Kirjaudu ▼
 

Kriisiin uppoaa enemmän kuin Kreikalla oli velkaa

Heini Karjanmaa
Kriisiin uppoaa enemmän kuin Kreikalla oli velkaa
Vääntö Kreikan uudesta "pelastuspaketista" on vielä kesken, mutta jos sopu syntyy, samalla syntyy uutta omituista taloushistoriaa. Tämän "paketin" jälkeen Kreikkaa on "pelastettu" suuremmin rahasummin kuin Kreikan valtiolla oli velkaa kriisin alussa. Samalla myös "pelastajien" velat ovat kasvaneet kriisitoimien verran.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Se on jo nyt selvää, että Kreikan velkakriisi jää taloushistoriaan. Mutta se on vielä yhtä sopimusta vaille varmistamatta, kuinka omituista taloushistoriaa tässä kriisissä ja sitä taltuttavissa kriisitoimissa voikaan syntyä.

Tämä varmistuu, jos jo viikkokausia yli aikataulunsa viipynyt vääntö Kreikan valtion seuraavasta suuresta "pelastuspaketista" päättyy yhteisymmärrykseen ja Kreikka saa lisää tukirahoitusta niin kuin neuvottelijat ovat kaavailleet.

Uutta omituista taloushistoriaa olisi se, että tällä yhä viimeistä vääntöä vaille vahvistamattomalla "pelastuspaketilla" Kreikan kriisitoimien yhteismäärä kasvaa suuremmaksi kuin Kreikan valtiolla oli velkaa kriisin alussa kaksi vuotta sitten.

Oman lukunsa omalaatuisen taloushistorian kirjaan ansainnee sekin, että tätä menoa myös kriisitoimien kustantajille kertyy kriisitoimien verran uutta velkaa. Toisin sanoen enemmän kuin Kreikan valtiolla oli kriisin alussa.

Aivan samaa omalaatuista piirrettä on myös tämän uuden "pelastuspaketin" koostumuksessa: ensi kertaa kriisitoimien ”taakkaa” jakaville pankeille on eri tavoin luvassa uutta rahaa suurin piirtein tuon taakan verran.

Uutta velkaa
vanhan tilalle

Kreikan ensimmäinen "pelastuspaketti" koostuu yhteensä 110 miljardin euron tukiluotoista. Suurimman osan potista, 80 miljardia, Kreikka saa muilta euromailta. Loppusumman lainaa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Nyt yliaikaisin neuvotteluin kinasteltava toinen "pelastuspaketti" on viime kesän ja syksyn kaavailujen mukaan 130 miljardia euroa. IMF:n ja Kreikan edustajat ovat arvioineet rahaa tarvittavan ainakin 15 miljardia vielä runsaammin.

Uusien tukiluottojen lisäksi Kreikan velkojapankkien ja muiden yksityisten rahoittajien on tarkoitus osallistua "pakettiin" myöntymällä lainasaataviensa sadan miljardin euron nimellisarvon alennukseen.

Näistä "pelastuspakettien" summista syntyy seuraavanlainen yksinkertainen yhteenlasku: 110+130+100=340. Jos potti kasvaa 15 miljardilla, on yhteenlaskun summa 355.

Kaksi vuotta sitten Kreikan valtiolla oli kaiken kaikkiaan velkaa 300 miljardia euroa ja noin 25 miljardia euroa takausvastuita päälle. Luvut ilmenevät Kreikan valtiokonttorin julkaisemista tilastoista.

Kreikan alkuperäisiä velkoja mittavammat "pelastuspaketit" eivät ole kuitenkaan tehneet tehtäväänsä – eivät ainakaan, jos tarkoitus oli ratkaista kriisi ja helpottaa Kreikan velkataakkaa.

Kumpikaan ei ole onnistunut. Sen sijaan Kreikan valtiolla on nyt rutkasti enemmän velkaa kuin kriisin alussa kaksi vuotta sitten. Lisäksi maan talous on kaaoksessa.

Kreikan valtiolla
velkaa 370 miljardia

Helleenivaltiolla oli uunituoreen velkatilaston mukaan viime vuoden lopussa noin 370 miljardia euroa velkaa ja runsaat 20 miljardia euroa takausvastuita. Velkamäärä on siis kriisin ja kriisitoimien aikana kasvanut eikä suinkaan supistunut.

Vielä velkaakin jyrkemmin ovat kasvaneet velkaisuutta ilmentävät suhdeluvut, sillä osin kriisitoimien takia Kreikan kansantalous on painunut jyrkkään laskuun. Kreikan bruttokansantuote on nyt noin 13–15 prosenttia pienempi kuin kriisin alkaessa.

Kreikan tuoreilla velkaluvuilla laskettu velkaisuusaste on 180 prosenttia viime vuoden arvioidusta bruttokansantuotteesta. Jos velkojen päälle lasketaan valtion takausvastuut, nousee suhdeluku 190 prosenttiin.

Kriisitoimien omituisiin erityispiirteisiin kuuluu myös, että tukiluottojen myöntäjät ja takaajat, kuten Suomi ja muut euromaat, ovat itsekin velkaisina joutuneet käytännössä ottamaan tukitoimien takia juuri näiden tukitoimien verran uutta velkaa.

Toistaiseksi kriisitoimissa on ollut kyse Kreikalle myönnetyistä tukiluotoista. Ainakin teoriassa on siis tarkoitus, että Kreikka maksaisi tukiluotot aikanaan takaisin.

Suurin osa tukiluotoista on kulunut vanhojen velkojen maksuun. Näin tukiluotot ovat siirtäneet Kreikka-riskiä pankeilta eurovaltioille ja Kreikan velkojapankkien tilalle on tullut eurovaltioita.

Tukiluotot eivät ole kuitenkaan pienentäneet Kreikan velkoja euronkaan vertaa.

Tukiluottojen verran
enemmän velkaa

Sen lisäksi, että tukiluotot eivät ole pienentäneet Kreikan valtion velkoja, ne ovat kasvattaneet näitä tukiluottoja tarjoavien euromaiden velkoja. Kreikan ja tukiluottoja kustantavien eurovaltioiden yhteen laskettu velkamäärä on nyt noiden tukiluottojen verran suurempi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tai itse asiassa uutta velkaa on kertynyt vielä enemmän kuin "vain" noiden Kreikan tukiluottojen verran. Kreikan lisäksi vastaavaa tukirahoitusta on luvattu myös Irlannin ja Portugalin valtioille, tähän mennessä yhteensä 145 miljardia euroa.

Moisia varoja ei ole yhdenkään kriisitoimiin sitoutuneen valtion kassassa. Sen sijaan varat on lainattava rahoitusmarkkinoilta. Näin velkakriisin taltuttamiseen tarkoitetut toimet painavat toimiin osallistuvia valtioita yhä raskaampiin velkoihin.

Tämä kriisin ja kriisitoimien velkamääriä kasvattava peruspiirre korostaa liian suurten velkamäärien viheliäistä taipumusta karata noidankehäksi. Vanhan velan maksaminen yhä suuremmalla määrällä uutta velkaa on yhtä kuin velkakierre.

Samalla tämä velkamäärien alituinen kasvu merkitsee kriisitoimin pelastettaville kansainvälisille pankeille tilaisuutta uuteen ja ennen kaikkea entistä turvallisempaan liiketoimintaan.

Kriisitoimista
tuplajättipotti

Yhä mittavampaan velkarahoitukseen perustuvat kriisitoimet ovat pankeille eräänlainen tuplajättipotti.

Ensin pankit saavat tilaisuuden tuottoisaan liiketoimintaan lainaamalla Suomelle ja muille eurovaltioille tai näiden takaamille kriisirahastoille hätätoimiin tarvittavat varat.

Seuraavaksi ne hyötyvät, kun nämä samat hätärahat kiertävät Kreikan ja muiden kriisivaltioiden kautta vanhojen ongelmaluottojen kuoletuksiin.

Tähän asti pankit ovat saaneet kriisin mittaan erääntyneet vanhat luottonsa Kreikalta ja muilta kriisimailta takaisin täsmälleen lainaehtojen mukaan täyteen hintaan. Ja korot päälle.

Vasta Kreikan toisessa "pelastuspaketissa" pankit ja Kreikan muut yksityiset rahoittajat olisi tarkoitus taivutella jakamaan taakkaa. Näin näyttääkin käyvän, jos sopimus syntyy niin kuin on tarkoitus.

Se näyttää jäävän joka tapauksessa hyvinkin tulkinnalliseksi, miten tämän paketin todellinen taakka lopulta jakautuu. Pankit näyttävät kantavan suurta taakkaa, joka ei ehkä sittenkään ole aivan niin suuri kuin näyttää.

Pankeille lähes täysi
hyvitys
taakanjaosta

Pankkien ja Kreikan muiden yksityisten rahoittajien taakanjakosopimus on vahvistamattomien ennakkotietojen mukaan monimutkainen kokonaisuus, jonka keskeinen koostumus kiteytyy kahteen lukuun: sata ja 93,7.

Kyse on miljardeista euroista – ja summista, jotka siirtyvät vastakkaisiin suuntiin.

Ensin Kreikan yksityiset rahoittajat tinkivät Kreikka-saataviensa nimellisarvosta puolet eli sata miljardia euroa, ja sitten ne saavat tästä hyvästä 93,7 miljardia euroa Kreikan uuteen "pelastuspakettiin" sisällytettäviä erilaisia hyvityseriä.

Jäljelle jäävä "pelastuspaketti" ja sitä aikanaan todennäköisesti täydentävä uusi tukirahoitus käytetään loppujen velkojen maksamiseen pankeille ja muille rahoittajille.

Näin siitä huolimatta, että yksityisten velkojien alun perin 200 miljardin euron Kreikka-saatavilla on käypää arvoa enää noin 50 miljardia euroa – ei 200, ei 100 eikä varsinkaan 100 plus 93,7 miljardia vaan 50 miljardia.

Tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta näissä kriisitoimissa mitä oudoimmat koukerot voivat olla täyttä totta. Aivan yhtä hyvin kuin koko kriisitoimien todellinen luonne voi olla tyystin muuta kuin päälle päin vaikuttaa.

Kuten se, että nämä Kreikan "pelastuspaketit" pelastavat pelkästään pankkeja eivätkä suinkaan Kreikkaa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi

Kommentit (276)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 28
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Muistakaa tämä luku: 1,9 Miljardia!
Anonyymi: Jyrki Untamo Käteine 19.2.2012 6:24

Anonyymi
Tässä oiva lisä hölmöläistarinoihin.
Anonyymi: mies81v. 19.2.2012 6:29

Anonyymi
SuomessA EI taideta "me voitetaan"- slouganilla olla perää

TAI

"me otetaan niskalenkki"

Nyt uudet slouganit kehiin.
Anonyymi: Nimetön 19.2.2012 6:31

Anonyymi
Muistaako kukaan, mitä Pinokkio Katainen jutteli vielä viime syksynä? Tai Jutta Urpilainen?

Ei varmaan. Katainen nimittäin lupasi, että senttiäkään ei lähde enää Kreikalle sen 1.9 Miljardin jälkeen. Mutta valehtelu on vain maan tapa. Outoa, että valtamedia ei kirjoita mitään näistä Kataisen jatkuvista valheista, vaikka miehen nenä kasvaa päivä päivältä.
Anonyymi: Nimetön 19.2.2012 6:32

Anonyymi
Miten voi upota enemmän kuin on velkaa. Aijaa nyt mä bonjasin. Me tienataan tällä. Oltiimpas Siilinjälvellä oikeita savolaisia ja sumutettiin kaikkia. Vielä kun pohjalainen löi nyrkin pöytään ja vakuutti Suomen hyviä tarkoitusperiä.
Anonyymi: hitaasti syttyy 19.2.2012 6:32

Anonyymi
Ainoa reitti uuteen talouskasvuun on suuren laman kautta. Tätä lamaa viivytetään näillä pankkikriiseillä.

Joka vuosi tässä hidastellessa ihmisille ikää karttuu ja elämä menee päin v***** onneksi poliitikot saavat 100 tonnin vuosipalkkansa tuloksista huolimatta. Tekevät parhaansa niin.

Sotatila ratkaisisi monta asiaa euroopassa. Iso raaka sota.
Anonyymi: Nimetön 19.2.2012 6:33

Anonyymi
Ja kortensa kekoon tästä historian suurimmasta qsetuksesta ovat kantaneet Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja loput hallituksessa istuvat takinkääntäjät, mm. vasurit.

"melkoista kusetusta ennen kaikkeaRKP:n aisankannattajalta,kansalliselta kokoomukselta"
Anonyymi: TeudeX 19.2.2012 6:33

Anonyymi
Kun saamme vielä ne Kataisen lupaamat 1.8 Miljoonaa maahanmuuttajaa Afrikasta tekemään ahkerasti töitä, niin nousemme tästä varmasti. Sitä ennen täytyy vielä ottaa parisataa miljardia velkaa, mutta hiljaa hyvä tulee.
Anonyymi: Nimetön 19.2.2012 6:38

Anonyymi
Minkä kansa rakensi sen Cashi tuhosi.
Anonyymi: Aamen. 19.2.2012 6:40

Anonyymi
Katainen on maanpetturi. Mutta ei suomen kansa välitä. Ollaan niin kokoomusta , kun velkainen talo ja katumaasturi pihassa. Ainakin esitetään rikasta.
Anonyymi: Kauan pinna kestää s 19.2.2012 6:46
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 28
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

05:16 Laitetesti Fitbit-ranneke on parhaimmillaan, kun sitä ei huomaa
05:02 Huippukokit kertovat: Jouluherkut järkibudjetilla
05:01 Vertaile tästä: Kinkulla joulupöydän suurin säästö
19.12. Obama haluaa laittaa opinahjot uuteen järjestykseen
19.12. Venäjän keskuspankki lisäsi rahoitusta ruplapulan vuoksi
19.12. FBI: Pohjois-Korea oli Sony-hyökkäyksen takana
19.12. S&P laski Ukrainan luottoluokitusta
19.12. Virkamiehet: EKP pohtii keinoja Saksan QE-vastustuksen liennyttämiseksi
19.12. Kotipizzan omistaja myi hampurilaisketjun
19.12. Rakennuslupien määrä romahti 43 prosenttia
19.12. Miksi diesel maksaa yhä niin paljon? Teboil-pomo kertoo
19.12. Arvio: Facebookin ostaman firman hinta 35-kertaistui
19.12. Leena Mörttinen Perheyritysten liiton johtoon
19.12. Pöyry ja Stockmann luisuvat pörssissä
19.12. Jäätävä ennuste Venäjä taloudesta: supistuu 8 %
19.12. Löyttyniemestä EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja
19.12. Venäläismiljardööri vastaa Putinin rahakutsuun
19.12. Kuka vetää välistä? Hinta Venäjällä 580 000 dollaria, Euroopassa 145 000 dollaria
19.12. Digitoday Netflix offline-videoista: Älä unta näe!
19.12. Paneelien hinnat puoleen, niin aurinkosähkö yleistyy
19.12. Käytettyjen autojen tuojille makea voitto vuosien verokiistassa
19.12. Neste Oil sopi patenttiriidan biodieselistä
19.12. Näillä tienesteillä olit pienituloinen
19.12. "Venäjän euribor" kiipesi lähelle 30 prosenttia
19.12. Autopomo ruplan alamäestä: "Kuin verilöyly"
19.12. Talvivaara asettaa tytäryhtiöitään selvitystilaan
19.12. Digitoday Soneran selitys verkon mykistymiselle: Kyllä se vielä testissä toimi
19.12. Air France-KLM varoitti tuloksesta ja lykkää uutuuskoneita
19.12. Pankki: Nokia voisi ostaa Alcatel-Lucentin kahdella ehdolla
19.12. Metso myy Tampereen valimonsa
Asiakastieto

Yhteistyössä