Kirjaudu ▼
 

Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle

Heini Karjanmaa
Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle
Talousuutisista ei hevin uskoisi, että Kreikassa ovat meneillään kriisivaltion pelastustoimet. Niin rujolta meno näyttää. Vai mitä pitäisi ajatella taloushistorian runsaimmasta kriisirahoituksesta ja mittavimmasta velkasaneerauksesta – jotka kuitenkin upottavat Kreikkaa yhä syvemmälle velkasuohon?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kreikassa syntyy paraikaa peräti kolme taloushistorian uutta maailmanennätystä, joista kaksi ensimmäistä ovat selkeitä ja kelpaavat sellaisinaan ennätysten kirjaan. Kolmas syntyy näiden seurauksena ja on tulkinnallisempi.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Ensimmäinen ennätys syntyy, kun Kreikan valtio panee toimeksi taloushistorian nimellisarvoisesti mittavimman velkasaneerauksen. Tämä supersaneeraus on varmistunut ja viimeistelyä vaille historian kirjoissa.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Toinen ennätys syntyy, kun muut euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF saavat kootuksi Kreikan toisen "pelastuspaketin" ja näin nostavat Kreikkaa varten toteutetut kriisitoimet ennätysmäisen suuriksi.

Kolmas ja tulkinnallisempi ennätys syntyy tavasta, jolla Kreikan "pelastajat" toteuttavat näitä historiallisen mittavia "pelastustoimia".

Ennätysmäisestä saneerauksesta ja ennätysmäisistä hätärahamääristä huolimatta – tai ehkä ennemmin niiden takia – Kreikan valtio painuu parhaillaan entistä syvemmälle velkasuon silmään.

Varsinkaan kolmannesta ennätyksestä ei hevin uskoisi, että meneillään ovat Kreikan pelastustoimet. Osuvampi ilmaisu lieneekin "pelastustoimet" – lainausmerkkien kera.

Historian suurin
velkasaneeraus

Viime viikon lopulla varmistui, että Kreikan valtio panee toimeksi järeän velkasaneerauksen leikatakseen yksityisten rahoittajiensa saatavista noin puolet pois.

Saneeraus on tarkoitus toteuttaa velkakirjavaihdolla, jossa valtio lunastaa noin 200 miljardin euron nimellisarvoiset vanhat velkakirjat pois ja antaa tilalle noin sadan miljardin euron nimellisarvosta uusia velkakirjoja ja rahaa tilalle.

Pankkien ja Kreikan valtion muiden yksityisten rahoittajien saatavien nimellisarvosta leikkautuu noin sata miljardia euroa.

Tämä on mojovampi leikkaus kuin sijoittajille koituneet tappiot yhteensä kahdessa aiemmassa valtioiden suursaneerauksessa Venäjällä vuonna 1989 ja Argentiinassa vuonna 2001.

Kreikka-saatavien niin sanottu käypä nykyarvo supistuu nyt toteutettavalla saneerauksella noin 75 prosenttia saatavien alkuperäisestä nimellisarvosta. Sen sijaan saatavien käypä arvo ei muutu juuri lainkaan, jos sitä verrataan vanhojen velkakirjojen saneerausta edeltäneeseen käypään arvoon.

Toki uusien velkakirjojen arvo voi vaihdella, ja niiden haltijoille voi koitua tappioita ja mahanpuruja ennen kuin ne erääntyvät 11–30 vuoden kuluttua.

Kaupankäynti Kreikan uusilla velkakirjoilla on alkanut tällä viikolla voimakkain arvonalennuksin, joten voi tämä "taakanjako" aiheuttaa pankeille oikeaakin rasitusta.

Mutta yksityisten Kreikka-saatavien saneeraus on tykkänään eri asia kuin Kreikan velkataakan leikkaus. Kreikan velkamäärä ei tällä saneerauksella supistu, ei sinne päinkään.

Uutta velkaa enemmän
kuin vanhaa pois alta

Yksityisten velkojen saneeraus on keskeinen osa moniosaista "tukipakettia", jota Kreikan "pelastamiseksi" parhaillaan kootaan ja paketoidaan. Mutta saneeraus on vain yksi osa.

Toinen ja ainakin yhtä tärkeä osa koostuu muiden euromaiden ja IMF:n uusista tukiluotoista. Näistä kertyy kokoon jopa suurempi rahasumma kuin saneerauksesta.

Näiden osien yhteisvaikutuksesta syntyy Kreikalle ainakin ensi alkuun omituinen yhdistelmä, joka kasvattaa helleenivaltion niskassa olevaa velkamäärää eikä suinkaan supista sitä.

Uudet tukiluotot ovat monipuolinen kokoelma eri lähteistä ja eri tavoin kokoon kertyvää hätärahoitusta, joka kuitenkin lopulta kiertyy kokonaisuudessaan Kreikan kontolle.

Karkeasti pelkistäen Kreikan velkavastuut supistuvat yksityisten velkojen saneerauksella sata miljardia euroa mutta samalla erityyppisistä uusista hätäluotoista kertyy tilalle noin 130 miljardia euroa uutta velkaa.

Kreikan valtion velka- ja takausvastuiden yhteismäärä paukahtaa tällä "pelastuspaketilla" ensi kerran yli 400 miljardin euron. Samalla lukema paisuu suurin piirtein sata miljardia euroa suuremmaksi kuin se oli kriisin alussa kaksi vuotta sitten.

Kreikalla velkaa pian
yli 400 miljardia euroa

Kreikan valtion velka- ja takausvastuut olivat helleenivaltion rahoitusyksikön mukaan viime vuoden lopussa noin 390 miljardia euroa. Tämä luku sisältää kaiken valtion vastuulla olevan velan lisättynä valtion antamien takausten määrällä.

Luku on suurempi kuin Kreikan niin sanottu Emu-velka, mutta kuvastaa kaikkien niiden velkojen ja takausten kokonaismäärää, jotka Kreikan valtio on sitoutunut maksamaan.

Jos viime vuoden lopun velkamäärää ensin pienennetään leikkaamalla yksityisten velkojen määrästä sata miljardia ja sen jälkeen kasvatetaan panemalla tilalle uusien tukiluottojen 130 miljardia euroa, ja annetaan muiden erien olla ennallaan, kasvaa velkojen ja takausten kokonaismäärä 415 miljardiin euroon.

Näin käy, jos velkasaneeraus ja "pelastuspakettiin" valmistellut uudet tukiluotot toteutetaan kerta heitolla kokonaisuudessaan.

Velka- ja takausvastuiden paisuminen yli 400 miljardiin euroon ei ole kuitenkaan ainoa eikä ehkä edes tärkein omituinen piirre tässä "pelastuspaketissa".

Omalla tavallaan vielä omituisempaa on, että viimeistään tämän "paketin" jälkeen Kreikka-saatavat ja -riskit ovat entistä selvemmin ja entistä syvemmällä muiden euromaiden veronmaksajien piikissä.

Yli puolet veloista
euromaiden piikissä

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Velkasaneerauksen ja uusien tukiluottojen jälkeen yli puolet Kreikan valtion veloista ja niihin liittyvistä riskeistä on muiden euromaiden sekä muiden "pelastajien" piikissä.

Näin on asian laita, vaikka kreikkalaispankit laskettaisiin Kreikan yksityisiin eikä julkisiin rahoittajiin. Näin on ollut jo aiemmin, jos kreikkalaispankit on laskettu valtion epäsuoran takausvastuun perusteella mukaan julkiseen piikkiin.

Euromaiden keskuspankin EKP:n hallussa on tiettävästi noin 40–50 miljardin euron arvosta Kreikan valtion velkakirjoja. Euromaiden, EU:n ja IMF:n tukiluottojen määrä kasvaa noin 200 miljardiin euroon.

Pelkästään näiden varsinaisten tukitoimien yhteismäärällä muiden maiden piikissä olevien Kreikka-saatavien summa kasvaa noin 250 miljardiin euroon. Suurin osa tästä summasta on Suomen ja muiden euromaiden saatavia.

Eikä tuossa luvussa ole mukana kuin Kreikan valtiolle suoraan annettu rahoitus. Sen rinnalla Kreikkaan on mennyt suuri määrä EKP:n kreikkalaispankeille tarjoamaa hätärahoitusta.

Kaikelle Kreikan "pelastamiseksi" toteutetulle hätärahoitukselle kertyy tällä uusimmalla "pelastuspaketilla" yhteismäärää jo runsaammin kuin Kreikan valtiolla oli velkaa kriisin alussa kaksi vuotta sitten.

"Pelastajillekin"
lisää velkaa

Kreikan suistuminen yhä syvemmälle velkakierteeseen ei ole "pelastustoimien" ainoa surkea sivuvaikutus. Yhtä surkeata on "pelastajien" oma velkaantuminen ainakin kriisitoimien verran entistä raskaammin.

Suurin osa Kreikalle tukiluottoja myöntävistä ja takaavista muista euromaista on itsekin EU:n määrittelemien velkarajojen mukaan sananmukaisesti ylivelkaisia.

Näin oli asian laita jo ennen kriisitoimiin ryhtymistä, ja sittemmin uutta velkaa tai velan veroisia takausvastuita on "pelastajillekin" kertynyt ainakin kriisitoimien verran lisää.

Suomi on ani harvoja eurovaltioita, jotka eivät ole rikkoneet EU:n velkarajoja ennen kriisiä tai edes kriisin kuluessa. Suurin osa muista eurovaltioista sen sijaan on Saksaa myöten velkaisempia kuin sopimukset sallivat.

Mutta ei Suomikaan ole niin vahvoissa varoissa, että kriisitoimien rahoittaminen onnistuisi tuosta vain. Suomen valtion niin kuin muidenkin "pelastajien" on pakko hankkia joka ikinen tukiluottoihin hupeneva euro itsekin uutta velkaa ottamalla tai omia menoja vastaavalla määrällä leikkaamalla.

Niinpä kriisitoimet eivät ole kasvattaneet noiden kriisitoimien verran pelkästään Kreikan velkamäärää, vaan samalla määrällä ovat kasvaneet myös "pelastajien" velat.

Mutta eivät edes Kreikan "pelastustoimet" ole niin onnettomia, ettei niistä joku osapuoli hyötyisi.

Kriisitoimista
liiketoimintaa

Pankit ja Kreikan valtion muut yksityiset rahoittajat näyttävän jääneen alakynteen ja vihdoin osallistuvan kriisitoimien taakan kantamiseen. Leikkaahan Kreikka sentään niiden lainasaatavia.

Velkasaneeraus ja muut kriisitoimet eivät kuitenkaan ole pankeille ja muille yksityisille sijoittajille pelkästään kelju koettelemus.

Saneerauksesta koitui uusia tappioita vain sellaisille pankeille ja sijoittajille, jotka ovat viivytelleet todennäköisten tappioiden tunnustamista. Markkinaehtoisin periaattein toimivat sijoittajat olivat kirjanneet saneerausta vastaavat tappiot pois päiviltä aikaa sitten.

Saneerauksen vastapainoksi kriisitoimissa on tilaisuus uuteen liiketoimintaan.

Uudet kriisitoimet tietävät euromaille yhtä paljon tai enemmän uutta rahoitettavaa kuin velkasaneeraus leikkaa pankkien vanhoja Kreikka-saatavia.

Pankeille ja muille rahoittajille "pelastuspaketti" tarkoittaakin tilaisuutta suunnilleen samansuuruisiin sijoituksiin kuin ennenkin mutta merkittävästi entistä pienemmällä riskillä.

Sijoitettavat summat ovat ennallaan tai jopa kasvavat hieman, mutta nyt sijoituskohteita ovat Kreikan asemesta Suomen ja Saksan kaltaiset valtiot tai niiden takaamat kriisirahastot.

Raha jatkaa kiertokulkuaan, mutta yhä enemmän riskejä siirtyy euromaiden veronmaksajien piikkiin.


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi

Kommentit (224)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Taas loistava teksti Jan Hurrilta. Hatunnosto, kiitos ja kumarrus!

Ehdin jo huolestua muutamia viikkoja sitten kun ei JH:lta kuulunut uusia artikkeleita, että onkohan se Lauri Sarivaaran mainitsema nukkuva leijona herätetty.

Verkkomedian toimittaja Lauri Sarivaara mainitsi mediaa käsittelevässä artikkelissaan (Suomen valtaeliitti ja media -rautanyrkin ote harakkaparven palleista) Jan Hurrin esimerkillisenä toimittajana:

?Suomalaisten toimittajien joukosta löytyy myös rohkeita yksilöitä. Esimerkiksi Taloussanomien Jan Hurri on jo pitkään kutitellut nukkuvan leijonan kiveksiä.?

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2649
Anonyymi: Tony 14.3.2012 6:12

Anonyymi
Kohta valtakunnalliset julkiseen sektoriin kuuluvat propagandalaitokset, YLE ja HS uutisoivat hallituksen suulla, että meidän on työnnettävä Kreikkaan vielä paljon rahaa. Ai miksikö?

Koska Suomessa se on ainoa vaihtoehto, koska sosialismille ei koskaan ole vaihtoehtoja.

Sitten vähän veronkorotuksia siellä täällä, että saadaan loputkin työpaikat ulkomaille. Sen jälkeen lakkautetaan vaikka julkinen terveydenhoito. First things first.
Anonyymi: Nimetön 14.3.2012 6:16

Anonyymi
Taas loistava teksti Jan Hurrilta. Hatunnosto, kiitos ja kumarrus!

Ehdin jo huolestua muutamia viikkoja sitten kun ei JH:lta kuulunut uusia artikkeleita, että onkohan se Lauri Sarivaaran mainitsema nukkuva leijona herätetty.

Verkkomedian toimittaja Lauri Sarivaara mainitsi mediaa käsittelevässä artikkelissaan (Suomen valtaeliitti ja media -rautanyrkin ote harakkaparven palleista) Jan Hurrin esimerkillisenä toimittajana:

?Suomalaisten toimittajien joukosta löytyy myös rohkeita yksilöitä. Esimerkiksi Taloussanomien Jan Hurri on jo pitkään kutitellut nukkuvan leijonan kiveksiä.?
Anonyymi: Tony 14.3.2012 6:19

Anonyymi
"Suomen valtion niin kuin muidenkin "pelastajien" on pakko hankkia joka ikinen tukiluottoihin hupeneva euro itsekin uutta velkaa ottamalla tai omia menoja vastaavalla määrällä leikkaamalla"

Kiitos kataisen joukot
Anonyymi: alkuperäisasukas 14.3.2012 6:20

Anonyymi
Suomessa on tuhansia professoreita mutta ei yhtään kansantalousjärjestelmien dynaamisen suunnittelun asiantuntijaa.

Kuten muutkin luonnon tai ihmisen luomat järjestelmät myös talousjärjestelmät toimivat hyvin vain jos ne on suunniteltu oikein eli ne täyttävät luonnon niille asettamat toimivuusehdot.

On helppo ymmärtää että esim. auton moottori käynnistyy vain, jos se on oikein rakennettu. Samoin auto tarvitsee ohjausvälineen, jotta sillä voi ajaa mutkaista tietä.

Jokaisen maan talouskin tarvitsee oman ojausvälineen, oman valuutan.
Anonyymi: seppä ilmarinen 14.3.2012 6:20

Anonyymi
Me tienaamme tällä!
Anonyymi: Nero ja siilinjärven 14.3.2012 6:20

Anonyymi
Soinin totuus kaksi vuotta sitten ei kelvannut Espoon "hyväosaisille" velkaelviksille. Kokoomuksen linja se olla piti.

Kreikan laskut veronmaksajille eivät ole vielä edes tuloillaan. Vasta vuoden, parin päästä. Ensin työnnetään lisää velkarahaa pöhöttyneeseen julkishallintoon ja leikataan kaikesta muusta. Puhumattakaan verojen korotuksista.

Kylmää kyytiä tulossa. Ensi viikolla Kataisen Sh*tpack tiedottaa 4-5 Miljardin säästöistä, jotka ovat vasta alkua.
Anonyymi: Nimetön 14.3.2012 6:21

Anonyymi
Nämä Hurrin jutut ovat siitä hyvä, että ne tunnistaa jo otsikosta ja jutun sisältökin on ennestään tuttu, joten sitä ei tavii lukeva, vaan voi siirtyä suoraan kommentoimaan.
Anonyymi: Otsikko 14.3.2012 6:23

Anonyymi
Jos Kreikkaa ei nyt auteta niin seuraukset...

- J.Katainen (ja koko hallitus kuorossa)
Anonyymi: Nimetön 14.3.2012 6:26

Anonyymi
Jykä ja Jutta todistetusti tekemässä jotain suurta, jee...
Anonyymi: iiro64 14.3.2012 6:27
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

19:22 Toyotalla 400 000 auton takaisinkutsu palovaaran takia
18:41 "Jos Suomi olisi yritys, se kaipaisi täyskäännöstä"
17:56 Kiinan yllätys kannustaa riskeihin
17:24 Selvästi halvempaa bensaa? Moottorikikka voi halventua tuhansilla
16:19 Draghin puhe sysäsi euron laskuun
16:17 Eduskunnasta +30 000 euroa tuloihin
15:50 Pörssissä hulinat Kiinan koronlaskun jälkeen – Kone ennätyskorkealle
15:38 Haastattelu Mitä yhteistä on pankkiireilla ja rekkakuskeilla?
15:26 Öljyn hinta kääntyi nousuun Kiinan laskettuja korkoja
15:01 Kiinalta iso liike: Korkoja laskettiin
14:02 Ilta-Sanomat Ukraina: Venäjältä ammuttiin rajan yli tykkitulta
12:58 Digitoday Kännyköille uusi lasi – joka viides hajosi yhtiön omissa testeissä
12:34 "Johto on vieraantunut työntekijöiden todellisuudesta"
12:32 Yle: Metsäyhtiöiden kartelli käräjäoikeuteen
12:09 Tätä välittäjät manaavat: Ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainaa
11:58 Venäjä harkitsee öljyntuotannon leikkaamista
11:51 Draghi: EKP:n pitää nostaa nopeasti inflaatiota
11:45 "Miksi valtio ajaa Talvivaaraa konkurssiin juuri nyt?"
10:43 Lihavuus maksaa enemmän kuin ilmastonmuutos
10:42 Digitoday Suomesta terveisiä: Tämä aukko vaarantaa miljoonat verkkosivut
10:41 Mersu vannoo: ratti ja jarru eivät lähde autoista
10:39 Digitoday Jolla saavutti tavoitteensa 270-prosenttisesti
10:32 Ruotsalaisfirma ostaa salolaisen Ledilin
09:27 Itella haluaa siivun venäläisen verkkokaupan kasvusta
09:17 HS: Keskustan kannatus loikkasi
08:41 Pessimismin ja pelon voitto
08:28 Obaman maahanmuuttohanke eteni – teknoyhtiöt pettyivät
07:44 Lehdet: Perumattomista terveyskeskusajoista jättikulut
06:01 Vertailu Tuoko bonus onnen? Nyt tarkkana, autoilija
20.11. Monella öljykentällä kipuraja on käsillä
Asiakastieto

Yhteistyössä