lle. MOT.
Nimetön 15.4.2012 6:17

Anonyymi
Kohta kaatuu Espanja veronmaksajien syliin. Mutta eipä hätää, suomipoika se makselee. Ja antaa vielä tipit päälle, koska haluaa olla ytimessä isojen poikien kaverina.

Nostetaan vähän verotusta ja kyykytetään vaikka autoilijoita. Noita saastuttavia, Euroopan vanhimmilla romuillaan ajavia töissäkäyviä syöpäläisiä.

Energiaverojakin voisi vielä nostaa lisää, koska Suomessa on vielä vähän teollisuutta jäljellä. Se peli ei vetele!
Nimetön 15.4.2012 6:22

Anonyymi
Ainoa pitävä takuu tässä on se, että taatusti nämä kriisivastuut kasvavat. Näin koska politiikot ja talouspäättäjät ovat antaneet varman takuun siitä, että Suomi pääsee ja pysyy kasvu-urassa.
kasvu-uran tuntija 15.4.2012 6:24

Anonyymi
Ei tarvita palomuureja tai vakausmekanismeja kun korjataan eurojärjestelmä rakenteeltaan vakaaksi.

Tarvitaan Euron "joustomekanismi", joka poistaa nykyisen järjestelmän rakennevian. Se syntyy ottamalla käyttöön omat kelluvat rinnakkaisvaluutat ja jatkamalla euron käyttöä yhteisenä käteis- ja kauppavaluuttana (korivaluuttasidoksella kuten ECU).

Näin Eurovaltiot pääsevät hetkessä vakaalle kehitysuralle ja joustomekanismi optimoi kaupan päälle kaikki euroalueen taloudet kilpailukykyisiksi?

Ratkaisu ei edes aiheuta lisäkustannuksia kun kaikki on jo tieto- ja viestintäjärjestelmissä ja myös siirtymäkausi on täysin hallittavissa esim. valuuttojen arvo-ikkunoinnilla.
systeemiwelho 15.4.2012 6:26

Anonyymi
Kyllä, Suomen voimassa olevat kriisivastuut voivat edelleen kasvaa. Näin käy, jos esimerkiksi ERVV toteuttaa uusia tukirahoitusohjelmia tai EVM korottaa pääomaansa.

Eivät ne kyllä Hurrin matematiikalla voi eli kun ERVV pienennetään 440 mijardista 200 mijardiin niin Suomen maksimi vastuut tippuu 30 miljardista 13 miljardiin. Tuohon kun ynnätään EVM 12,8 miljardia sekä suorat lainat kreikalle miljardi, päästään lukemaan joka on pienempi kuin hurri alunperin esittämä 30 miljardia ERVV:lle. MOT.


Jos PS olisi voittanut vaalit (jäi vain 10.000 äänen päähän) niin ne vastuut olisivat tasan 0 miljardia.

Harmi että Tieto OY on syyllistynyt törkeään vaalivilppiin ja hylkäsivät yli 16.000 ääntä viime vaaleissa jotta valta pysyi petturipuolueilla.
Nimetön 15.4.2012 6:26

Anonyymi

Nostetaan vähän verotusta ja kyykytetään vaikka autoilijoita. Noita saastuttavia, Euroopan vanhimmilla romuillaan ajavia töissäkäyviä syöpäläisiä


Itsellä on työpäivässä reilu 80km matkaa ja siihen valtio antaa tosi mukavan tuen verojen alennuksien muodossa. Etkö sinä saa vastaavaa?
Nimetön 15.4.2012 6:27

Anonyymi
Ei tarvita palomuureja tai vakausmekanismeja kun korjataan eurojärjestelmä rakenteeltaan vakaaksi.

Tarvitaan Euron "joustomekanismi", joka poistaa nykyisen järjestelmän rakennevian. Se syntyy oBLAAABLAAAABLAAAABLAAABALAALABALLAA

BLAAABLAABLAAAAAABLAAAAAABKA BVLAAALAA BLAABLAAAAAustannuksia kun kaikki on jo tieto- ja viestintäjärjestelmissä ja myös siirtymäkausi on täysin hallittavissa esim. vBLAABLAABLAABLAAAAaluuttojen arvo-ikkunoinnilla.


Mulla on parempi idea, erotaan euro valuutasta ja sekoilkoot muut roskavaluuttansa kanssa jatkossa keskenään?
Nimetön 15.4.2012 6:28

Anonyymi
Nostetaan vähän verotusta ja kyykytetään vaikka autoilijoita. Noita saastuttavia, Euroopan vanhimmilla romuillaan ajavia töissäkäyviä syöpäläisiä

Itsellä on työpäivässä reilu 80km matkaa ja siihen valtio antaa tosi mukavan tuen verojen alennuksien muodossa. Etkö sinä saa vastaavaa?


Virossa järkevämpi malli. 21% tasavero ja autot halpoja. Ei tarvitse anella joltain verovirkamies rotalta almuja joka vuosi, homma on hoidettu automaattisesti.
Nimetön 15.4.2012 6:29
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 31
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä