Kirjaudu ▼
 

Näin Suomen piikkiin kertyy taas lisää kriisivastuita

Heini Karjanmaa
Näin Suomen piikkiin kertyy taas lisää kriisivastuita
Suomen piikkiin uhkaa kertyä rutkasti runsaammin kriisivastuita kuin eduskunta kuvittelee. Kulupommi kytee ERVV:ssä, joka joutuu hakemaan markkinoilta lainarahaa pidempään ja kalliimmalla kuin kansanedustajat luulevat. Tämä kasvattaa Suomenkin takausvastuita – joita alkaa langeta maksuun viimeistään ensi vuonna.
Jan Hurri
21.3.2012 06:01
242

Kreikan toisen "pelastuspaketin" lopullisesta varmistumisesta virallisin päätöksin ei ehtinyt kulua viikkoakaan, kun uusista kriisitoimista ainakin Suomen eduskunnalle esitetyt tiedot vahvistuivat keskeisiltä osin puutteellisiksi tai harhaanjohtaviksi.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Kysymys on kriisirahoitusta Kreikalle ja muille kriisimaille tarjoavan Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) korkokustannuksista, joita Suomikin osaltaan takaa, mutta joista eduskunnalla ei ole kuin kalpea aavistus.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Näin lienee asian laita ainakin niillä kansanedustajilla, joiden käsitys ja arviot Suomen takausvastuiden kokonaismäärästä perustuvat valtiovarainministeriön (VM) ja maan hallituksen aiheesta esittämiin tietoiskuihin.

VM ja hallitus näyttävät arvioineen ERVV:n takaamisesta Suomelle kertyvien takausvastuiden kokonaismäärän jopa useita miljardeja euroja alakanttiin.

ERVV otti uutta
lainaa 20 vuodeksi

Epäily Suomen uusien kriisivastuiden todennäköisestä vähättelystä vahvistui maanantaina. Näin kävi, kun ERVV haki markkinoilta Suomenkin takaamaa tuoretta lainarahaa 20 vuoden ajaksi ja joutui lupaamaan rahoittajilleen korkoa noin 3,85 prosenttia.

VM:n ja hallituksen julkaisemien tietojen perusteella tällaista ei pitänyt tapahtua.

Niinpä eduskunta päätti helmikuussa uusista Kreikka-takauksista siinä uskossa, että ERVV:n toimista koituu Suomenkin takauspiikkiin korkokuluja vain viiden vuoden ajan ja vain 2,5 prosentin korolla.

Viime syksynä eduskunta päätti Suomen osallistumisesta koko ERVV:n takaamiseen siinä uskossa, että Suomen ei tarvitsisi erikseen kantaa lainkaan huolta ERVV:n rahoituskustannuksista. Tämä osoittautui suureksi harhaluuloksi.

ERVV:n korkokulut kuuluvat Suomen takausvastuulle siinä kuin ERVV:n markkinoilta kriisirahoituksen tarpeisiin hankkima lainapääomakin. Tämä oli monelle kansanedustajalle jopa 14 miljardin euron yllätys.

Nyt koossa ovat aivan samanlaisen korkoyllätyksen ainekset, sillä VM ja hallitus ovat laskeneet Suomen kokonaisvastuisiin vain pienen osan ERVV:n koroista. Suurin osa koroista on jäänyt pois laskelmista.

Ero ERVV:n rahoitusmarkkinoilla kohtaaman arkitodellisuuden ja eduskunnan harhaluulojen välillä merkitsee todennäköisesti uutta miljardien eurojen korkoyllätystä.

Korot tuplaavat
takausvastuun

Taloussanomat arvioi Kreikan uudesta "pelastuspaketista" koituvia takausvastuita tuoreeltaan helmikuun lopussa, kun hallitus oli esittänyt aiheesta eduskunnalle tiedonantonsa.

Juuri tuon tiedonannon hyväksymällä eduskunta käytännössä sitoi Suomen mukaan Kreikan uuteen hätärahoitukseen. Tiedonanto sivuutti suurimman osan Suomen takausvastuisiin kertyvistä ERVV:n korkokustannuksista.

Vajaa kuukausi sitten Taloussanomat laski, että Kreikan uudesta "pelastuspaketista" Suomelle koituvat takausvastuut ovat korkoineen päivineen todennäköisesti noin kaksi kertaa suuremmat kuin kansanedustajilla oli hallituksen tiedonannon perusteella syytä uskoa.

Hallituksen tiedonannon mukaan Suomelle kertyy uutta takausvastuuta korkoineen ja ERVV:n edellyttämine ylitakauksineen enimmillään 6,6 miljardia euroa. Sama luku esiintyy VM:n julkaisemissa laskelmissa.

Tästä "virallisesta" arviosta korkojen osuus on "vain" satoja miljardeja euroja, kun koroista ja muista rahoituskuluista todennäköisemmin kertyy kokoon yhtä paljon tai jopa enemmän takausvastuuta kuin Suomen takaama pääoma.

Kyse on miljardeista monikossa, ei yhdestä miljardista saati sadoista miljoonista.

Helmikuun korkonoteerausten ja ERVV:n toiminnasta julkaistujen tietojen perusteella Suomen vastuulle näytti kertyvän uusia Kreikka-takauksia jopa 12 miljardia euroa.

Nyt arviota on syytä korjata ylöspäin.

Pitkä laina-aika
nostaa hintaa

ERVV:n tämän viikon maanantaina toteuttaman lainaoperaation korkonoteeraukset ovat paras saatavilla oleva arvio ERVV:n pitkäaikaisista rahoituskustannuksista. Ne ovat ennemmin 3,85 prosenttia kuin 2,5 prosenttia.

Korkolaskelmissa käytettävä aika on toinen olennainen muuttuja, sillä pitkän ajan kuluessa vuotuisista koroista kertyy enemmän ERVV:lle maksettavaa ja Suomen kaltaisille takaajamaille taattavaa kuin lyhyen ajan kuluessa.

Suomen takausvastuiden kertymiselle olennainen aika on ERVV:n myöntämän hätärahoituksen kesto ja näin ollen myös ERVV:n oman varainhankinnan kokonaiskesto.

Sillä sen sijaan ei ole olennaista merkitystä, kuinka lyhyissä tai pitkissä erissä ERVV toimintaansa rahoittaa. Takaukset ja niihin perustuvat velvoitteet ovat voimassa koko ERVV:n toiminnan ajan.

Takauksillaan Suomi ja muut ERVV:n takaajavaltiot ovat sitoutuneet maksamaan ERVV:n omat velat ja korot sen rahoittajille, jos ERVV ei saa hätäluottoina myöntämiään lainoja perittyä kriisimailta.

Kreikan uusien hätäluottojen laina-aika on jopa 30 vuotta. Yhtä pitkiksi muuttuvat myös ERVV:n aiemmin Portugalille ja Irlannille myöntämät rahoitusohjelmat. Yhtä pitkän aikaa ovat voimassa takaajamaiden ERVV:lle myöntämät takaukset.

Kyse on jopa 30 vuoden eikä suinkaan viiden vuoden takausvastuista niin kuin hallituksen tiedonannon perusteella voisi luulla.

Kuka enää muistaa
Portugalia ja
Irlantia?

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Helmikuinen arvio Suomen uusien Kreikka-takausten noin 12 miljardin euron kokonaismäärästä perustui 30 vuoden kestoon ja 3,5 prosentin korko-oletukseen.

Samalla kestoajalla mutta 3,85 prosentin korko-oletuksella Suomen takausvastuun kokonaismäärä kasvaa 12,7 miljardiin euroon. Tämä on suhteellisen pieni muutos, mutta kumpi tahansa arvio on erittäin suuri verrattuna eduskunnalle esitettyyn 6,6 miljardiin euroon.

Eikä siinä kaikki, ERVV:stä Suomelle kertyvä koko takausvastuu on tuotakin suurempi.

Eduskunnalta saattoi jäädä helmikuussa sekin huomaamatta ja erikseen puntaroimatta, että uuden Kreikka-paketin ehdot eivät koske vain Kreikkaa vaan myös Portugalia ja Irlantia.

Euromaiden talouspäättäjät sopivat jo viime kesänä ja eduskunta vahvisti viime syksynä, että ERVV "päivittää" myös Portugalin ja Irlannin vanhat rahoitusohjelmat vastaamaan Kreikan uuden tukirahoituksen ehtoja.

Tämä tarkoittaa Suomelle ja muille ERVV:n takaajamaille automaattisesti uutta takausvastuuta.

Kyse on taas miljardeista euroista. Ja kyse on taas sellaisista miljardeista euroista, joista hallituksen helmikuinen tiedonanto ei erikseen muistuttanut kansanedustajia.

Onko takausvastuita
6,6 vai 16,5 miljardia?

ERVV:n rahoitusohjelma Portugalin ja Irlannin valtioille on valtiovarainministeriön julkaisemien tietojen mukaan yhteensä 55 miljardia euroa. Suomen osuus tuon lainapääoman takauksesta on 1,1 miljardia euroa.

Suomen takausosuus ERVV:n lainapääomasta ja varainhankintakuluista on tätä nykyä 1,9248 prosenttia. Osuus voi muuttua, jos jokin nykyisistä takaajavaltioista siirtyy ERVV:n "asiakkaaksi" ja saa vapautuksen takausvastuista.

Portugalin ja Irlannin tukiohjelmia turvaavat takausvastuut paisuvat rutkasti pelkkää pääomaa suuremmiksi, kun mukaan lasketaan rahoituskulut ja ERVV:n edellyttämät ylitakaukset. Aivan niin kuin käy Kreikka-takauksien kokonaismäärälle.

Suomen osuus Portugali- ja Irlanti-takauksista on 3,8 miljardia euroa, kun luku lasketaan samoin oletuksin kuin Kreikka-takaukset, 30 vuoden laina-ajalla, 3,85 prosentin korolla ja 65 prosentin ylitakauksella.

Näin laskien Suomen kaikkien ERVV-takausvastuiden kokonaismäärä kipuaa jo 16,5 miljardiin euroon – suurin piirtein kymmenen miljardia euroa hallituksen tiedonannon arvioimia uusia Kreikka-vastuita suuremmaksi.

Eikä siinäkään vielä kaikki.

ERVV:n takausvastuissa piilee vielä ainakin yksi jymy-yllätys, josta euromaiden talouspäättäjät sopivat viime kesänä, ja jonka eduskunta vahvisti viime syksynä – ja jota eduskunta ei ole välttämättä vieläkään oivaltanut.

Seuraava yllätys
on maksumääräys

Kreikan uuden hätärahoitusohjelman erityispiirteisiin kuuluu, että helleenivaltiolle on luvattu kymmenen vuoden vapautus uusien tukiluottojen lyhennyksistä ja koronmaksuista.

Sama huojennus on tarkoitus ulottaa myös Portugalin ja Irlannin vanhoihin rahoitusohjelmiin.

Kriisimailla on toisin sanoen käytössään suunnilleen näistä päivistä alkaen kymmenen vuotta ERVV:n myöntämää rahoitusta vailla velvoitetta korkojen tai lainalyhennysten maksamiseen.

Hyvä kriisimaille, yhdentekevää ERVV:lle, mutta pahempi juttu ERVV:n varainhankintaa takaaville takaajavaltioille. Niin kuin Suomelle.

ERVV ei peri kymmeneen vuoteen korkoja saati lyhennyksiä Kreikalta, Portugalilta tai Irlannilta. Se ei kuitenkaan itse saa mistään korotonta rahoitusta mistään tai keneltäkään kymmeneksi vuodeksi. Ei edes marsilaisilta tai luottokeijuilta.

Sitä varten ERVV:llä on takaajia turvanaan. Elleivät kriisimaat maksa, lähtee lasku takaajille. Niin kuin Suomelle.

ERVV:n kymmenen vuoden koron eli noin 3,5 prosentin mukaan Suomen osuus ERVV:n kymmenen lähivuoden korkomenoista on noin 1,6 miljardia euroa.

Korot ehtivät toki moneen kertaan muuttua ja laskun summa tarkentua, mutta suunnilleen tuon verran on Suomen syytä varautua maksamaan. Ensimmäinen maksumääräys tulee viimeistään vuoden kuluttua.

Korot kasvattavat Suomenkin ERVV-takauksia
ERVV:n rahoitusta turvaavien takausten kokonaismäärä ja Suomen takausvastuiden kokonaismäärä. Laskelmien laina-aika 30 vuotta, korko 3,85 % ja ylitakaus 65 %. Suomen osuus 1,9248 %.
Rahoitus Pääoma Korko Yhteensä Yht.+ylitakaus
Portugali I+Irlanti I 55,0 63,5 118,5 195,6
Kreikka II 186,0 214,8 400,8 661,4
ERVV yhteensä 241,0 278,4 519,4 856,9
Suomen takausosuus        
Rahoitus Pääoma Korko Yhteensä Yht.+ylitakaus
Portugali I+Irlanti I 1,1 1,2 2,3 3,8
Kreikka II 3,6 4,1 7,7 12,7
ERVV yhteensä 4,6 5,4 10,0 16,5
Lähde: ERVV, VM, Taloussanomat

Tagit analyysi
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (242)


Anonyymi
"Euroopassa myrskyisät ajat jatkuvat, kun Kreikka yrittää saada kierteen pysähtymään. Myrskyt kannustavat meitä kaikkia entistä suurempaan tarmoon." (Pohjalainen 12.2.2012)

Lisää näitä Miapetroja eduskuntaan.
Saisinko jostain Kreikan tilinumeron, kun on niin tarmokas ja vastuullinen olo?
Nimetön 21.3.2012 7:49

Anonyymi
Joopa joo, tälläistä tämä elämä suomessa. No, enään en viitsi ajatella koko asiaa sillä olen jo saanut pyörät pyörimään sairaseläkkeelle siirtymisen puolesta kun ahdistaa niin kovasti.

Lähitulevaisuuden visioni onkin saada eläkettä suomesta ja pyörittää yritystoimintaa virossa niin että suomessa ei ole mitään hajua toiminnasta siellä.

Maan tapa ja kokoomus on opettanut mitä pitää tehdä, ei sitä mikä on oikein.
Patu 21.3.2012 7:52

Anonyymi
Suomea hallitsevat vallanhimoiset ja vallasta huumaantuneet politrukit, jotka ovat nyt velkaa diilereilleen satoja miljardeja. mitään muuta maksuvälinettä heillä ei ole kuin parittaa omaa sisartaan, Suomi-neitoa, joka joutuu maksamaan politrukkiveljiensä huume- ja uhkapelivelat.

sisko kuitenkin luottaa ja antaa aina vähistä rahoistaan kun veli tulee katuvana pyytämään lisää. katto ei ole vielä mennyt pään päältä mutta pian se on edessä.
se on salaista, vain 21.3.2012 7:55

Anonyymi
Jygän ja sukkahousujen hyvät kaupat.
ketkale 21.3.2012 7:59

Anonyymi

YLEllä on resursseja. Miksi sieltä ei saada mitään kritisoivaa/analysoivaa tukea poliitikoille?


Eihän nyt ole 1.4, eihän? Yle:ä ei kiinnosta purra kättä, joka sitä ruokkii. Juurihan sitä kritiikkiä tuli Yle-veron muodossa. Yle tukee vain suomea rikastut-tavaa kylttyyri tarjontaa ja pitää huolen, että alamaiset tietävät asemansa, pysyvät nöyrinä ja pyytävät anteeksi jopa olemassa oloaan.
Yle = syöpä 21.3.2012 8:01

Anonyymi
ja hulluus jatkuu euroopassa ja suomessa
Nimetön 21.3.2012 8:04

Anonyymi
Tätähän se "kasvu-ura" mantra merkitsee. Kun kasvua tavoitellaan kasvaa myös velkavastuut automaattisesti. Olette vaan niin yksinkertaista sakkia ettette ymmärrä hallituksen puhetta valitusta linjasta.
kyllä sixpack tuntee 21.3.2012 8:05

Anonyymi
Suomi ulos katastrofi-eurosta vaan.

Mikään ei enää puolusta siinä roikkumista, paitsi savolaiset sosialistit.
Nimetön 21.3.2012 8:08

Anonyymi
Hurrille taas kiitokset!

Eduskuntahan jo haparoi käsitellessään asiaa siinä, että suuri osa kansanedustajistamme ei laskenut vastuisiimme korkoja edes kuuluvan, kun osa taas laski. Jo tuolloin selvisi, että hallituksen esittämät laskemat eivät ole ihan päivänvalon kestäviä.

Salailupolitiikka vain on jatkunut. Nyt vakuussopimuskin julistettu salaiseksi. Seuraavaksi varmaan sopimukset julistetaan salaisiksi 50 vuodeksi, ja Suomi ajetaan liittovaltioon kuuluvaksi.

Siellä pantataan näemmä Suomelle Jackpottia;-)
Skepsis 21.3.2012 8:08

Anonyymi
valtava julkinen sektori = valtava hämmennys 'yhteisten' rahojen käyttämisestä = paljon töitä ja televisioaikaa poliitikoille = neuvostoliitto = vararikko

asiat ovat hyvin, hyvin yksinkertaisia. Neuvostoliittoa ja sen kansalaisia odottaa vararikko ja hirvittävä, ahdistava köyhyys.
kiitos YLE, lehdistö 21.3.2012 8:10
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Pelkäätkö jääväsi työttömäksi?