Suomen Pankki: Helsinki, meillä on ongelma

Suomen Pankki (SP) on juuri esittänyt ensimmäisen, varovaisen mutta hyvin selkeän ja hyvin virallisen varoituksensa euromaiden keskuspankkien välisten rahavirtojen erittäin nopeasti erittäin suuriksi kasvaneista ali- ja ylijäämistä.

Varoitusviesti löytyy SP:n uunituoreen vuosikertomuksen uumenista, jossa se on kirjattu "Euroalueen keskuspankkien välisen maksuliikkeen ali- ja ylijäämät" -artikkelin riveille. Varoitusta ei tarvitse etsiä rivien välistä.

Vuosikertomuksen artikkeli käsittelee kriisin mittaan erittäin ajankohtaiseksi ja kiistanalaiseksi noussutta kysymystä euromaiden keskuspankkien yhdessä EKP:n kanssa muodostaman Eurojärjestelmän sisäisistä rahavirroista.

Tarkemmin sanottuna kyse on SP:n ja euroalueen muiden keskuspankkien välisten rahavirtojen ali- ja ylijäämistä – ja siitä, liittyykö näihin niin sanottuihin Target-velkoihin ja -saataviin ongelmia vai ei.

Suomen Pankin virallista kantaa ei tarvitse enää arvailla, sillä vasta ilmestynyt vuosikertomus tekee asian selväksi: "Poikkeukselliset maksuliikkeen ali- ja ylijäämät ovat kriisiajan ongelmallinen ilmiö."

Suomeksi sanottuna SP vahvistaa, että sen oman taseen räjähdysmäisesti nyt jo mammuttimittoihin paisuneet Target-saatavat ovat ongelma.

SP:n vuosikertomuksen varoitusviesti on samaan tapaan vakava mutta vaivautuneen oloinen kuin oli vuoden 1970 huhtikuussa lennetyn epäonnisen Apollo 13 -avaruuslennon vastoinkäymisistä vihjaissut viesti: "Houston, we've got a problem".

Suomen Pankin
uusi ennätys

Suomen Pankilla oli viime vuoden lopussa 66 miljardia euroa Target-saatavia ja muita euromaiden keskuspankkien eurojärjestelmän sisäisiä saatavia. Tuo luku löytyy tuoreesta vuosikertomuksesta.

Vuodenvaihteessa SP:n taseessa oli Target-saatavia runsaammin kuin kertaakaan aikaisemmin euroajan alusta lähtien. Saatavien määrä vastasi noin kolmasosaa Suomen vuotuisen kokonaistuotannon määrästä.

Mutta vuosikertomuksen raportoimasta vuodenvaihteen tilanteesta on jo kulunut kolme kokonaista kuukautta. Tällä välin SP:n Target-piikkiin on kertynyt vielä lisää saatavia.

Maaliskuun lopussa näitä eurojärjestelmän sisäisiä saatavia oli SP:n taseessa 73 miljardia euroa. Muutamaa miljardia vaille Suomen valtion velkamäärän verran.

Muodollisesti SP:n Target-saatavat ovat SP:n saatavia eurojärjestelmältä ja niiden juridinen vastapuoli on EKP. Target-järjestelmän luonteesta kuitenkin johtuu, että noiden saatavien ilmentämä rahavirta ei ole suinkaan pysähtynyt EKP:n holveihin.

Sen sijaan Target-järjestelmä on välittänyt Suomen Pankin ja muutaman ani harvan muun ylijäämäisen keskuspankin järjestelmään "syöttämät" miljardit jokseenkin viimeistä euroa myöten kriisimaiden keskuspankkien vastaavien alijäämien tilkkeeksi.

Tähän kiteytyy myös SP:n ongelmaksi kutsuma ongelma. Kyse ei enää olekaan vain eurojärjestelmän sisäisestä kirjanpidollisesta sivuseikasta.

Yksityinen pääoma
kaikkoaa kriisimaista

Velkakriisin kuluessa yksityistä pääomaa on kaikonnut kriisimaista karkuun minkä pankit, kansainväliset suursijoittajat, yritykset ja muut yksityiset toimijat ovat irti saaneet ja kyenneet siirtämään kriisimaista muihin maihin turvaan.

Tiettävästi osa kansainvälisistä suuryrityksistä pitää varoistaan jopa niin tarkkaa huolta, että ne vetävät esimerkiksi Kreikassa yhä toimivien yksiköidensä kaikki liikenevät kassavarat jokaisen arkipäivän päätteeksi ulkomaille turvaan.

Pääomapako kriisimaista on mittavaa, ja se on kriisin mittaan kiihtynyt lähes räjähdysmäisesti. Yhtä nopeasti kuin Suomen Pankin Target-saatavat.

Tämä ei ole outo yhteensattuma, vaan kyse on saman "ongelmallisen ilmiön" vastakkaisista piirteistä.

Kriisimaista kaikkoava yksityinen pääoma pakkautuu vakaiksi uskottujen euromaiden, kuten Saksan, Hollannin ja Suomen, yhä vakavaraisiksi uskottuihin pankkeihin.

Pankeilla on pulaa houkuttelevista ja kyllin turvallisista sijoituskohteista, joten ne ovat pysäköineet valtavat määrät varoja Saksan Bundesbankin, Suomen Pankin ja muutaman muun keskuspankin tileille.

Target-järjestelmä pitää huolen, että rahat eivät jää lojumaan joutilaina. Ne jatkavat matkaansa reaaliaikaisesti ja automaattisesti mihin tahansa euroalueen kolkkaan, jossa sattuu olemaan tarvetta.

Esimerkiksi takaisin Kreikkaan, Irlantiin, Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan.

Uusia euroja
vanhojen tilalle

Euro- ja Target-järjestelmien ominaispiirteisiin kuuluu, että minkä tahansa järjestelmään osallistuvan keskuspankin vastaanottama liikepankin talletus synnyttää automaattisesti saman kokoisen saatavan EKP:ltä.

Samalla silmän räpäyksellä saman summan voi nostaa käyttöönsä vaikka kreikkalainen liikepankki Kreikan keskuspankin myöntämänä keskuspankkiluottona. Tästä taas syntyy Kreikan keskuspankin Target-velka EKP:lle.

Kriisimaiden pankeille on tullut tarjolle uutta keskuspankkirahaa kuin nappia painamalla myös EKP:n toteuttamissa rahoitusoperaatioissa. EKP on tarjonnut pankeille sananmukaisesti rajatonta rahoitusta.

Suurin osa EKP:n kriisin kuluessa tarjoamasta keskuspankkirahoituksesta on eri tavoin päätynyt kriisimaiden liikepankkien käyttöön.

EKP:n tuottamat ja Target-järjestelmän kriisimaihin siirtämät eurot ovat täyttäneet sitä mustaa aukkoa, joka kriisimaihin on yksityisen pääoman kaikkoamisesta ja yhä suurempana ammottavista valtioiden ja vaihtotaseiden alijäämistä revennyt.

Juuri näin ovat syntyneet ennätysmäisen mittavat ali- ja ylijäämät euromaiden keskuspankkien välille. Ja juuri näin kriisimaihin pakkautuu julkisia euroja täyttämään yksityisten eurojen karkumatkan jättämiä aukkoja.

Niin pitkälle SP ei vie "avautumistaan", että vuosikertomuksen Target-artikkeli puntaroisi kriisimaiden arvaamattoman suurten riskien automaattista jakamista kautta euromaiden Suomea myöten.

Kyse aidoista
velkasuhteista

Sen Suomen Pankki toki toistaa vuosikertomuksessaan, että sen omat ja esimerkiksi Saksan keskuspankin hillittömästi paisuneet Target-saatavat samoin kuin kriisimaiden keskuspankkien vastaavat Target-velat ovat eurojärjestelmän sisäisiä.

SP:n miljardisaatavat ovat saatavia EKP:ltä eivätkä suinkaan suoraan kriisimaiden keskuspankeille myönnettyä rahoitusta. SP ei näin ollen ole myöntänyt omatoimista suoraa kriisirahoitusta kriisimaille.

Tästä huolimatta SP kuvaa eurojärjestelmän sisälle syntynyttä tilannetta "erikoiseksi".

Sen omat ja muutaman muun ylijäämäisen keskuspankin jättisaatavat ja kriisimaiden keskuspankkien yhtä mittavat velat eivät olekaan vain keskuspankkien välisiä "kirjanpidollisia rahoitussuhteita".

SP:n mukaan ne kuvaavat myös euromaiden välisiä "aitoja velkasuhteita".

SP:n niin kuin muidenkin yksittäisten keskuspankkien riskit määräytyvät toki edelleen sen mukaan, mikä on kunkin eurojärjestelmässä riskejä jakavan keskuspankin osuus EKP:n niin sanotusta pääoma-avaimesta.

Eurojärjestelmän voitoista ja tappioista koituu SP:n kontolle sen pääomaosuutta vastaavat 1,8 prosenttia. Toisin sanoen suunnilleen sama osuus, jolla Suomi osallistuu euromaiden keskinäisten kriisitoimien kustannuksiin.

Myös Saksan
huoli kasvaa

Suomen Pankin lisäksi Saksan Bundesbank (BuBa) on esittänyt vakavan huolensa euromaiden välisen maksuliikkeen erittäin suurista tasapaino-ongelmista. Huolista tuli uutinen, kun BuBan johdon EKP:lle laatima paimenkirje "vuoti" tiedotusvälineille.

BuBalla on SP:n tavoin erittäin runsaat Target-saatavat. Pankkien huimasta kokoerosta johtuu, että BuBan saatavat ovat melkein kymmenkertaisesti SP:n saatavia suuremmat, yli 500 miljardia euroa.

Jättiläismäisten ja lisäksi äkkijyrkästi kasvaneiden Target-saatavien vastakappaleena olevat yhtä suuret kriisimaiden Target-velat ovat herättäneet Saksassa vakavaa keskustelua järjestelyyn liittyvistä riskeistä.

Rahavirran automaattisuuden lisäksi huolta ja epäluuloa on herättänyt se, että kriisin aikana EKP on höllentänyt pankeilta vaadittavia vakuusvaatimuksia tämän tästä. Kriisimaiden pankit ovat saaneet keskuspankistaan lainaa esimerkiksi kriisirahoituksen varassa toimivan kotivaltionsa takaamia velkakirjoja vastaan.

SP viittaa tähän huoleen mainitsemalla vaatimuksia, joiden mukaan alijäämien automaattista tilkitsemistä pitäisi voida rajoittaa vakuusvaatimuksin tai vielä suoremmin rajoituksin.

Maksuliikkeen suoranaiset rajoitukset ovat SP:n mukaan mahdoton vaatimus, sillä "maksujen estäminen olisi ristiriidassa rahaliiton perusperiaatteiden kanssa".

Sen sijaan maksuliikkeen tasapainottamista tai ainakin riskien rajoittamista vakuusvaatimuksin SP ei tyrmää.

Ei se tosin ryhdy sitäkään veikkailemaan, mitä kriisimaiden pankit voisivat enää antaa vakuudeksi sen jälkeen, kun ne ovat jo pantanneet suunnilleen kaiken pantattavissa olevan omaisuuden ehkä konttorikalusteita ja pankkiirien olkaimia lukuunottamatta.

Nämä ongelmat
kestävät pitkään

Suomen Pankki muistuttaa, että Target-järjestelmän ali- ja ylijäämät ovat pohjimmiltaan peräisin euromaiden reaalitalouden ilmiöistä. Tämä tarkoittaa, että Target-ongelmat säilyvät yhtä kauan kuin reaalitalouden ongelmat – eli kauan.

Niinpä se suosittelee malttia niille, jotka vaativat pääomanliikkeiden ja maksujärjestelmän pikaista tasapainottamista.

Eurojärjestelmän sisäiset rahavirrat samoin kuin keskuspankkien väliset velat ja saatava ovat keikahtaneet vinksalleen aivan samojen ongelmien takia, joista koko euroalueen kriisissä on kyse.

SP:n mukaan keskeisiä syitä ovat ylivelkaisten eurovaltioiden liian suuri velkamäärä, ylivelkaisten pankkien liian heikko kunto sekä heikkojen euromaiden liian kehno kilpailukyky.

SP varoittaa, että näiden ongelmien korjaaminen on hidasta – ja ennustaa, että myös Target-järjestelmän tasapaino-ongelmat kummittelevat SP:n ja muiden keskuspankkien taseissa vielä pitkän aikaa.

Target-järjestelmä on euroalueen keskuspankkien ylläpitämä reaaliaikainen alueen sisäinen ja koko alueen kattava maksujenvälitysjärjestelmä. Sen kautta siirtyy suurin osa euromaiden välisestä rahaliikenteestä.

Järjestelmä on monimutkainen niin kuin on sen nimikin (Target on lyhenne sanoista Trans-European Automated Real-time Gross Settlement Express Transfer System).