Kirjaudu ▼
 

Saksaa jo hirvittää, Suomi maksaa mukisematta

Heini Karjanmaa
Saksaa jo hirvittää, Suomi maksaa mukisematta
Rahan pumppaaminen kriisimaiden pohjattomaan kaivoon hirvittää jo Saksan keskuspankkia, joka on kriisimaiden alijäämien suurin rahoittaja. Meillä on toisin: Suomen Pankki veisaa yhä virallista virttä, jonka mukaan sen 50 miljardin euron saatavat eivät ole kriisirahoitusta eivätkä varsinkaan sisällä riskejä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Saksan keskuspankin Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann on ilmaissut suuren huolensa euromaiden välisten rahavirtojen ali- ja ylijäämien nyt jo lähes hillittömästä kasvusta.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Euromaiden väliset rahavirrat ovat kriisin mittaan päätyneet pahemmin vinksalleen kuin kertaakaan sitten eurojärjestelmän perustamisen. Rahavirtoja pitävät liikkeessä euromaiden keskuspankin EKP:n pumput.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Yksityistä pääomaa virtaa yhä vinhemmin kriisimaista pois. Tyhjiötä täyttävät Saksan, Suomen ja muutaman muun ylijäämämaan keskuspankit minkä ehtivät pumppaamalla EKP:n kautta uutta keskuspankkirahaa tilalle.

Saksan keskuspankki on rahoittanut ylivoimaisesti suurimman osan kriisimaihin pumpatusta keskuspankkirahasta.

Nyt nämä saatavat ovat alkaneet hirvittää. Miten Saksa saa omansa pois, jos vaikka Kreikka lähtee lipettiin ja sen keskuspankki jättää velkansa maksamatta?

Suomen Pankki kuuluu samojen rahavirtojen harvoihin rahoittajiin, joten Suomen Pankilla olisi yhtä hyvät perusteet huoleen kuin Saksan Bundesbankilla.

Suomen Pankkia ei kuitenkaan hirvitä vaan se maksaa mukisematta.

Saksa keskustelee,
Suomi vaikenee

Saksan Bundesbankin pääjohtajan Jens Weidmannin huoli putkahti viime viikolla julkisuuteen, kun hän kirjoitti huolenaiheistaan kirjeen EKP:n pääjohtajalle Mario Draghille, ja tuo kirje "vuoti" tiedotusvälineiden jakeluun.

Huoli koskee EKP:n yhä mittavampia ja yhä poikkeuksellisempia kriisinaikaisia rahoitusoperaatioita ja niiden toteuttamista yhä lepsummin ehdoin esimerkiksi pankeilta vaadittavien vakuuksien laatuvaatimuksia tämän tästä höllentäen.

EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien rahoituskriisiin liittyvät poikkeustoimet ovatkin kasvaneet nopeasti huimiin mittoihin. Viime viikolla EKP myönsi pankeille uutta keskuspankkirahoitusta nettomääräisesti yli 300 miljardia euroa.

EKP:n ja euromaiden keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän piikissä on nyt noin 1 500 miljardia euroa eri tavoin toteutettua kriisirahoitusta.

Summa on suurempi kuin kaikkien muiden euroalueen kriisitoimiin osallistuneiden talousviranomaisten käyttämät tai edes haikailemat hätärahat yhteensä. Summa on lisäksi tavalla tai toisella päätynyt suurimmaksi osaksi kriisimaihin.

Suurin osa EKP:n erityyppisestä kriisirahoituksesta on peräisin Saksasta, mutta suhteellisesti suurimpiin maksajiin kuuluu myös Suomi. Bundesbankin Weidmann on tästä huolissaan, mutta Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ei ole.

Eduskunnan talousvaliokunta on kuullut Liikasen selonteon Suomen Pankin riskeistä viimeksi helmikuussa. Riskit ovat vähäisiä ja lisäksi hallinnassa – ainakin teoriassa ja virallisesti.

Virallisesti tällä
ei ole merkitystä

Suomen Pankin osuus kaikista eurojärjestelmän yhteisistä toimista on virallisen tulkinnan mukaan se noin 1,8 prosenttia, joka on Suomen Pankin osuus EKP:n niin sanotusta pääoma-avaimesta.

Saman virallisen version mukaan Suomen Pankin osuus kaikista eurojärjestelmän jakamista riskeistä, voitoista ja tappioista on tuon samaisen pääoma-avaimen mukainen. Siis 1,8 prosenttia, ei enempää eikä vähempää.

Sillä ei virallisesti ole vaikutusta Suomen Pankin riskeihin, voittoihin tai tappioihin, mikä on sen oman taseen kulloinenkin koostumus. Virallisesti vain koko eurojärjestelmän taseella on merkitystä.

Siksi eurojärjestelmän sisäisillä ali- ja ylijäämillä tai niiden kasvulla ei ole virallisesti merkitystä. Eurojärjestelmähän on kokonaisuutena kaiken aikaa tasapainossa, ja vieläpä automaattisesti.

Tämä virallinen värssy menee kuitenkin täydestä vain aikansa, mutta ei sen kauempaa. Mitä suuremmiksi euromaiden keskuspankkien väliset ali- ja ylijäämät kasvavat sitä varmemmin alkaa huolestunut keskustelu tasapainohäiriöistä ja riskeistä.

Siis juuri se keskustelu, jota Saksan Bundesbankin johto on oma-aloitteisesti ryhtynyt kannustamaan. Ja juuri se keskustelu, johon Suomessa ei ole ainakaan vielä ollut minkäänlaista tarvetta.

Rahaa liikkuu
maasta toiseen

Euromaiden kansallisten keskuspankkien ja EKP:n keskinäiset tasapaino-ongelmat kiteytyvät eurojärjestelmän sisäisen Target-maksujärjestelmän mittaviin ali- ja ylijäämiin sekä niiden huimaan kasvuun.

Target-maksujärjestelmä on euromaiden keskuspankkien ja EKP:n välinen reaaliaikainen maksujenvälitysjärjestelmä, jonka välityksellä siirtyy kaikki euromaiden välinen rahaliikenne.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Rahaa siirtyy maasta toiseen Target-järjestelmän välityksellä aina, kun yksityisissä liiketoimissa syntyy tarvetta siirrellä euroja euromaasta toiseen. Target on eurojärjestelmän keskeisiä teknisiä perusrakenteita.

Näin käy, kun vaikkapa espanjalainen perhe ostaa uuden saksalaisen auton, ja rahaa siirtyy Espanjasta Saksaan. Näin käy silloinkin, kun kreikkalainen säästäjä siirtää säästönsä kreikkalaispankista saksalaispankkiin. Samoin käy, kun saksalainen pankki irtisanoo sijoituksensa Kreikassa ja vetää euronsa turvaan.

Yksityisten rahasiirtojen lisäksi Target-maksujärjestelmän välityksellä määränpäihinsä siirtyvät myös kaikki EKP:n rahoitusoperaatioiden liikkeelle sysäämät uunituoreet eurot ja kriisitoimien tukieurot.

Juuri näin ovat syntyneet eurojärjestelmän sisäiset tasapainohäiriöt: kriisimaista kaikkoaa yksityisiä euroja karkuun ja ylijäämämaista työntyy julkisia euroja tilalle.

Kriisi vei
tasapainon

Ennen kriisiä euromaiden väliset rahavirrat olivat kumpaankin suuntaan suurin piirtein tasapainossa ja lisäksi kumpaankin suuntaan suurimmaksi osaksi yksityisen pääoman liikkeitä.

Tasapainohäiriöistä ei näkynyt merkkejä, vaikka useimpien kriisimaiden vaihtotaseet olivat voimakkaasti alijäämäisiä jo hyvissä ajoin ennen kriisiä tai jopa suurimman osan euroaikaa.

Rahavirrat pysyivät tasapainossa huomiota herättämättä tai euromaiden keskuspankkien Target-balansseja suuremmin järkyttämättä. Yksityistä lainarahaa riitti yllin kyllin kaikkien mahdollisten ja mahdottomien alijäämien tilkkeeksi.

Eipä riitä enää.

Target-järjestelmää rahoittavien ylijäämäisten keskuspankkien saatavat ja alijäämäisten rahoitettavien keskuspankkien velat olivat nollan tuntumassa vuoteen 2008 asti.

Sen jälkeen ne ovat kasvaneet jyrkästi.

Nyt Saksan, Suomen, Hollannin ja Luxemburgin keskuspankkien Target-saatavat ovat yhteensä noin 800 miljardia euroa. Muiden euromaiden keskuspankeilla on vastaavasti Target-velkaa jokseenkin yhtä paljon.

Kymmenen kertaa
valtion kriisitoimet

Suomen Pankin saatavat Target-järjestelmästä olivat helmikuun lopussa noin 50 miljardia euroa. Luku on parissa kuukaudessa supistunut tuntuvasti, mutta on edelleen huikeasti suurempi kuin ennen kriisin alkamista.

Luku on myös huimasti suurempi kuin Suomen valtio on tähän mennessä käyttänyt omiin eduskunnan vahvistamiin kriisitoimiinsa.

Target-saatavia on Suomen Pankin taseessa yli kymmenen kertaa runsaammin kuin Suomen valtio on tähän mennessä toteuttanut eri maissa jo maksuun pantuja kriisitoimiaan.

Suomen Pankki on pannut peliin ylivoimaisesti suurimmat Suomen panokset oikeastaan siitä riippumatta, lasketaanko euromääriä Suomen Pankin taseesta sellaisenaan vai lasketaanko Suomen Pankin virallinen osuus koko eurojärjestelmän toimista.

Suomen Pankin omassa taseessa on vähän päälle 50 miljardin euron kriisitoimet, ja sen laskennallinen 1,8 prosentin osuus koko eurojärjestelmän kriisiaikaisista toimista on noin 25 miljardia euroa.

Kumpi tahansa summa on huimasti suurempi kuin eduskunta on tähän mennessä antanut valtiolle lupaa käyttää.

Kumpaankaan summaan eduskunnalla ei ole ollut nokan koputtamista. Silti kummasta tahansa summasta mahdollisesti koituvat tappiot päätyvät lopulta valtion ja veronmaksajien maksettaviksi.


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (224)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Demokratia vessanpöntöstä alas ?

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäen mukaan EU-komission ehdottama budjettikuri merkitsee demokratian loppua Euroopassa, kertoo Kansan Uutiset. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuli Patomäkeä perjantaina 2. maaliskuuta.



talouselama.fi/uutiset/professori+kussa+eun+budjettisopimus+on+demokratian+loppu/a2090520
Anonyymi: Demokratia vessanpön 7.3.2012 6:12

Anonyymi
Itse olen tyytyväinen kun homma karahtaa karille ja suomalainen äänestäjä saa koko rahan edestä :)
Anonyymi: kokoomus ja demari f 7.3.2012 6:14

Anonyymi
ihan normi Suomalainen käytäntö työmailta . Jos yrität keskustella sinut käskytetään hiljaiseksi ja asiasi leimataan hulluksi . Sitten kun homma kusee niin sanotaan että eihän tätä voinut tietää ...
Anonyymi: ööö uutta ? 7.3.2012 6:16

Anonyymi
Suomi ajetaan yhteisvastuullisesti alas.
Anonyymi: Nimetön 7.3.2012 6:19

Anonyymi
Tiitisennlistaa ei edes vilauteta mutta Kreikan sopimusta saa katsoa myös englantia taitamattomst kansanedustajat.
Edistystä julkisuuskäytännössä?
Anonyymi: Nimetön 7.3.2012 6:21

Anonyymi
Hölmölän pääministeri pääsi nippanappa vaalivoitolla nippanappa vetämään hallitustunnusteluja, joihin asetti kynnyskysymykseksi vain sen että jokaisen hallituksen tulevan puolueen pitää luvata 100% tukensa rahojen lähettämiselle Moolokin kitaan.

Miten tämä vboi olla mahdollista?

Eikö kansallisen kokoomuksen politiikkaa pitänyt ola se vastuullinen ja isänmaallinen puolue? Eikö kansallisen kokoomuksen pitänyt olla markkinatalouspuolue? Miten kansallisen kokoomuksen johtaja voi päättää että nyt pitää ruveta peukaloimaan markkinatalouden pääsääntöä numero 1, jonka mukaan sijoittamiseen kuuluu riski.

Miten voi olla kokoomuslaista politiikkaa yrittää poistaa pankkien sijoituksista riski.


Kokoomuksen entiset puheenjohtajatkaan Ilkka Suominen, Pertti Salolainen tai Sauli Niinistö eivät ole nikottelematta nielleet Kataisen argumenttejä.

-----
Haloo - miksi Kataisen annettiin kaapata Kokoomus ja Hölmölän kassa sivuraiteelle kohti Moolokin kitaa?
-----
Anonyymi: samaan aikaan Hölmöl 7.3.2012 6:29

Anonyymi
Röyhkeä oman edun tavoittelija ei toisen edusta välitä eli yhteisestä edustamme?

Sellaiset henkilöt eivät voi olla oikeasti sitoutuneita yhteisten asioiden hoitoon, eikä heitä sellaiseen pitäisi valita, vaikka kuinka pyrkisivät?

Röyhkeä ahneus on useimpien nykyongelmien taustalla?

Kapitalismi ja ahneus ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä?
Anonyymi: Narsistitestit valla 7.3.2012 6:29

Anonyymi
Meillä Jyrki päätti jo valtionvarainministerinä kantaa vastuuta, rakentaa palomuureja, ottaa niskalenkkejä markkinvoimista ja ennenkaikkea tienata Kreikalla. Olisi maanpetos luopua tästä hyväksi havaitusta taktiikasta...
Anonyymi: iiro64 7.3.2012 6:31

Anonyymi
Talousjärjestelmät toimivat hyvin vain jos ne on suunniteltu oikein eli ne täyttävät luonnon niille asettamat toimivuusehdot.

On helppo ymmärtää että esim. auton moottori käynnistyy vain, jos se on oikein rakennettu. Samoin auto tarvitsee ohjausvälineen, jotta sillä voi ajaa mutkaista tietä.

Jokaisen maan talouskin tarvitsee oman ojausvälineen, oman valuutan.
Anonyymi: Nimetön 7.3.2012 6:34

Anonyymi
Suomessa on sijoittajamafian mielestä liikaa kansallista omaisuutta.
Anonyymi: KÄTEINEN AUTTAA! 7.3.2012 6:37
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä