Kirjaudu ▼
 

Suomen Pankki ja toisenlainen riskianalyysi

Heini Karjanmaa
Suomen Pankki ja toisenlainen riskianalyysi
Rahoituskriisin aikainen rahapolitiikka mittavine poikkeustoimineen on kasvattanut Suomen Pankin riskejä. Tämän sanoo SP itsekin suoraan. Mutta kuinka suuria riskit ovat? Eivät liian suuria, kuuluu SP:n oma arvio. Virallinen tulkinta tosin edellyttää, että rahaliiton koostumus on peruuttamaton. Ellei olekaan, muuttuvat myös riskit.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomen Pankin (SP) riskit ovat rahoituskriisin kuluessa merkittävästi kasvaneet, ilmenee pankin tuoreesta vuosikertomuksesta. Itse SP kuitenkin arvioi, että riskit ovat hallinnassa ja pankin tase riittävän vahva riskien kantamiseen.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Riskejä ovat kasvattaneet lukuisat ennen kokemattomat kriisiolojen operaatiot, joita SP ja muiden euromaiden keskuspankit ovat yhdessä koko euroalueen keskuspankin EKP:n kanssa toteuttaneet.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Viime vuodenvaihteen luvuin euromaiden keskuspankkien ja EKP:n toteuttamia poikkeuksellisia rahoitustoimia oli voimassa noin 1 140 miljardin euron arvosta. Sittemmin summa on tuosta vielä kasvanut, ja lienee nyt noin 1 500 miljardia euroa.

Suomen Pankin laskennallinen osuus koko euroalueen rahapolitiikan poikkeustoimista oli vuodenvaihteessa noin 20 miljardia euroa ja lienee nyt viitisen miljardia euroa suurempi.

Mutta kuinka suuri on tuohon summaan liittyvä Suomen Pankin riski?

SP:n vuosikertomus esittää riskeistä yhden tulkinnan – joka perustuu poliittisesti sovinnaiseen tulkintaan rahaliiton peruuttamattomasta luonteesta, ja jättää näin ollen suurimmat riskit huomiotta.

Taloussanomat täydentää SP:n oikeaoppista tarkastelua omalla kotitekoisella ja kaikin puolin vääräoppisella tarkastelullaan, jossa rahaliiton koostumus ei ole itsestään selvä eikä varsinkaan peruuttamaton.

Yltyykö mustan aukon
imu liian vahvaksi?

Poliittisesti sovinnaisen tulkinnan mukaan kaikki nykyiset euromaat ovat euromaita vastaisuudessakin, onhan kyse virallisen ilmaisun mukaan peruuttamattomasta liitosta.

Saman virallisen maailmankuvan mukaan kaikki euromaiden keskuspankit vastaavat velvoitteistaan eurojärjestelmälle eli EKP:lle ja tämän kautta muiden euromaiden keskuspankeille.

Jos virallinen tulkinta osoittautuu oikeaksi, lienevät myös Suomen Pankin viralliset riskiarviot perusteltuja. Mutta jos virallinen maailmankuva murenee, pettävät myös viralliset riskiarviot.

Epäsovinnaisen tulkinnan mukaan rahaliiton arkitodellisuus on paljon epävarmempi ja arvaamattomampi kuin virallisen tulkinnan mukaan on mahdollista.

Vääräoppisessa tarkastelussa kriisimaiden ylenpalttisesta rahoittamisesta voi koitua ennalta arvaamattomia tappioita, jotka eivät pysähdy kriisimaihin tai jakaudu kaikkien nykyisten euromaiden kesken. Riskit välittyvät EKP:n kautta Suomeen asti.

Tässä kotitekoisessa rasituslaskelmassa kriisimaiden alijäämät ja yksityisen pääomapaon kiihtyminen muodostavat mustan aukon, johon muiden euromaiden tarjoama keskuspankkirahoitus imeytyy – ja katoaa kuin mustaan aukkoon.

EKP:n kautta Suomen Pankki on kiinni eurojärjestelmässä ja sen riskeissä niin kuin astronautti on letkuillaan ja turvaköysillään kiinni avaruusasemassa. Jos asema imeytyy mustaan aukkoon, vetävät köydet astronautin perässään.

Suomen Pankille
mahdoton tarkastelu

Epähieno epäily rahaliiton koostumukseen liittyvästä epävarmuudesta ei ole ennuste eikä se ole varsinkaan pahansuopa toive. Tarkoitus on pelkästään puntaroida keljun tapahtumasarjan vaikutuksia niin kuin riskiarvioissa on tapana.

Epäily ja riskien puntarointi perustuvat taloushistorialliseen havaintoon, jonka mukaan yksikään itsenäisten valtioiden rahaliitto ei ole tähän mennessä selvinnyt hajoamatta – tai ilman jäsenmaiden liittymistä liittovaltioksi.

Rahaliittojen yleisin kehitys on ennen pitkää palauttanut kokeiluun osallistuneet maat takaisin itsenäisiin valuuttoihin.

Niinpä taloushistorian perusteella euroalueen selviytyminen tästä kriisistä nykyisellä kokoonpanollaan olisi suurempi yllätys kuin ainakin yhden tai joidenkin jäsenmaiden eroaminen tai jopa koko liiton hajoaminen.

Taloushistoria ei toki tarkoita, että rahaliiton hajoaminen olisi välttämätöntä. Se tarkoittaa kuitenkin, että tapahtuma tuskin olisi tavaton.

Silti Suomen Pankin lienee rahaliittoa edustavan virallisen luonteensa vuoksi mahdoton käsitellä tätä rahaliiton suurimpiin kuuluvaa riskiä ainakaan julkisesti.

Niinpä vuosikertomuksen riskikuvaukset perustuvat vain sellaisiin "huonoimpiin tapahtumiin", jotka ovat virallisesti mahdollisia ja julkisesti keskustelukelpoisia.

Ovatko todelliset riskit
suurempia kuin pitäisi?

Jos rahaliiton jännitteet kasvavat kriisin mittaan liian suuriksi ja edessä on lopulta ero, koituu eron hetkestä ja seurauksista epäilemättä monipuolista riesaa ja hampaiden kiristelyä. Silti se voi olla lopulta jopa väistämätön.

Mutta miten ero vaikuttaisi euromaiden keskinäisiin velkasuhteisiin, kuten eurojärjestelmän sisäisiin velkoihin ja saataviin? Tällaisia ovat esimerkiksi niin sanotun Target-maksujärjestelmän velat ja saatavat.

Jos jokin euromaa päättäisi erota rahaliitosta, tarkoittaisi se samalla maan keskuspankin eroa eurojärjestelmästä. Muiden keskuspankkien ilmeinen riski olisi, että lähtijä jättäisi velkojaan maksamatta.

Tämän yksinkertaisen tarkastelun yksinkertainen oletus on, että kriisi kärjistyy yhden tai useamman kriisimaan eroon mutta loput euromaat jatkavat.

Toinen yksinkertainen oletus on, että lähtijät jättävät oman osuutensa eurojärjestelmän yhteisistä riskeistä jäljelle jäävien huoleksi.

Kolmas yksinkertainen oletus on, että lähtijät jättävät maksamatta omat velkansa EKP:lle.

Tällaisista yksinkertaisista oletuksista seuraa yksinkertaisia johtopäätöksiä. Kuten se, että Suomen Pankille asti kertyy EKP:n kautta rutkasti enemmän riskejä ja suoranaisia tappioita kuin virallisten riskikuvausten perusteella on mahdollista.

Taakan uusjako
riippuu lähtijöistä

Euroalueen keskuspankkien rahoitustoimet ovat koko eurojärjestelmän yhteisiä, ja niin ovat myös toimiin liittyvät riskit. SP:n osuus eurojärjestelmän voitoista ja tappioista on 1,8 prosenttia.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tämän prosenttiluvun perusteella Suomen Pankin osuus noin 1 500 miljardin euron rahoitusoperaatioista on noin 27 miljardia euroa. Vuodenvaihteessa Suomen Pankin osuus 1 140 miljardista eurosta oli noin 20 miljardia euroa.

Suomen Pankin omien riskianalyysien perusteella vuodenvaihteen 20 miljardiin euroon liittyi noin 2,5 miljardin euron tappioriski. Samalla suhteella riski olisi nyt noin 3,4 miljardia euroa.

Mutta SP:n osuus rahoitusoperaatioista ja niihin liittyvistä riskeistä muuttuu, jos yksi tai useampi euromaa eroaa rahaliitosta ja sen keskuspankki vetäytyy eurojärjestelmästä ja EKP:n osakkuudesta.

Samoin miljardimäärin Suomen Pankin piikkiin kertyy vuodenvaihteen luvuin 20–33 miljardia euroa ja nyt noin 27–43 miljardia euroa siitä riippuen, eroaako vain Kreikka vai eroavatko kaikki kriisimaat Italiaa myöten.

Kriisimaiden oma
osuus kolmasosa

Jos kriisimaat eroavat rahaliitosta Kreikasta alkaen ja erot jatkuvat Italiaan asti, kasvavat muiden riskit ensin pikku hiljaa ja lopulta ryöpsähtämällä.

Näin kävisi, jos Kreikan jälkeen eroaisivat ensin pienehköt Irlanti ja Portugali mutta näiden jälkeen lähtisivät vielä euromaiden suurimpiin kuuluvat Espanja ja Italia.

Nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän pinteessä olevia kriisimaita, joihin eurojärjestelmän kriisiaikaisissa rahoitustoimissa liikkeeseen lähteneet miljardit ovat suurimmaksi osaksi päätyneet.

Keskuspankkirahoituksen päätyminen kriisimaiden pankkien ja näiden kautta myös kriisivaltioiden rahoitukseen tarkoittaa käytännössä, että keskuspankit ovat ryhtyneet hyvin riskipitoiseen rahoitukseen.

Euromaiden keskuspankit ovat ottaneet kriisimaissa sellaisia riskejä, joita yksityiset rahoittajat eivät uskalla ottaa.

Viiden kriisimaan omien keskuspankkien laskennallinen osuus eurojärjestelmän rahoitusoperaatioista ja niihin liittyvistä riskeistä on suurin piirtein kolmasosa.

Jos yksi kolmasosa maksajista jää pois, kasvaa jäljelle jäävien keskuspankkien taakka suunnilleen saman verran nykyistä suuremmaksi.

Sisäinen asia, kunnes
liiton perusta pettää

Rahaliittoon jäävien maiden ja niiden keskuspankkien haasteet eivät eron hetkellä rajoittuisi ainoastaan yhteisten keskuspankkitoimien taakan jakamiseen entistä harvempien keskuspankkien kesken.

Toinen riski olisi, että lähtevien keskuspankkien niin sanotut Target-maksuliikealijäämät jäisivät kattamatta ja muuttuisivat mahdollisesti luottotappioiksi.

Niin kauan kuin rahaliitto on ehyt eikä edes Kreikka ole lähdössä, ovat Euromaiden keskuspankkien välillä erittäin suuriksi kasvaneet maksuliikkeen ali- ja ylijäämät "vain" eurojärjestelmän sisäisiä tilikirjauksia.

Kirjausten ja niiden ilmentämien rahavirtojen luonne muuttuu, jos joku lähtee.

Viime vuodenvaihteen luvuin sattumoisin juuri kriisimaiden keskuspankkien nimissä oli ylivoimaisesti suurimmat Target-velat. Ne olivat euroalueen sisäisistä rahavirroista syntyneitä alijäämiä.

Muodollisesti ja juridisesti kyse on alijäämäisten keskuspankkien veloista EKP:lle. Muotoseikat ja juridiset velkasuhteet menettävät merkityksensä, jos perusta pettää.

SP:n tase kestää niin
suuret tappiot kuin tarvis

Jos kriisimaat lähtevät ja Target-velat muuttuvat jäljelle jäävien luottotappioiksi, kertyy tappioita yhteensä 106–629 miljardia euroa. Suomen Pankin laskennallinen osuus keljusta laskusta olisi 2–18 miljardia euroa.

Suomen Pankin taseessa oli viime vuoden lopussa vakavaraisuuden takeena omaa pääomaa, varauksia ja arvonmuutostilille kirjattua tappiopuskuria yhteensä 7,5 miljardia euroa.

SP kestää toisin sanoen vaikeuksitta erittäin suuria tappioita – mutta ei välttämättä kriisimaiden eroa varsinkaan Espanjaa ja Italiaa myöten.

Pahimmassa tapauksessa SP joutuisi turvautumaan lain suomaan erivapauteen. Jos tappioita uhkaisi tulla enemmän kuin tase kestää, SP saa jättää liian suuret tappiot kerralla kirjaamatta.

Tämä lain suoma suojapanssari tarkoittaa, että "liian suuret" tappiot olisivat suurempi kolaus SP:n uskottavuudelle kuin sen taseelle. .

Näin euromaiden EKP-riskit kasvaisivat
Euromaiden keskuspankkien osuus EKP:n noin 1500 miljardin euron (3/2012) rahoitusoperaatioista, jos kriisimaita eroaa ja jakajien määrä vähenee.
Euromaa Laskennallinen osuus nyt Jos vain Kreikka eroaa Jos myös Irlanti eroaa Jos myös Portugali eroaa Jos myös Espanja eroaa Jos myös Italia eroaa
Saksa 407 422 429 440 506 651
Ranska 306 317 323 332 381 490
Italia 269 279 283 291 334 0
Espanja 179 185 188 193 0 0
Hollanti 86 89 90 93 106 137
Belgia 53 54 55 57 65 84
Itävalta 42 44 44 46 52 67
Kreikka 42 0 0 0 0 0
Portugali 38 39 40 0 0 0
Suomi 27 28 28 29 34 43
Irlanti 24 25 0 0 0 0
Slovakia 12 12 13 13 15 19
Luxemburg 5 5 5 5 6 7
Lähde: Suomen Pankki, Deutsche Bank, Taloussanomat (laskelmat)

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi

Kommentit (75)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Italia & espanja on konkursissa ja muut seuraa perässä(pankit 0 arvoisia).
EKP / LTRO myötä vaikutti asiaan.
Yksityisen pankin luottossa on AINA korko ja pankki antaa 100% velkapääomaa mutta mistä maksatte LTRO:n korot + oman luottonne korot + EKP:n hävittämä kulta.
3 miljoonalla suomalaisela hipillä on maksuhäiriö merkintä joten suomi on bail out.
Anonyymi: Never never land def 11.4.2012 6:11

Anonyymi
Suomen Pankin nopeasta vastauksesta päätellen Hurri taisi sohaista ampiaispesää aika tehokkaasti. Juuri nämä Target-velat ja -saamiset taitavat olla suurin tekijä, joiden vuoksi Euroalueen purkaminen olisi mahdotonta. Hurrin oletus siitä, että lähtijä jättäisi velkansa maksamatta, on aika realistinen.

Toivoisinkin joskus Jan, sinulta analyysiä, mitä euroalueen purkaminen Suomelle maksaisi.
Anonyymi: Tjtv 11.4.2012 6:20

Anonyymi
Suomi - Euroopan ja länsimaailman valuutan turvasatama. Hyvä me!
Anonyymi: Nimetön 11.4.2012 6:23

Anonyymi
VERONMAKSAJA, AVAAHAN LOMPAKKOA JO PAHIMMAN VARALLE

Suomen valtiolla velkaa noin 82 miljardia euroa. Katainen - Urpilainen ottaa lisää velkaa vuosittain noin 7 miljardia euroa.
Kunnilla on velkaa pahimmassa tapauksessa tuhansia euroa asukasta kohden.
Suomen pankin "saatavat" euroopasta taitavat olla yli 70 miljardia euroa.
SUOMEN VALTIO BUDJETTI ON VAIN 52 MILJARDIA EUROA.
Anonyymi: Pidähän lompakkoa le 11.4.2012 6:37

Anonyymi
"Autuaita ovat tietämättömät."
Anonyymi: Tieto luo tuskaa 11.4.2012 6:46

Anonyymi
Noh mutta Kreikalla 0.
Anonyymi: Nimetön 11.4.2012 6:58

Anonyymi
Hyvinhän tässä? Ei ole mitään pelättävää.
Anonyymi: Leuka rintaan ja koh 11.4.2012 6:59

Anonyymi
Kankkulankaivo tuo Moolokinkita vie vielä tuhkatkin pesästä, olisi valtiojohdon aika ohjata Suomi ulos tästä älyttömästä byrokratiasta. Tämä on sitä mikä todella maksaa.
Anonyymi: Suomi ensin 11.4.2012 7:07

Anonyymi
Toivoisinkin joskus Jan, sinulta analyysiä, mitä euroalueen purkaminen Suomelle maksaisi.


Laskutavasta riippuen vastaus voi vaihdella aika paljonkin.

Mutta mikäli laskelmat tehdään hiukankaan realistiselta pohjalta, on päivänselvää että euroalueen purkaminen tulisi Suomelle maksamaan selvästi vähemmän kuin mitä tämä mukana roikkuminen tulee maksamaan.
Anonyymi: Asioita seurannut 11.4.2012 7:19

Anonyymi
Mutta mikäli laskelmat tehdään hiukankaan realistiselta pohjalta, on päivänselvää että euroalueen purkaminen tulisi Suomelle maksamaan selvästi vähemmän kuin mitä tämä mukana roikkuminen tulee maksamaan.


Kyllä kun käytetään varsinkin Hurrin lukuja kaikista EVM ja ERVV vastuista, suorista lainoista ja Suomen Pankin Target riskeistä, niin päästään sellaiseen lukuun että Suomen on jo aivan pakko taistella viimeiseen saakka ettei euro hajoa, koska Suomi ei yksinkertaisesti selviäisi euron hajoamisesta.
Anonyymi: Nimetön 11.4.2012 7:34
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä