Joko taas: Suomi sokkona uusiin miljardivastuisiin

Eduskunnan täysistunto käsitteli eilen hallituksen tiedonantoa Kreikan valtiolle kaavaillusta uudesta "pelastuspaketista" ja sen Suomelle aiheuttamista uusista takausvastuista. Tänään tiedonannosta on tarkoitus äänestää.

Muuten hyvä, mutta eduskunta joutuu taas päättämään useiden miljardien eurojen ja lisäksi jopa vuosikymmenten mittaisista sitoumuksista keskeisiltä osin puutteellisten tai jopa harhaanjohtavien tietojen perusteella.

Pelkästään hallituksen tiedonannon avulla Kreikan talous- ja rahoitusnäkymiä, euromaiden kriisitoimia ja varsinkin Suomelle koituvia vastuita arvioiva kansanedustaja tekee päätöksensä likipitäen sokkona ja siinä luulossa, että:

♦ Kreikan toinen "pelastuspaketti" riittää eikä lisää apurahaa tarvita,

♦ Suomen takausvastuut kasvavat enimmillään 6,6 miljardia euroa, ja

♦ turvaavat vakuudet rajaavat Suomen Kreikka-riskiä tehokkaasti.

Näillä luuloilla syntyy sokkopäätös, sillä nämä luulot ovat keskeisiltä osin vääriä. Niinpä Suomelle on todennäköisesti tiedossa miljarditolkulla enemmän uusia Kreikka-vastuita kuin eduskunta uskoo.

EVM aloittanee
ERVV:n rinnalla

Ensimmäinen väärä luulo voi paljastua vääräksi jo tällä viikolla, kun euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat arvioimaan Kreikka-paketin edistymistä ja vielä mahdollisesti tarvittavia uusia toimia.

Näihin uusiin kriisitoimiin kuuluu melkoisella varmuudella päätös perustaa euromaiden pysyvä vakausmekanismi EVM väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n rinnalle ja lisäksi, eikä suinkaan sen tilalle.

Ilmeisesti suuri osa Suomenkin kansanedustajista yhä uskoo euromaiden alkuperäisiin suunnitelmiin, joiden mukaan ERVV:n luotonantovara piti siirtää EVM:n "tulivoimaksi" kokonaispääomaa ja euromaiden sitoumuksia kasvattamatta.

Alkuperäiset aikeet tuskin toteutuvat. Ainakin velkakirjamarkkinoiden joltisenkin varmana pitämä julkinen salaisuus on tyystin toista maata kuin eduskunta yhä kuvittelee.

Todennäköisesti ERVV pysyy toiminnassa sillä täydellä luotonantovaralla tarvittavine euromaiden takauksineen, johon se ennättää ensi kesään mennessä kasvaa, ja todennäköisesti EVM saa silti käyttöönsä koko alun perin yhdistetyksi aiotun pääoman.

Europäättäjät taipuvat ennemmin esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n painostukseen ja kinuavat eurovaltiot kasvattamaan EVM:n pääomaa aiottua suuremmaksi kuin pitävät kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta ja perustavat ERVV:n luotonantovaralla vähennetyn "tynkä-EVM:n".

Alun perin ERVV:n ja EVM:n yhteenlasketun luotonantovaran piti olla 500 miljardia euroa, mutta virallinenkin tavoite voi jo tällä viikolla nousta 500+500 miljardiin.

Suomelle tämä yhä epävirallinen mutta todennäköinen ERVV:n ja EVM:n rinnakkaismalli tarkoittaisi kriisivastuiden kasvamista ainakin 13 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.

Tämä tarkoittaisi, että Suomen kriisivastuiden enimmäismäärä voi pikapuolin kasvaa EVM:n pääomaosuuden verran eduskunnan uskomaa suuremmaksi.

Toistuuko nyt viime
syksyn korkoyllätys?

Toinen väärä luulo Suomen uusista Kreikka-vastuista paljastuu vääräksi tutustumalla hallituksen tiedonannon ja valtiovarainministeriön (VM) julkaisemien tiedotteiden sisältöön sekä vertaamalla näiden keskeistä sisältöä rahoitusmarkkinoiden ja -välineiden perusominaisuuksiin.

Hallituksen tiedonannosta samoin kuin valtiovarainministeriön esityksistä näyttää puuttuvan suurin osa Suomen kontolle kertyvistä uusista takausvastuista.

Kyse on aivan samasta korkoyllätyksestä, joka aiheutti viime syksynä suurta hämmennystä, kun eduskunta lupasi kasvattaa Suomen ERVV-takausten enimmäismäärää rutkasti suuremmalla summalla kuin suuri osa kansanedustajista käsitti.

Hämmennys johtui ERVV:n puitesopimuksen sisällön muuttamisesta siten, että uusi puitesopimus ilmaisee kunkin takaajamaan takaaman nimellispääoman määrän ilman korkokuluja. Alkuperäinen puitesopimus ilmaisi takausten enimmäismäärät korkoineen.

Silti ERVV:n korkomenot ja muut varainhankintakulut kuuluvat edelleen Suomen sekä muiden takaajamaiden takausvastuuseen siinä kuin varta vasten summana mainittu pääomankin takaus.

Korkojen vaikutuksesta Suomen takausvastuu voi helposti kasvaa jopa kaksi kertaa pelkkää pääoman takausta suuremmaksi. Tämä oli monelle ERVV-päätökseen osallistuneellekin kansanedustajalle yllätys.

Suunnilleen sama korkoyllätys uhkaa paraikaa toistua.

Saako ERVV rahoitusta
hyväntahtoisilta keijuilta?

Suomelle on tiedossa uutta takausvastuuta 2,25, 5,9, 6,6 tai jopa 12,1 miljardia euroa Kreikan uudesta "pelastuspaketista" ja sen rahoituksesta. Erot syntyvät siitä, miten Suomen vastuut ja niihin kuuluvat korot lasketaan.

Suurinta lukemaa ei löydy hallituksen tiedonannosta eikä valtiovarainministeriön esityksistä, sillä se ei ole virallinen tulkinta vaan Taloussanomien yksinkertaisiin korkolaskelmiin perustuva arvio.

Tiedonannon perusteella Suomen uusista Kreikka-takauksista päättävät kansanedustajat voivat uskoa Suomen takausvastuiden kasvavan korkoineen päivineen enimmillään 6,6 miljardia euroa nykyistä suuremmiksi.

Tämä on väärä luulo, joka jättää suurimman osan Suomen takausvastuuseen kuuluvista koroissa tyystin huomiotta. 

VM ja hallituksen tiedonanto esittävät Kreikka-takauksiin kertyvät korot niin kuin ERVV maksaisi varainhankinnastaan korkoja vain viisi vuotta. Näin siitä huolimatta, että ERVV:n on tarkoitus myöntää Kreikalle jopa 30 vuoden mittaisia tukiluottoja.

Tämä edellyttäisi, että ERVV saisi oman rahoituksensa jonkinlaisilta hyväntahtoisilta luottokeijuilta. Tällaista ei oikeassa arkielämässä kuitenkaan tapahdu.

Sen sijaan ERVV joutuu maksamaan korkoja koko niiden jopa 30 vuoden ajan kuin sillä on Kreikalle myönnettyjä tukiluottoja rahoitettavanaan.

Niinpä Suomen eduskunnalle on tiedossa useiden miljardien eurojen korkoyllätys.

Mitä jos ei lasketa
lainkaan korkoja?

Euromaiden talouspäättäjät ovat päättäneet "pelastaa" Kreikkaa 130 miljardin euron uusilla tukiluotoilla. Kriisitoimet toteuttavalle ERVV:lle syntyy yhteensä 186 miljardia euroa uutta rahoitustarvetta ja ERVV:n toimintaa takaaville euromaille koituu 306 miljardia euroa uusia takausvastuita.

Ellei lasketa korkoja.

Suomen osuus uudesta 306 miljardin euron takausvastuusta on valtiovarainministeriön mukaan 1,9248 prosenttia ja euroina 5,9 miljardia.

Ellei lasketa korkoja.

Mutta jos Suomen takaaman pääoman päälle lasketaan ERVV:n varainhankinnasta koituvat korkomenot niin kuin ERVV:n puitesopimuksen perusteella olisi syytä, ja jos korot lasketaan koko siltä ajalta kuin olisi syytä, kasvaa Suomen uusi takausvastuu noin kaksin verroin pelkkää pääoman takausta suuremmaksi.

Ja paljon suuremmaksi kuin hallituksen tiedonannon perusteella voi luulla.

Viiden vuoden laina-ajalla ja 2,5 prosentin korko-oletuksella Suomen kontolle kertyisi ERVV:n korkomenoista koituvaa takausvastuuta ylitakauksineen 0,74 miljardia euroa.

Paljon sekin, mutta moisilla koroilla Suomen kokonaisvastuu kasvaisi enimmillään "vain" 6,6 miljardiin euroon. Tämä luku löytyy hallituksen tiedonannosta – ja kuvaa jotakin aivan muuta kuin Suomen uusien Kreikka-takausten kokonaismäärää.

Suomelle tulossa
toinenkin korkoyllätys

Jos ERVV:n rahoituskulut lasketaan Kreikalle kaavailtujen uusien tukiluottojen jopa 30 vuoden laina-ajalta ja niiden koroksi arvioidaan ERVV:n pisimpien velkakirjojen mukaan edes 3,5 prosenttia, paisuu Suomen kokonaisvastuu korkoineen ja ylitakauksineen päivineen 12,1 miljardiin euroon.

On toki tulkinnallista, onko 12,1 miljardia pieni, sopiva vai suuri summa. Se on joka tapauksessa vissi, että summa on suurin piirtein kaksinkertainen eduskunnan luulemaan Suomen uuteen takausvastuuseen nähden.

Korkoihin liittyvä lisäyllätys on, että ERVV on luvannut myöntää Kreikalle sekä sen puoleen myös Irlannille ja Portugalille kymmeneksi vuodeksi korotonta ja lyhennysvapaata tukirahoitusta.

Itse ERVV toki joutuu maksamaan korkoja myös korottomien tukiluottojen rahoittamisesta. Riittää, että ERVV perii korkomenoihinsa tarvitsemansa varat jolta kulta muulta kuin kriisimailta. Puitesopimuksen mukaan Suomi ja muut takaajamaat maksavat.

Suomen takaamista yhteensä noin neljän miljardin euron Kreikka-, Portugali- ja Irlanti-lainoista kertyy kymmenen vuoden ajalta 3,5 prosentin korko-oletuksella korkomenoja noin 1,4 miljardia euroa.

Kiusalliset vakuudet
määrättiin salaisiksi

Kolmas väärä luulo Suomen "saamien" Kreikka-vakuuksien kattavuudesta ja turvaavuudesta paljastuu lopullisesti vääräksi luuloksi ehkä 30 vuoden kuluttua. Tai sitten luulo ei paljastu vääräksi milloinkaan ja jää näin ollen ainakin yksityiskohtien osalta arvailujen varaan.

Tarkkaa tietoa Kreikka-vakuuksista ei ole saatavilla, sillä vakuuksia koskevat asiakirjat on julistettu salaisiksi ilmeisesti liian kiusallisina.

Valtiovarainministeriön julkaisemien perin niukkojen ja ilmeisen toispuolisten tietojen perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että Suomen Kreikka-vakuudet tuskin ovat puoliksikaan sen arvoiset tai niin turvaavat kuin kansanedustajat ehkä luulevat.

Vakuuksien toteutustapa on salaisuus, mutta se ei ole, että vakuudet kattavat 20 prosenttia Suomen takaamasta Kreikka-rahoituksen pääomasta mutta vain noin seitsemän prosenttia Suomen koko uudesta Kreikka-takauksesta korot mukaan luettuna.

Sekään ei ole salaisuus, että Kreikka-vakuudet on toteutettu erittäin monimutkaisella ja mitä todennäköisimmin myös varsin kalliilla tavalla.

Sitä paitsi, jos salauspäätöksellä on tarkoitus suojella järjestelyyn osallistuvien kreikkalaispankkien mainetta, voitaneen salauspäätös purkaa. Pankkien nimi on epäolennainen tieto, mutta ei enää salaisuus.

Uutistoimisto Reuters on kaivanut pankit tietoonsa ja kertonut, että vakuusjärjestelyn kreikkalaisbulvaanit ovat National Bank, Alpha, Eurobank ja Piraeus.

Korot kaksinkertaistavat Suomen uudet Kreikka-takaukset
Kreikan uudesta kriisipaketista Suomelle koituvat takausvastuut. Valtiovarainministeriön korkoarvio viideltä vuodelta 2,5 prosentin korolla. Taloussaninmien korkoarvio 30 vuodelta 3,5 prosentin korolla. Luvut miljoonia euroja.
ERVV:n toimi	Taattava pääoma	Pääoman ylitakaus	Pääoman koko takausvastuu	Takausvastuu korkoineen (VM)	Takausvastuu korkoineen (TalSa)
Kreikka II -luotot	2252	1464	3716	4180	7617
Kreikka I -luotot	462	300	762	858	1562
Maksuvalmius	192	125	318	357	652
Takaus EKP:lle	674	438	1112	1250	2280
Yhteensä	3580	2327	5907	6645	12109
Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloussanomat