Kirjaudu ▼
 

Tällaiset kriisitoimet ovat kuin Monty Pythonin sketsiä

Heini Karjanmaa
Tällaiset kriisitoimet ovat kuin Monty Pythonin sketsiä
Kreikassa on meneillään taloushistorian mittavin velkasaneeraus, joka ei kuitenkaan virallisesti ole luottohäiriö. Kriisi muistuttaa jo Monty Pythonin hulvatonta tv-sketsiä, jossa kuolleen papukaijan kaupittelija inttää elottoman lemmikkinsä vain lepäävän. Kenties Kreikka vain lepää silloinkin, kun Suomi aikanaan kinuaa katetta vakuuksilleen.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Brittiläisen tv-viihteen takavuosien hulvattomin hupailuryhmä Monty Python toteutti useita muunnelmia sketsistä, jossa kuolleen papukaijan omistaja kaupitteli hengetöntä lemmikkiä inttäen jo kangistuneen kaijan vain lepäävän.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Euroopan velkakriisissä on enemmän murhenäytelmän kuin hupailun aineksia. Silti kriisin uusimmat vaiheet ja tuoreimmat kriisitoimet ovat kuin suoraan tuosta Monty Pythonin papukaija-sketsistä (jonka yksi varhainen versio videoleikkeenä tämän kirjoituksen lopussa).

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Eurovaltioiden velkakriisissä Kreikka on kuin tv-hupailun kuollut papukaija, ja kriisitoimia toteuttavat ja Kreikan vararikon yhä kiistävät talousviranomaiset inttävät sinnikkäästi Kreikan vain lepäävän.

Ja aivan niin kuin sketseissä kuolleen papukaijan kaupittelija yrittää naama vakavana vetää kulloistakin uhriaan höplästä, myös tässä tosielämän muunnelmassa on hyväuskoiset uhrinsa.

Nyt höynäytettäviä ovat Kreikan valtion velkakirjojen haltijat, mutta tätä menoa aivan sama höynäytys odottanee ennen pitkää myös Suomea.

Ensimmäisille höplästä vedettäville valkenee parasta aikaa, että heidän Kreikka-sijoitustensa suojaksi hankkimansa cds-luottojohdannaiset uhkaavatkin erääntyä arvottomina.

Samoin käynee aikanaan Suomen Kreikka-vakuuksille, vaikka Suomi saisi maksettavakseen takaamiaan Kreikka-lainoja.

Näin käy, jos Suomellakin on vastassaan Monty Pythonin papukaijakauppias – ja jos Kreikka on tuolloinkin kuin sketsin papukaija, ei suinkaan kuollut vaan ainoastaan levolla.

Taloushistorian
suurin saneeraus

Kreikan valtio on juuri pannut vireille taloushistorian mittavimman valtion velkasaneerauksen, jossa sen on tarkoitus leikata yksityisten rahoittajiensa saatavista sata miljardia euroa.

Kreikka tarjoaa yksityisille velkojilleen vaihtokauppaa, jossa noin 200 miljardin euron nimellisarvoiset vanhat velkakirjat vaihtuisivat noin sadan miljardin euron nimellisarvoisiin ja entistä pitkäaikaisempiin ja matalakorkoisempiin velkakirjoihin.

Jos tavoite toteutuu, laskee Kreikan yksityisten velkojen nimellisarvo noin 53 prosenttia ja käypä nykyarvo noin 75 prosenttia vanhojen velkakirjojen lainaehtojen mukaisesta nimellisarvosta.

Kreikassa on vireillä mittavampi valtion velkasaneeraus kuin olivat Venäjän vuoden 1998 ja Argentiinan vuoden 2001 kuprut yhteensä.

Erikoista tässä valtiollisten velkakuprujen uudessa ennätyksessä on itse ennätyksen lisäksi se, että virallisen tulkinnan mukaan tämä ennätyskupru ei riko Kreikan valtion lainaehtoja.

Näin ollen Kreikassa on kyllä meneillään taloushistorian mittavin velkasaneeraus mutta ei niin sanottua luottotapahtumaa saati -häiriötä.

Tämä papukaija ei ole kuollut, se vain lepää.

Kreikassa ei merkkejä
luottohäiriöstä

Kreikan velkasaneeraus ja sen toteutustapa ovat kuin suoraan Monty Pythonin papukaija-sketsistä ainakin kolmella perusteella:

1) Kreikan velkasaneeraus on tarkoitus toteuttaa ainakin muodollisesti vapaaehtoisena järjestelynä.

2) Virallisen ilmaisun mukaan kyse on "yksityisten rahoittajien vapaaehtoisesta osallistumisesta vastuiden hallintaan" eikä suinkaan velkasaneerauksesta.

3) Luottojohdannaisten ehtoja ja mahdollisiin luottotapahtumiin liittyviä kysymyksiä tulkitseva finanssijärjestö Isda (International Swaps and Derivatives Association) on juuri tulkinnut, että Kreikassa ei ole merkkejä luottotapahtumasta tai -häiriöstä.

Isdan tulkinta tarkoittaa, että Kreikassa toteutuu suuri määrä luottotappioita ilman niiden varalle solmittujen cds-luottojohdannaisten laukeamista.

Virallinenkin tulkinta voinee toki muuttua, jos tilanne muuttuu, mutta toistaiseksi Kreikassa ei ole ainakaan virallisesti meneillään mitään luottohäiriöön viittaavaa.

Virallisen tulkinnan mukaan tämä papukaija on hengissä ja vain näyttää hengettömältä. Sehän on vain levolla.

Rahoittajille tarjolla
vapaaehtoisia tappioita

Suomi ja muut Kreikkaa "pelastavat" euromaat ovat viime kesästä asti vaatineet, että Kreikan seuraavan "pelastuspaketin" taakasta osa on pantava Kreikan yksityisten rahoittajien kannettavaksi.

Taakanjakotavoitteen rinnalla on ollut toinen ja osin ristiriitainen tavoite toteuttaa taakanjako ainakin muodollisesti vapaaehtoisin järjestelyin. Tällaista vapaaehtoista saneerausta Kreikka parhaillaan yrittää saattaa alulle.

Muodollisen vapaaehtoisuuden tavoitteluun voi olla useita syitä.

Yksi syy voi olla esimerkiksi se, että eurovaltion vararikon myöntäminen eurovaltion vararikoksi olisi euroalueen ja EU:n johtajille äärimmäisen noloa.

Eurovaltion vararikkoa voi olla mahdoton myöntää esimerkiksi siitä syystä, että samaiset talousviranomaiset ovat määritelleet eurovaltioiden velkakirjat virallisesti riskittömiksi sijoituskohteiksi. Kreikkaa myöten.

Toinen tärkeä syy toteuttaa Kreikan velkasaneeraus muodollisesti vapaaehtoisin toimin lienee se, että europäättäjät eivät lainkaan pidä "cds-pelureista".

Cds-sopimusten haltijat saisivat hyvitystä ja hyötyä, jos Kreikan velkasaneeraus olisi velkasaneeraus eikä vain "vapaaehtoista vastuiden hallintaa". Mutta nytpä jäävät hyvitykset "pelureilta" saamatta.

Koska tämä papukaija ainoastaan lepäilee.

Luottotappioiden
yllättävä uusjako

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kreikan valtion velkasaneerauksen kiistämisellä ja mitä ilmeisimmän luottohäiriön väittäminen muuksi ei ole pelkästään koominen kommellus eivätkä nämä kriisitoimet ole tv-viihdettä vaan täyttä totta.

Kreikan velkasaneerauksen toteutustavalla on kymmenien miljardien eurojen arvoisia välittömiä ja mahdollisesti jopa satojen miljardien eurojen epäsuoria vaikutuksia.

Velkasaneerauksen myöntäminen tai kiistäminen ei vaikuta välikohtauksesta välittömästi koituvien tappioiden määrään vaan siihen, mitkä markkinaosapuolet noita tappioita kärsivät – ja mitkä niiltä säästyvät.

Saneerauksen toteutustavasta riippuu, laukeavatko Kreikan valtion luottohäiriöiden varalle solmitut cds-luottojohdannaiset (credit default swap) vai eivätkö ne laukea. Toistaiseksi vaikuttaa, että eivät laukea.

Koska saneeraus leikkaa Kreikan valtion velkakirjojen arvoa, koituvat kaikki tappiot ensi alkuun niiden pankkien ja muiden sijoittajien kärsittäviksi, joilla on hallussaan noita saneerattavia velkakirjoja.

Osa velkakirjojen haltijoista on kuitenkin suojautunut juuri tällaisten luottotappioiden riskeiltä. Tämä on ollut mahdollista varta vasten tätä tarkoitusta varten solmittujen cds-luottojohdannaisten avulla. Tai niin ainakin piti olla.

Kreikan valtion luottotappion varalle otettu cds-suoja on vähän kuin papukaijan henkivakuutus – josta ei korvauksia tipu niin kauan kuin papukaija vain lepää.

Luottohäiriön kiistäminen
vesittää cds-sopimuksia

Karkeasti pelkistäen cds-luottojohdannaisten tarkoitus on, että sopimuksen ostaja saa sopimuksen tarkoittamista luottotappiosta korvausta, ja sopimuksen myynyt osapuoli joutuu pulittamaan tuon korvauksen.

Luottojohdannaiset toisin sanoen siirtävät luottotappioriskejä markkinaosapuolten kesken niin kuin nämä tahtovat ja vapaaehtoisin yksityisoikeudellisin sopimuksin keskenään sopivat.

Jos Kreikan saneeraus toteutuu cds-sopimusten laukeamatta niin kuin Kreikka ja muut euromaat haluavat, voivat Kreikka-cds:t erääntyä jopa arvottomina.

Tämä tarkoittaisi odottamattomia tappioita sellaisille sijoittajille, jotka ovat hyväuskoisesti luottaneet hankkimaansa cds-suojaan ja sitkeästi pitäneet Kreikka-lainoja hallussaan.

Vastaavasti cds-suojan myyjille tällainen käänne olisi onnenkantamoinen. Ne säästyisivät maksamasta niitä korvauksia, joita olivat cds-sopimuksia myydessään luvanneet maksaa.

Kreikan valtion velkasaneeraus ja sen toteutustapa vaikuttaa bruttoarvoltaan yli 50 miljardin euron Kreikka-cds-sopimusten kantaan. Välilliset vaikutukset voivat koskea kaikkien eurovaltioiden yhteensä yli 800 miljardin euron nimellisarvoista cds-kantaan.

Noiden summien verran cds-sopimusten myyjät ovat luvanneet pulittaa salkkujensa suojaajille ja muille cds-suojan ostaneille siinä tapauksessa, että sopimusten tarkoittamia luottohäiriöitä sattuu. Ei vain oikeasti vaan myös virallisesti.

Mutta mitäs moisista summista niin kauan kuin papukaija ainoastaan lepää.

Miten käy vakuuksien,
jos Kreikka vain lepää?

Suomelle Kreikan velkasaneerauksella ja sen toteutustavalla on aivan omanlaisensa merkitys. Meneillään voi olla opettavainen ennakkotapaus.

Suomella ei ole omien Kreikka-riskiensä turvana cds-sopimuksia vaan salaisia vakuuksia. Pohjimmiltaan Kreikka-vakuuksien on tarkoitus tarjota Suomelle aivan samanlaista suojaa kuin Kreikka-sijoittajat uskoivat saavansa cds-sopimuksista.

Tähän mennessä Kreikan valtiolle parin viime vuoden kuluessa annettujen tukiluottojen ehtoja on huojennettu useita kertoja tuntuvasti eikä Kreikka ole täyttänyt luottojen alkuperäisiä ehtoja.

Kreikka ei ole suinkaan rikkonut alkuperäisiä lainasopimuksia. Se on saanut huojennuksia uusien lainaehtojen muotoiluin ja vanhojen ehtojen muutoksin.

Suomi on ottanut itse osaa Kreikka-luottojen ehtojen huojentamiseen ja hyväksynyt sopimusten muutokset. Suomi on myös mukana patistamassa Kreikkaa yksityisten velkojen mittavaan saneeraukseen muodollisia luottohäiriöitä vältellen.

Niinpä sen ei pitäisi aikanaan olla Suomelle suuren suuri yllätys, että Kreikka-riskiä voi vakuuksista huolimatta langeta Suomen maksettavaksi. Riittää, että Kreikka ei virallisesti riko lainasopimuksiaan vaan kiertää niitä tai saa niihin huojennuksia.

Jos taloushistorian suurin velkasaneeraus sujuu ilman luottohäiriötä, löytynee keinot yhden salaisen vakuussopimuksenkin kiertämiseen.

Ja sitä paitsi: viis vakuuksista niin kauan kuin papukaija vain lepää.

Näillä sopimuksilla luottoriskit siirtyvät – jos siirtyvät
Vanhojen eurovaltioiden luottoriskeihin kohdistuvien cds-luottojohdannaisten liikkeessä oleva brutto-, netto- ja kappalemäärä 24.2.2012
Valtio Cds-sopimusten bruttoarvo, mrd eur Cds-sopimusten nettoarvo, mrd eur Cds-sopimusten määrä, kpl
Italia 244,2 17,5 9624
Espanja 124,7 11,1 6659
Ranska 98,6 17,4 6230
Saksa 87,1 15,2 4229
Kreikka 54,2 2,5 4292
Portugali 49,3 4,1 3774
Belgia 46,2 4,2 3217
Itävalta 41,6 4,5 2374
Irlanti 34,1 3,1 2882
Hollanti 18,4 2,7 1264
Suomi 12,7 2,0 725
EUR 11 811,1 84,3 45270
Lähde: DTCC, MarkIt, Taloussanomat

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi

Kommentit (174)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Hahaa Kiitos Hurri tästä!! :) Alkoikin makeilla nauruilla aamu kerrankin.
Nyt kahvia naamaan että jaksaa kommentoida koko päivän.

Ja mitä asiaan tulee.. TJAA-A en tiedä. Euro-Usko on johtajilla ja bankstereilla niin kovaa luokkaa että ilmeisesti vaihtoehtona on maailmansota.
Anonyymi: Nimetön 4.3.2012 6:20

Anonyymi
Markkinataloudessa sijoittaja voi menettää rahansa huonoissa sijoituksissa. Markkinataloudessa huonoilla sijoituksilla ei tienaa. Veronmaksajien varoin ei pidä tukea spekulanttien ja koronkiskureiden epäonnistuneita liiketoimia.
Anonyymi: alkuperäisasukas 4.3.2012 6:33

Anonyymi
On tämä koko Kreikka-pelleily kyllä todellakin niin pelkkä vitsi! :D
Anonyymi: Siis voi herraj jest 4.3.2012 6:41

Anonyymi
-----
Hölmölän kannalta paras,selkein ja nopein ratkaisu olisi ottaa käyttöön ruotsin kruunu.
-----

AAA-maa, ei eläkepommia, samat perusteollisuuden alat, matalat korot, vakaa ja luotettava valuutta - miksi ei?
Anonyymi: Samaan aikaan Hölmöl 4.3.2012 6:41

Anonyymi
Hurri tietää Kreikan lopullisen tilanteen, vaikka kukaan muu ei sitä tiedä. Näinhän se menee taas...

Edellisessä kolumnissaan Hurri oli vetämässä Kreikkaa nurin tajuamatta ollenkaan sitä pientä juttua, että jos/kun Kreikka menee nurin -> koko valtiota joudutaan pyörittämään EU:n rahoilla (joudutaan antamaan hätätukea). Toisinsanoin Suomi maksaa joko nykyisiä tukia tai suoria tukia Kreikalle.

Hesarissa oli varsin pätevä pääkirjoitusaiheesta, joka löytyy netistä "Kreikan tuki jättää avoimia kysymyksiä" tms.
Anonyymi: Ekonom1 4.3.2012 6:43

Anonyymi
Naurattaisi muuten jos ei tavalliset suomalaiset joutuisi maksamaan tämän sketsin. Ei päättäjämme ole niin tyhmiä miltä näyttävät eli joku juoni tähän kuuluu, muutakin kuin kuolleen papukaijan osto.

Suomen varallisuuden siirto ulkomaille, Meneekö Kreikkaan vai jonnekin muualle? Suomen myynti kaikella muullakin tavalla. Isojen yritysten maastapako hiljalleen.

Puolustusvoimien alasajo maavoimien kohdalla. Ilma- ja merivoimat voivat siirtää kaluston verrattain nopeasti toiseen maahan.

Jotenkin meidät ollaan jättämässä susille kun aika on täysi ja eliitti häipyy minne sitten meneekin.
Anonyymi: Huolestuttavaa 4.3.2012 6:46

Anonyymi
Brysselin vajakit kuvittelevat,että sopimuksilla tehdyt suunnitelmat olisivat realistisia käytännössä.
Kreikkalaiset tulevat vielä syömään oliivien kivetkin nälkäänsä,niin hataralla pohjalla kaikki on.
Kreikka on aivokuollut taloutensa suhteen ja ennuste on synkkä.
Anonyymi: Liero 4.3.2012 7:10

Anonyymi
Naurattaisi muuten jos ei tavalliset suomalaiset joutuisi maksamaan tämän sketsin. Ei päättäjämme ole niin tyhmiä miltä näyttävät eli joku juoni tähän kuuluu, muutakin kuin kuolleen papukaijan osto.

Suomen varallisuuden siirto ulkomaille, Meneekö Kreikkaan vai jonnekin muualle? Suomen myynti kaikella muullakin tavalla. Isojen yritysten maastapako hiljalleen.

Puolustusvoimien alasajo maavoimien kohdalla. Ilma- ja merivoimat voivat siirtää kaluston verrattain nopeasti toiseen maahan.

Jotenkin meidät ollaan jättämässä susille kun aika on täysi ja eliitti häipyy minne sitten meneekin.


Huolehdit kyllä nyt mielestäni aika turhaankin jopa. Ok kun Kreikka kaatuu pian niin euro ei sen mukana enää kaadu koska Saksan pankit ovat turvanneet selustaansa jo 3 vuoden ajan. Kyllä kulisseissa on huolehdittu siitä että maailman toiseksi suurin käteisvaluutta pysyy elossa vielä toistaiseksi.

Suomen varallisuutta ei voi siirtää ulkomaille koska 80% kaikesta Suomen vauraudesta on kiinni kiinteistöissä, asuntokupla on sikäli iso pelastus. Ei niitä voi täältä pois roudata ja arvoa niillä ei ole, homeisia cyprocci lääviä purkukunnossa suurin osa kun ovat.

Puolustusvoimilla Suomi ei tee muutenkaan yhtään mitään. Ainoa uhka on Venäjä ja sille emme mahtaisi modernisaa sodanäkynnissä muutamaa päivää kauempaa ja olisi pakko antautua. Se nyt on vaan kylmä totuus ja turha höpistä mistään sissisodista enää.

Ja toisekseen, itse en ainakaan edes suostuisi puolustamaan tätä valtiota. En missään nimessä. Ketä puolustaisin? Pankkiirien omaisuuksia.. Hah ei voisi vähempää kiinnostaa..
Anonyymi: Nimetön 4.3.2012 7:11

Anonyymi
Suomessa on tuhansia professoreita mutta ei yhtään kansantalousjärjestelmien dynaamisen suunnittelun asiantuntijaa.

Kuten muutkin luonnon tai ihmisen luomat järjestelmät myös talousjärjestelmät toimivat hyvin vain jos ne on suunniteltu oikein eli ne täyttävät luonnon niille asettamat toimivuusehdot.

On helppo ymmärtää että esim. auton moottori käynnistyy vain, jos se on oikein rakennettu. Samoin auto tarvitsee ohjausvälineen, jotta sillä voi ajaa mutkaista tietä.

Jokaisen maan talouskin tarvitsee oman ojausvälineen, oman valuutan.
Anonyymi: Ihan perusasia. 4.3.2012 7:11

Anonyymi
Eu / usa inflaatio iskee tuulettimeen.
Muut eivät maksa teidän loisimistanne.
Brasilia aloitti valuutta sodan.
Anonyymi: Lännen maailman lopp 4.3.2012 7:13
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

19:25 Jämsän Seutu: UPM leikkaa aiottua rajummin
19:09 Sijoituksia Suomelta sivu suun – syynä "poliittinen epävarmuus"
19:01 Draghi EU-rahastosta: En ole lukenut nippelitietoa
18:47 Öljy rajussa alamäessä Opec-päätöksen jälkeen
18:40 Jättiale vai ostoslakko – kumpi houkuttaa enemmän?
17:50 Liki kaikista kaupan broilereista löytyi kampyloa Britanniassa
17:40 Digitoday Lisää herkkuja Jolla Tabletiin – jos nämä rajat ylittyvät
16:59 Sveitsissä halutaan kieltää jouluruoka – ei enää kissaa pöytään?
16:05 Talousvaliokunta puoltaa Fennovoima-hanketta
15:58 Finnairilla on oma painonvartijat
15:56 Moni haluaisi päästöpihin lennon, mutta halvalla
15:21 Pörssi nousee Nokian imussa
14:33 Hyvästi Jacky-makupalat – valmistus siirtyy Ruotsiin
14:26 Nokia saattoi löytää ostajan Chennaille
13:52 Yleislakko pysäytti Kreikan
13:30 EKP:n Draghin viesti Helsingissä: "Euro on peruuttamaton"
13:21 Ixonos varoittaa liikevaihdon jäävän odotetusta
13:00 Opecissa Venezuela ja Ecuador kannattavat öljyleikkauksia
12:31 Halpeneva öljy painaa jo pankkejakin
12:04 Asiakastieto: 50 000 yrityksen luokitukset heikentyneet
11:37 Ekonomisti: Älkää tehkö kullasta arvotonta
11:01 Yli kymmenen litraa viinaa per henki – 120 000 kuollutta
10:37 Digitoday Peli kovenee: Taksikuskit palkkasivat etsivät Uberin kyytiin
10:33 Sanoma voi vähentää enintään yhdeksän
10:23 Yritysten luottamusluvut julki: "Pohjalla ollaan yhä"
10:13 Marraskuu ei juuri tuonut valoa kuluttajille
10:02 Kiinan keskuspankki höllensi rahapolitiikkaansa
09:41 Tärkeä aurinkopaneelien osa tutkittiin – yli 90 prosenttia reputti
09:15 Yt:t päättyivät: Kesko karsii yli 200 työpaikkaa
08:50 Digitoday Twitter penkoo älypuhelimesi sovellukset
Asiakastieto

Yhteistyössä