Mitä vielä? EVM I, Portugali II, Irlanti II, Kreikka III...

Rahoitusmarkkinat rauhoittuivat hetkeksi, kun EKP lainasi pankeille satojen miljardien verran uunituoreita euroja ja Kreikka sai lopulta toisen "pelastuspakettinsa".

Mutta nämä olivat lääkkeitä tilapäisiin kriisioireisiin, eivät kriisin lopullinen parannuskeino.

Suvanto saattoi jo päättyä, kun rauhattomuus ja epäluulo alkoivat hivuttautua takaisin velkakirjamarkkinoille viikon lopulla.

Markkinatapahtumien ja -analyysien perusteella velkakirjamarkkinoiden suurpankit ja -sijoittajat varautuvat kriisin jatkumiseen ja hyvin todennäköiseen kärjistymiseen, eivät suinkaan kriisin hellittämiseen eivätkä varsinkaan päättymiseen.

Espanjan ja Italian valtionlainojen markkinakorot alkoivat taas kohota, mikä kertoo sijoituspääoman kaikkoamisesta euroalueen suurimpiin kuuluvista maista. Se on huono enne kriisitoimien rauhoittavan vaikutuksen hiipumisesta.

Kriisin jatkuminen on huono enne myös Suomen kaltaisille kriisitoimia rahoittaville maille – joille on melkoisella varmuudella luvassa lisää maksettavaa.

EU:n komissio valmistelee paraikaa mojovaa korotusta Euroopan kriisirahastojen "tulivoimaan". Komissio ei toki itse moisia korotuksia kustanna. Sitä varten ovat jäsenmaat.

Suomenkin lienee syytä varautua vastaanottamaan – tai torjumaan – lisää kriisivastuita. Komission kaavailujen mukaan uutta kriisitaakkaa olisi taas tiedossa miljardeja euroja.

Mitä Kreikka II:n
jälkeen tapahtuu?

Velkakirjamarkkinoiden suurpankit, samoilla markkinoilla toimivat suursijoittajat sekä näitä palvelevat analyysiyhtiöt ovat nyt pari viikkoa puntaroineet analyysiraporteissaan yhtä kysymystä:

Mitä tapahtuu Kreikan toisen "pelastuspaketin" ja ensimmäisen suuren velkasaneerauksen jälkeen? Samaa ovat pohtineet Euroopan unionin komission talousvirkailijat ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ekonomistit.

Vastaus on jokseenkin selkeä, tuskastuttavan tuttu ja sitäkin tylympi:

Kriisi jatkuu ja pahenee, kunhan hetken huojennus hiipuu, sillä tähänastisin toimin kriisi ei suinkaan hellitä eikä varsinkaan pääty.

Tämä kolea tulkinta käy vaikeuksitta ilmi lukuisista parin viime viikon mittaan ilmestyneistä analyysiraporteista, joita suursijoittajat – ja Taloussanomat – ovat saaneet luettavakseen ja neuvoikseen.

Tylyt tulkinnat eivät kuitenkaan vaivaa vain markkinatoimijoita, vaan samoilla linjoilla ovat myös keskeiset talousviranomaiset. Tämäkin ilmenee vaikeuksitta – ainakin raporteista, joita ei ole tarkoitettu kaiken kansan tietoon.

Komissio haluaa
tuplata hätärahat

Kansainväliset talouslehdet Financial Times ja Wall Street Journal kertoivat perjantaina komission valmistelemasta esityksestä kasvattaa euromaiden kriisikassojen "tulivoimaa" merkittävästi.

Komission asiaa koskeva valmisteluasiakirja oli "vuotanut" lehtien tietoon (tässä linkki FT:n verkkosivuillaan julkaisemaan asiakirjaan).

Asiakirjan mukaan komissio aikoo esittää euromaille pysyvän "vakausmekanismin" EVM:n perustamista väliaikaisen "rahoitusvakausvälineen" ERVV:n rinnalle eikä sen tilalle. ERVV:n ja EVM:n yhteenlaskettu luotonantovara olisi jopa kaksi kertaa niin suuri kuin alun perin oli tarkoitus.

Tämä kriisikassojen "tulivoiman" tuplaaminen olisi epäilemättä rahoitusmarkkinoiden, kriisimaiden ja europäättäjien mieleen. Mutta joku tämänkin "tulivoiman" joutuisi kustantamaan.

Suomelle komission esitys tietäisi jopa pitkälti yli kymmenen miljardin euron verran uusia sitoumuksia.

Tarkemmin sanottuna esitys kasvattaisi Suomen sitoumuksia noin 13 miljardia euroa eduskunnan tähän mennessä hyväksymiä summia suuremmiksi.

Tällä korotuksella Suomen kriisitoimiin liittyvien sitoumusten kokonaismäärä kohoaisi suurin piirtein 50 miljardiin euroon niin kuin Taloussanomat on aiemmin arvioinut käyvän.

Kaikki irti
maksajista

EVM:n ja ERVV:n rahoitusrakenteet poikkeavat toisistaan olennaisesti, mutta niiden tarkoitus on sama ja niiden toiminnasta koituvat kustannukset ja riskit päätyvät aivan samalla tavalla viime kädessä Suomen ja muiden euromaiden kontolle.

ERVV välittää kriisimaille hätärahoitusta, jota se hankkii rahoitusmarkkinoilta euromaiden myöntämien takausten turvin. EVM tekee samaa, mutta sen rahoitus perustuu euromaiden maksamaan pääomaan ja tuon pääoman varaan markkinoilta hankittavaan velkavipuun.

Väliaikaiseksi tarkoitettu ERVV vetäytyy näillä näkymin uusista kriisitoimista ensi vuoden heinäkuuhun mennessä. Pysyvä EVM aloittaa toimintansa tämän vuoden heinäkuussa eli muutaman kuukauden kuluttua.

Alun perin ERVV ja EVM piti yhdistää yhteensä suunnilleen 500 miljardin euron hätävaraksi, mutta nyt komissio haluaa niistä yhteensä "irti" melkein kaksi kertaa enemmän, lähemmäs tuhat miljardia euroa.

Komissio on valmistellut EVM:n toteutukseen ja "tulivoiman" kasvattamiseen useita vaihtoehtoisia tapoja, joista yksikään ei ole sama kuin euromaiden talouspäättäjät ovat jo sopineet ja Suomessakin eduskunta periaatteessa hyväksynyt.

Komission esitys perustuu käsitykseen, että tähän mennessä tehottomaksi ja kalliiksi osoittautunut hätärahoitus on oiva keino jatkaa kriisitoimia – kunhan summia suurennetaan.

Esityksen mielekkyys on maksajien puntaroitava. Suomen kannan valmistelee hallitus ja päätöksen tekee eduskunta.

Suomelle tämä on
13 miljardin esitys

Suomen osuus ERVV:n pääoman takauksista on enimmillään 14 miljardia euroa, joista eduskunta on jo hyväksynyt käytettäväksi viitisen miljardia euroa.

Suomi takaa osansa myös ERVV:n rahoituskustannuksista, joiden takia tosiasiallinen takausvastuu voi kohota jopa kaksin verroin pelkkää pääoman takausta suuremmaksi.

EVM:n kokonaispääomasta Suomen osuudeksi on sovittu enimmillään noin 13 miljardia euroa. Tästä 1,44 miljardia euroa on ennen EVM:n aloitusta maksettavaa osakepääomaa ja loput 11,2 miljardia euroa tarvittaessa maksettavaa takuupääomaa.

Takuupääoma on maksajamaille edullista niin kauan kuin sitä ei tarvitse maksaa, sillä summaa ei ole hankittava ennalta eikä se näin ollen ilmaantuisi valtion omiin velkatilastoihin ennen aikojaan. Mutta jos kutsu käy, on varat hankittava ja maksettava mukisematta.

Eduskunnalle ERVV:n ja EVM:n summien yhdistäminen komission haluamalla tavalla tarkoittaa vaikeata päätöstä kasvattaa kriisikassojen potti yhteensä jopa 27 miljardiin euroon.

Tällaisenkin summan lupaaminen voi tosin sujua yllättävän huolettomasti – ainakin, jos hallitus muistaa vaatia ja vielä saakin koko uutta miljardisummaa turvaavat vakuudet.

Hätärahaa riittää
vain pienille maille

Komissio haluaa kriisirahastojen käyttöön lisää hätärahaa varmuuden vuoksi siltä varalta, että tähän mennessä tarkoitukseen varatut ja luvatut rahat eivät riitä. Samaa huolta kantaa IMF.

ERVV voi myöntää kriisimaille hätärahoitusta korkeintaan 440 miljardia euroa, josta se on tähän mennessä luvannut Irlannille, Portugalille ja Kreikalle yhteensä noin 190 miljardia euroa.

Käyttämättä ja yhä vailla korvamerkkiä on noin 250 miljardia euroa. Summa on toki suuri, mutta pinteessä olevien eurovaltioiden rahoitustarpeet ovat vielä suurempia.

ERVV:n vapaa luotonantovara riittää juuri ja juuri muutaman vuoden jatkorahoitukseen Irlannille, Portugalille ja Kreikalle, kun tähän mennessä myönnetyt apurahat on käytetty.

Sen pidemmälle tai muille ei rahaa riitä. Tätä komissio pelkää ja tähän se haluaa muutoksen. Lisää eurooppalaista hätärahaa haluaa liikkeelle myös IMF. Muuten se uhkaa panna pillit pussiin.

Karahtaako Kreikka II
kiville kesken kaiken?

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tuoreeltaan Kreikan toista "pelastuspakettia" varsin suorasukaisesti epävarmaksi hankkeeksi, joka voi mennä monella tavalla myttyyn.

Kreikan talouden ja rahoituksen tilaan ja kehitykseen liittyvä suuri epävarmuus ja vielä suuremmat riskit käyvät ilmi IMF:n viikko sitten julkaisemasta yli 200-sivuisesta raportista.

Raportin perusteella on epävarmaa, sallivatko IMF:n omalle rahoitukselleen asettamat ehdot ensimmäisenkään uuden lainaerän maksamista Kreikalle.

Elleivät salli, karahtaa jopa 30-vuotiseksi aiottu Kreikka II:nen kiville kesään mennessä ja Kreikka jää kokonaan euromaiden huoleksi. Tämä tietäisi muun muassa aiempien tukiluottojen leikkauksia.

Euromaat ja IMF ovat tämän kuun puolivälissä luvanneet Kreikalle useista eri osista koostuvaa tukirahoitusta yhteensä vajaat 180 miljardia euroa. Rahat on tarkoitus myöntää useissa lainaerissä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Analyysiyhtiö Capital Economics arvioi, että tuota pidemmälle Kreikan varat eivät riitä. Se tarvitsee lisää hätärahoitusta, kun nykyinen loppuu.

Kreikka III on toisin sanoen odotettavissa nopeimmillaan ensi kesänä ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua.

Kumpi ensin luukulla,
Irlanti vai Portugali?

Ennen Kreikan seuraavaa "pelastuspakettia" voi ERVV saada uuden hakemuksen kummalta vain entiseltä potilaaltaan Irlannilta tai Portugalilta – tai molemmilta. Hakemus lienee ennen pitkää joka tapauksessa kummaltakin tulossa.

Näin käy ainakin siinä tapauksessa, että kriisin vaiheita tähän mennessä oikein ennakoineet analyysiyhtiöt ovat edelleen oikeassa.

Nyt tuotannossa olevat Irlanti I ja Portugali I -tukiohjelmat perustuvat oletukseen, että Irlanti palaa markkinaehtoiseen rahoitukseen ensi vuodesta alkaen ja Portugali vuotta myöhemmin. Näillä näkymin tuskin palaavat.

Esimerkiksi analyysiyhtiö Independent Strategy pitää likipitäen vuoren varmana, että Irlannilla tai Portugalilla ei ole mitään asiaa velkakirjamarkkinoille siinä tahdissa kuin niiden ensimmäiset "pelastuspaketit" edellyttävät.

Yhtiön mukaan Irlanti II ja Portugali II tarvittaneen usean vuoden ajaksi.

Analyysiyhtiön laskelmien mukaan pelkästään Portugalin tarve lisärahoitukselle on noin 30 miljardia euroa lisävuotta kohti, jos apurahalla on tarkoitus kattaa valtion ja valtion vastuulle kaatuvien pankkien rahoitustarpeet. Irlannin tarve lienee saman moinen.

Ranskalaispankki Societe Generalen ekonomistit ovat arvioineet, että Irlanti jättää uuden apuraha-anomuksensa ehkä jo tänä vuonna ja Portugali viimeistään ensi vuonna.

Espanja ja Italia
selitys hätäilyyn

Mutta miksi uutta hätärahaa pitäisi muka varata jo valmiiksi ennen kuin sille ilmenee tarvetta? Miksi muka ERVV:lle jo kertaalleen luvatut varat eivät riitä, jos niistä on vielä yli puolet käyttämättä?

Siksi, että talousviranomaiset pelkäävät, mitä Portugali II:n, Irlanti II:n ja Kreikka III:n jälkeen tapahtuu. Tarkoitus on torjua ennalta vielä pahempaa uhkaa – sitä, että Espanja tai Italia suistuisivat hätärahoituksen tarpeeseen.

Viranomaiset pelkäävät, että Espanja ja Italia olisivat liian suuria "pelastettaviksi".

Espanjan valtiolla on velkaa noin 650 miljardia euroa eli enemmän kuin Kreikalla, Irlannilla ja Portugalilla yhteensä. Italian valtiolla on velkaa noin 1 900 miljardia euroa eli enemmän kuin kolmella pienellä kriisimaalla ja Espanjalla yhteensä.

Mikä keljuinta, Italian ja Espanjan takaus- ja maksuosuudet euromaiden yhteisistä kriisitoimista on yhteensä lähes kolmasosa.

Espanja I ja Italia I tarkoittaisivat, että hätärahaa tarvittaisiin jopa kolmin verroin komission vasta haikailema määrä – ja että maksutaakkaa jakaisi kolmanneksen verran nykyistä pienempi joukko maksajia.

Moisia summia ei löydy kuin yhdestä osoitteesta: Kaiserstrasse 29, D-60311 Frankfurt am Main, Deutschland.