Kirjaudu ▼
 

Entä sitten, kun palomuuri leimahtaa liekkeihin?

Heini Karjanmaa
Entä sitten, kun palomuuri leimahtaa liekkeihin?
Europäättäjät vaativat Suomeltakin taas lisää rahaa velkakriisin taltuttamiseen. Päättäjät puhuvat "palomuurin" vahvistamisesta – ja kasaavat velkavalkeaa vastaan lisää rutikuivaa velkapaperia. Tällainen "palomuuri" ei estä paloa leviämästä vaan on ennen pitkää itsekin liekeissä. Seuraava pesäke kytee jo muurin väärällä puolella.
Jan Hurri
1.4.2012 06:03
380

Euromaiden yhteisten kriisirahastojen kasvattaminen taas uusilla miljardisummilla toistaa, jatkaa ja paisuttaa samoja kriisitoimia, jollaisilla euromaat ovat jo pari vuotta pitkittäneet ja pahentaneet velkakriisiä.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Mikään ei nytkään muutu – paitsi se, että tästä lähtien kriisi pitkittyy ja pahenee uusien miljardien verran entistä suuremmin riskein. Ja se, että vaara yhä uusien euromaiden ylivelkaantumisesta kasvaa enemmän kuin entisten kriisimaiden rahavaikeudet vähenevät.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Nyt Suomelta ja muilta kriisitoimia kustantavilta euromailta vaaditaan uutta kriisirahaa yhteensä 200 miljardia euroa.

Tuon verran euromaiden talousministerit päättivät perjantaina Kööpenhaminassa pitämässään kokouksessa kasvattaa euromaiden vakausvälineen ERVV:n ja vasta perusteilla olevan vakausmekanismin EVM:n yhteenlaskettua luotonantovaraa.

Ministereiden sopima summa on paljon pienempi kuin komissio tai kriisimaita liian rohkeasti rahoittaneet pankit olisivat halunneet. Maksajamaille se tietää silti kriisivastuiden ja riskien kasvamista.

Lisää miljardeja tarvitaan europäättäjien suosiman ilmaisun mukaan "palomuurin" vahvistamiseen. Moinen muotoilu on puuta heinää ja suoranaista sumutusta.

Tällainen "palomuuri"
syttyy herkästi tuleen

Europäättäjät perustelevat uusia rahavaatimuksia tarpeella vahvistaa "palomuuria". He haluavat vahvistaa "palomuuria", jotta pienissä kriisimaissa roihuava "pensaspalo" ei leviäisi yhä uusiin ja ennen kaikkea entistä suurempiin maihin.

Puhe "palomuurista" ja sen vahvistamisesta on epämääräistä ja lisäksi peittelee kriisitoimien todellista tarkoitusta.

Suoremmin sanottuna Suomeltakin vaaditaan lisää verovaroja ylivelkaisissa euromaissa liian suuria riskejä ottaneiden pankkien tukemiseen ja niiden suojelemiseen luottotappioilta.

"Palomuuri" ei ole kriisitoimien kuvaamiseen ainoastaan epämääräinen kielikuva vaan se on myös päätön.

Oikean palomuurin on tarkoitus estää tulipaloa leviämästä, joten se on rakennettu tulenkestävästä aineesta, kuten kivestä, betonista tai teräksestä.

Euromaiden vertauskuvallinen "palomuuri" on sitä vastoin erittäin altis syttymään itsekin tuleen, sillä se on rakennettu rutikuivista velkapapereista.

Tämän "palomuurin" tulenarkaa rakennetta heikentää se, että seuraava ja lisäksi entisiä vaarallisempi palopesäke kytee jo. Ja mikä pahinta, se kytee "palomuurin" väärällä puolella.

Velkakriisin kimppuun
uuden velan voimalla

Europäättäjien kasaaman "palomuurin" keskeisiin heikkouksiin kuuluu tähän tarkoitukseen kelvoton rakennusaine. Europäättäjät yrittävät pysäyttää liekkejä paperimuurilla, johon on koottu paalikaupalla rutikuivaa velkapaperia.

Velkavalkeaa vastassa on pelkkää tulenarkaa velkapaperia, sillä yhdelläkään kriisitoimia rahoittavalla eurovaltiolla ei ole ollut eikä ole kriisitoimiin tarvittavia rahavaroja.

Joka ikinen kriisieuro ja -miljardi on ollut pakko lainata rahoitusmarkkinoilta.

Tämä koskee myös Kööpenhaminassa luvattuja uusia miljardeja. Niitäkään ei ole olemassa ennen kuin ne hankitaan taas uusia velkakirjoja liikkeeseen laskemalla ja rahat markkinoilta lainaamalla.

Näin euromaat yrittävät ratkoa ylivelkaantumisen aiheuttamaa velkakriisiä ottamalla aina vain suuremmat määrät uutta velkaa vanhan päälle. Niinpä nämäkin Kööpenhaminan miljardilupaukset tietävät euromaille yhä raskaampaa velkaantumista.

Pelkästään kolmen pienehkön kriisimaan Kreikan, Irlannin ja Portugalin velkamäärä on kriisin kuluessa kasvanut eikä suinkaan keventynyt.

Kreikan "pelastamiseksi" toteutettuihin kriisitoimiin on kulunut ja luvattu runsaammin rahaa kuin Kreikan valtiolla oli velkaa ennen kriisin alkamisen runsaat kaksi vuotta sitten.

Velkamääriä kasvattavien kriisitoimien kuluessa myös kriisitoimia rahoittavat euromaat ovat joutuneet ottamaan vastuulleen ainakin kriisimaille myönnettyjen tukiluottojen verran lisää velkaa.

Näin tulenarasta aineesta kasattu "palomuuri" on vaarassa itsekin leimahtaa liekkeihin. Näin käy viimeistään sillä hetkellä, kun seuraava palopesäke roihahtaa. Se kytee paraikaa Espanjassa.

Tämä vahvistus tuskin
riittää uusiin uhkiin

Euroministerit halusivat Kööpenhaminan kokouksessaan luvata kriisitoimiin lisää rahaa siltä varalta, että uusia euromaita ajautuu rahoitusmarkkinoiden epäsuosioon ja joutuu anomaan apurahaa muilta euromailta.

Tähän tarpeeseen varautuminen "vain" 200 miljardin euron lisävaroin on Kööpenhaminan kokouksen toinen päättömyys, joka samalla kuvaa tämänkaltaisten kriisitoimien likipitäen mahdotonta luonnetta.

Päättömyys piilee siinä, että lisärahoitus kolmelle jo nyt tukirahoituksen varassa olevalle pienehkölle eurovaltiolle Kreikalle, Irlannille ja Portugalille olisi onnistunut ERVV:n ja EVM:n alkuperäisilläkin "palomuureilla", mutta "vain" 200 miljardin vahvistus ei riitä yhdenkään suuren maan "pelastamiseen".

Ilmeisesti mikään poliittisesti mahdollinen ja maksajamaille hyväksyttävissä oleva määrä uutta "palomuuria" ei riitä, jos seuraavat palopesäkkeet leimahtavat ilmiliekkeihin.

Ainakaan siihen ei riitä 200 miljardia uutta euroa.

Seuraava palopesäke kytee Espanjassa, eikä Italiakaan ole turvassa. Jos nämä pesäkkeet syttyvät, altistuvat seuraavaksi Belgia ja Ranska.

Tuliko rahaa luvattua
liikaa vai liian vähän?

Euroministereiden päätös pyytää kriisirahastoihin "vain" 200 miljardia euroa uutta rahaa on keskinkertainen kompromissi kahden vastakkaisen vaatimuksen välistä. Summa  on samaan aikaan liian suuri ja liian pieni.

Suomen kaltaisille uudetkin hätäsummat rahoittaville euromaille kaikki entisten vastuiden päälle kertyvät uudet summat voivat jo olla liian suuria ja aiheuttaa vakuusvaatimusten kaltaista vastaan hangoittelua.

Samalla maksajamaiden mielestä liian suuret summat ovat vielä suurempia summia vaativille komissiolle, euroalueen ulkopuolisille maille ja suurpankeille liian pieniä.

Ministereiden perjantaina sopimassa 200 miljardissa eurossa on ainekset tuottaa pettymys kaikille mahdollisille osapuolille. Esimerkiksi EU:n komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF olivat toivoneet suurempia summia.

Kriisikassojen yhteenlaskettu luotonantovara kasvaa 500 miljardista eurosta enimmillään 700 miljardiin euroon. Kun päälle lasketaan euromaiden kahdenväliset ja EU:n tukiluotot Kreikalle, kipuaa kokonaissumma 800 miljardiin euroon.

Komissio olisi halunnut samalla laskutavalla lupauksen jopa tuhannesta miljardista. Espanjan ja Italian varalle sekään ei olisi riittänyt.

Kestääkö tämä
muuri mitä vain?

Ilmaistaanpa euroministereiden kokoon kasaaman "palomuurin" vahvuus sitten 700 miljardin tai 800 miljardin euron summalla, on kumpi tahansa lukema osittain onttoa uhoamista.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Euroministerit laskevat lukuihin mukaan ERVV:n ja EVM:n käytettävissä olevan luotonantovaran lisäksi kaikki kriisimaille tähän mennessä jo myönnetyt ja luvatut miljardit.

Uusiin kriisitoimiin käytettävissä olevaa vapaata luotonantovaraa ERVV:llä ja EVM:llä on perjantaisen korotuksen jälkeen yhteensä 500 miljardia euroa. Ei 700 miljardia eikä varsinkaan 800 miljardia euroa.

Toki 500 miljardiakin euroa on huikean suuri summa rahaa, siitä ei ole pienintäkään epäilyä. Mutta ylivelkaisten eurovaltioiden suurimpiin ja velkaisimpiin kuuluvien Espanjan ja Italian rahoitustarpeet ovat vielä huimasti suurempia.

Mikä pahinta, Espanja ja Italia vastaavat yhteensä noin kolmasosasta euromaiden kaikkien kriisitoimien kustannuksista. Jos ne "kaatuvat" hätärahoituksen varaan, ne tuskin osallistuvat itse omien apurahojensa rahoittamiseen.

Niinpä euroministereiden juuri vahvistama "palomuuri" kestää mitä vain – paitsi sitä, minkä varalle muuria oli tarkoitus vahvistaa.

Espanja kohti
keljua kierrettä

Espanjan valtion rahoitustarve pelkästään vanhojen velkojen kuoletusten ja korkojen maksamiseksi on noin 300 miljardia euroa vuoden 2014 loppuun mennessä.

Valtion koko velkamäärä on noin 600 miljardia euroa. Vanhojen velkojen rahoittamisen lisäksi alijäämäisten valtioiden on otettava lisää velkaa myös kyetäkseen rahoittamaan jokapäiväiset toimintonsa. Näin on asian laita, jos valtion menot ovat suurempia kuin tulot.

Espanjan valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna yli kahdeksan prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Alkuvuoden alijäämälukujen perusteella Espanjalle kertyy käyttötalouden alijäämästä rahoitustarvetta eli lisää velkaa noin kymmenen miljardin euron kuukausivauhdilla.

Valtion ajautuminen rahoitusvaikeuksiin on omiaan heikentämään myös maakunta- ja paikallishallinnon samoin kuin valtionyhtiöiden rahoitusmahdollisuuksia. Aiemmissa kriisimaissa myös pankit ovat ajautuneet markkinoiden epäsuosioon samaan aikaan valtion kanssa.

Rahoituskriisi on niin sanotusti dynaaminen prosessi, jossa jokainen kelju käänne on omiaan aiheuttamaan muita keljuja käänteitä. Kyse on keljusta kierteestä, jollaisen partaalla Espanja paraikaa keikkuu.

Seuraava kaatuja
voi olla Espanja

Espanjassa pelkästään valtion ja pankkien yhteenlaskettu rahoitustarve on kolmen lähivuoden kuluessa erääntyvän velkakirjarahoituksen uusimisesta yli 500 miljardia euroa. Pankkeja rasittaa lisäksi kymmenien miljardien eurojen pääomitustarve.

Noiden lukemien lisäksi toki kertyy lisää rahoitustarvetta sitä mukaa kuin yhä ankarammaksi käyvän taantuman, jyrkästi pahenevan työttömyyden, kiinteistöromahduksen ja julkisen talouden ankarien vyönkiristysten jäljiltä kertyy uusia luottotappioita katettaviksi.

Yhdysvaltalaispankki Citigroupin ekonomistit ovat varoittaneet pankin asiakkaita kriisin uudesta kärjistymisestä ja siitä, että seuraavaksi hätärahoituksen varaan "kaatuu" todennäköisesti juuri Espanja.

Analyysiyhtiö Lombard Street Research on viimeksi perjantaina synkentänyt arvioitaan Espanjan talousnäkymistä. Sen mukaan EU:n kiristämät julkisen talouden tasapainotavoitteet heikentävät taloutta enemmän kuin pienentävät alijäämiä.

Tästä seuraa yhä raskaampi velkaantuminen, yhä tukalampi rahoitusasema – ja yhä todennäköisempi hätäraha-anomus.

Jos Espanja "kaatuu" hätärahoituksen varaan, tarkoittaisi se "palomuurin" pettämistä ja velkavalkean roihahtamista "palomuurin" väärälle puolelle.

Kolmasosa
hätävaroista

"Palomuurin" väärälle puolelle Espanjasta karannut kriisi tarttuisi hyvin herkästi Italiaan, joka on maailman kolmanneksi velkaisin valtio ja euroalueen kolmanneksi suurin talous.

Italian valtiolla on velkaa lähemmäs 2 000 miljardia euroa, joista on uusittava ja maksettava korkoja vuoden 2014 loppuun mennessä noin 750 miljardia euroa.

Valtion ja italialaispankkien on jostakin hankittava tuoretta velkarahoitusta muutaman lähivuoden kuluessa yhteensä lähemmäs tuhat miljardia euroa.

Ellei Italian rahoitus suju rahoitusmarkkinoilla vaan se "kaatuu" Espanjan perässä hätärahoituksen varaan, murenee saman tien noin kolmasosa "palomuurin" vahvuudesta.

Ilman Espanjan ja Italian maksuosuutta jäisi ERVV:n ja EVM:n yhteensä 500 miljardin euron luotonantovarasta Espanjan ja Italian "pelastamiseen" vähän yli 300 miljardia euroa.

Summa on Espanjan ja Italian valtioiden ja pankkien muutaman lähivuoden rahoitustarpeiden turvaamiseen noin tuhat miljardia euroa liian pieni. Jos samaan aikaan muita valtioita ja pankkeja ajautuu pulaan, kasvaa vaillinki suuremmaksi.

Tiukan paikan tullen vain
EKP:n rahat riittävät

Ilmeisesti euroministerit halusivat vahvistaa "palomuuria", jotta se ei milloinkaan joutuisi toden teolla koetukselle eikä Espanjan tai varsinkaan Italian tarvitse milloinkaan pyytää hätärahoitusta.

Toivottavasti ministereiden toimi tepsii ja toive toteutuu. Sillä jos se ei tepsikään, jää vasta vahvistetusta "palomuurista" jäljelle sotkuinen kasa tuhkaa.

Noin tukalaksi tilanne tuskin kuitenkaan kärjistyy, siitä pitänee tiukan paikan tullen euromaiden keskuspankki EKP huolen.

Jos Espanja ja Italia "kaatuvat" ja euromaiden "palomuuri" uhkaa palaa poroksi, on myös euroalueen hintavakaus ja rahapolitiikan välittyminen vaarassa häiriintyä.

Moista epäjärjestystä EKP tuskin sallii mitään tekemättä. Ennemmin se taipunee tarvittaessa "pelastamaan" vaikka kaikki eurovaltiot "palomuureineen" päivineen.

Tagit analyysi
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (380)


Anonyymi
Eurooppa kasvattaa silti tässä taloustilanteessa kehitysavun määrää.
Nimetön 1.4.2012 6:44

Anonyymi
Timo Soini tarjosi suomalaisille vaihtoehdon. Se ei kelvannut.

Hassua muuten, että valtamedia uutisoi samaan aikaan "käänteen" Espanjan taloudessa tapahtuneen. Siellä sentään uskallettiin leikata julkisen sektorin läskejä pois, toisin kuin meillä. Kehysriihi ei leikannut senttiäkään valtionhallinnon kymmeniltä tuhansilta turhakkeilta. Nostettiin vain tuottavan työn verotusta. Voiko enää typerämpää ja vastuuttomampaa politiikkaa edes harjoittaa?

Koko julkisen sektorin mammuttitauti pysyy Suomessa kurissa vain 10 Miljardin vuotuisella lainalla. Täällä ei ole mitään varaa naureskella Kreikkalaisten vastuuttomuudelle. Meidän lähtökohtamme olivat paremmat, mutta samalla tiellä ollaan.



Sotket nyt IMF lausunnon 2005v. soinin piikkiin.
IMF varoitti eu:ta ensimmäisen kerran velkaantumisesta jota soini plakioi.
Muuten komenttisi oli oikein.
Kansakunan muisti. 1.4.2012 6:47

Anonyymi
Näinhän sitä on tehty ennenkin: savun hälvetessä tarkistetaan vahingot.
palomestari tietää 1.4.2012 6:49

Anonyymi
Kaikki edes kahdella harmaalla aivosolulla varustetut ihmiset, jotka eivät usko valtamedian ääliöpropagandaa tajuavat, mihin tämä päättyy. Ja se ei ole kaunis näky. Talousasiantuntijat ovat sanoneet ikävän totuuden jo kauan sitten.

Se, miksi Urpilainen, Katainen ja Kiviniemi haluavat ajaa Suomen talouden konkurssitilaan on mielenkiintoista. Joku täky tässä on taustalla. Ehkä liittovaltio, kun ensin EU:n pienet taloudet on ajettu polvilleen?


No ongelma onkin siinä, kun tavallinen kansalainen nyt EI VOI TEHDÄ käytännössä asialle juurikaan mitään? Ne joilla on töitä, koittavat pitää niistä kiinni niin kauan kun töitä vielä on ja me työttömät emme taas voi tehdä sitäkään vaan toivomme ettei meitä jätetä oman onnemme varaan koska ulkona on PAKKASTA

Itse olen tutkinut Hedge rahastoja, uskoisin että Soroksen rahastoon voisi luottaa kun rysähtää sieltä tulee sitä +200% nousua jonka talousproffat ahneuksissaan Suomessa jo munasivat julkisesti.

Hedge rahastot + Nokia + Öljy siinä kolme kovaa. Unohtaisin kupla hopean ja kullan toistaiseksi, niihin on sijoitettu enemmän rahaa kuin oikeaa kultaa on olemassakaan. Ovat futuurissa vahvasti.

Työttömänä on ollut aikaa onneksi tutkia netistä paljon talousmarkkinoiden toimintaa ja talsan kommenteistakin paljon saanut hyviä tippejä :)
Nimetön 1.4.2012 6:51

Anonyymi
50% EU veloista perii 5 ameriikan ihmemaan suurinta pankkia 9 lakipykälällä velkaan korolla.



Jos ette tätä 9 lakipykälää tunne annan vinkin: II maailman sodan jälkeinen japanin perustuslaki 9 lakipykälä velkaan AMERIIKAN IHMEMAAHAN.
Menkää googlesta lukemaan mitä ostitte kun nimenne velkapaperiin pistitte, ha ha ha ha . . .!!!
6 - 0 1.4.2012 6:53

Anonyymi
Suomi velkaantuu kylläkin 20mrd vuositahtia kun siihen on luonnollisesti mukaan laskettava kuntien julkiset velat.

Aivan naurettavaa pelleilyä eritellä valtionvelka ja kuntien velka. Mitä eroa niillä muka on?

Helsingillä on yksistään jo yli miljardi euroa velkaa. Millä ne niitä aikoo maksaa? Itäkeskuksen kahvin juojilla vai? lollll
Nimetön 1.4.2012 6:58

Anonyymi
Miten Urpilainen voi olla niin vatipää kuvitellessaan ettei Suomen vastuut kasva rahaston kasvattamisen myötä.
On vain ajan kysymys milloin Espanja on vinkumassa tukirahaa velkoihinsa.
Aikaa ostamalla kuvitellaan,että kyllä aika hoitaa velat.
Ihmeen hiljaa on Katainen.Aikoo kai livistää EU:n pakastevirkaan ja tehdä Liikaset.


Uskoisin, että Urpilainen on vain yksinkertaisesti tietämätön ja typerä. Mutta mitä voi kansakoulunopettajalta odottaa? EU:n johdossa olevat vanhat läskimoosekset kehuvat vähän maalaistyttöä, ja se sanoo ja tekee kiltisti niinkuin herrat käskevät.
Nimetön 1.4.2012 7:01

Anonyymi
Suomi velkaantuu kylläkin 20mrd vuositahtia kun siihen on luonnollisesti mukaan laskettava kuntien julkiset velat.

Aivan naurettavaa pelleilyä eritellä valtionvelka ja kuntien velka. Mitä eroa niillä muka on?

Helsingillä on yksistään jo yli miljardi euroa velkaa. Millä ne niitä aikoo maksaa? Itäkeskuksen kahvin juojilla vai? lollll


Helsingiltä on rahat loppu. Talous saadaan tasapainoon tuomalla Stadiin lisää lukutaidottomia vuohipaimenia sossun elätiksi, rakentamalla Guggenheim ja ryöstämällä Espoon ja Kauniaisten kassa.

Kaupunginjohtajaksi on tulossa joko Tuija Brax tai Ritva Viljanen. Kuulostaa suorastaan fantastiselta.
Nimetön 1.4.2012 7:04

Anonyymi
Maamme Hallituksen tyhmyys on tiivistynyt jo todella pahaksi.
Järkilataamoon pitäisi viedä koko Koklaavi.

Pääministerikinn esitteli Olli Rehnin synttäreillä samat asiat kahdella eri tavalla.
Kai hän kuvittelee olevansa jo eurojen kasaan kantamisen taikuri.
Tuskin hän niitä kovinkaan pitkäksi pystyy panttaamaan?
Tärväämisessä hän kyllä jo Euroopan Mestari, kunniamerkki vain enää puuttuu.

Omasta maastamme Kattainen ei huolta kanna.
Epäilen hänen suunnittelen jo, miten kansalaisten eläkerahastot saataisiin sijoitettua EU:n yhteisiin rahastoihin ?

Tämän aamun SS :ssä oli juttu missä ministerit suunnittelee kieltoa perunan viljelemisestä kansalasten omaan tarpeeseen.
Luulen, että tämä uutinen on "Aprilli-pila" mutta tähän suuntaan ollaan maassamme menossa!

Kaikki eurot on saatava Hallituksen valvontaan !
mustamies 1.4.2012 7:06

Anonyymi
Suomi velkaantuu kylläkin 20mrd vuositahtia kun siihen on luonnollisesti mukaan laskettava kuntien julkiset velat.

Aivan naurettavaa pelleilyä eritellä valtionvelka ja kuntien velka. Mitä eroa niillä muka on?

Helsingillä on yksistään jo yli miljardi euroa velkaa. Millä ne niitä aikoo maksaa? Itäkeskuksen kahvin juojilla vai? lollll



Listään siihen valtionvelkaan yksityisen ihmisen velat jotka asuu siinnä velkavaltiossa ja yritysten velat. HOPLAA kyllä ruutia on.
9 laki pykälä velkaa 1.4.2012 7:08
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Oletko saanut parkkisakon yksityiseltä pysäköinninvalvontayritykseltä?