Tästä ei Suomikaan selviäisi ehjin nahoin

Suomen hallitus määritteli tämän vuoden talousarvioesityksessään, että valtion taloudesta olisi syytä löytää tänä vuonna menoleikkauksia ja lisätuloja yhteensä 2,5 miljardin euron verran.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on arvioinut, että nettosäästöjä pitäisi löytyä lisää ainakin viisi miljardia euroa. Pääministeri Jyrki Katainen onkin varoittanut eduskuntaa ja kansalaisia, että säästölinja kiristyy.

Eduskunnassa käy jo nyt kova poru säästösuunnitelmista, kuten varuskuntien lakkautuksista. Samoin kiistaa käydään julkisen talouden rakenneuudistuksista, kuten kuntauudistuksesta. Eläkeikään ei kosketa eivätkä veronkorotuksetkaan suju.

Samoin työmarkkinajärjestöjen viime palkkaneuvottelut olivat vaikeita, vaikka yksikään sopimus ei vielä valvottanut neuvottelijoita palkanalennusten takia.

Hallituksen säästötavoitteet ja tuloneuvottelujen raamisopimukset ovat silkkaa söpöilyä sen rinnalla, mitä Suomi ja muut euromaat parhaillaan vaativat Kreikalta.

Jos Suomi joutuisi samanlaiseen säästökuuriin kuin Kreikka, saisivat Sailaksen kuuluisat juustohöylät tehdä tilaa järeämmille leikkureille. Täälläkin taloudesta alkaisivat tehdä selvää jälkeä "tukitroikan" niittokoneet.

Kuin Suomen 1990-
luvun lama tuplana

Hallitus ja eduskunta eivät kinastelisi 2,5 miljardin tai edes 7,5 miljardin euron säästötavoitteista vaan ainakin tuplaten suuremmista summista, jos Suomelle määrättäisiin yhtäkkiä samanlainen talouskuuri kuin Kreikka nyt yrittää nieleskellä.

Jos Suomen olisi lisäksi pakko pinnistää kerralla takaisin euroaikaisiin palkankorotuksiin ja muuhun kustannusten nousuun huvennut kilpailukyky, ja jos tämä olisi tehtävä "sisäisen devalvaation" avulla niin kuin Kreikalta vaaditaan, olisi suomalaisten palkoista leikattava keskimäärin neljäsosa pois.

Ja jos moinen kuuri suistaisi Suomen talouden samanlaiseen noidankehään kuin Kreikan on nielaissut, edessä olisi ainakin kaksin verroin rajumpi lama kuin 1990-luvun alussa. Sellaista Suomikin nyt vaatii Kreikalta.

Selviäisikö Suomikaan moisesta simputuksesta päättäväisesti ahkeroiden ja vastuullisesti hammasta purren – vai alkaisivatko täälläkin polttopullot lennellä?

Toivon mukaan vastausta ei tarvitse ottaa selville käytännön talouspolitiikan kenttäkokein, vaan vastaus voi jäädä arvion varaan. Arvio on joka tapauksessa ankea:

Suomi tuskin selviäisi Kreikalle määrätystä talouden kyykkykuurista sen paremmin kuin Kreikka. Lisäksi kuuri jäisi Suomelta kesken samasta syystä kuin se lipsuu ja jää lopulta kesken Kreikaltakin.

Kuuri ei menisi myttyyn laiskuuden ja lusmuilun takia vaan siksi, että sen tavoitteet ja ehdot ovat mahdottomia. Kreikka ei pysty mahdottomaan eikä siihen pystyisi Suomikaan.

Kriisitoimien
tavoitteet karkaavat

Kreikkaa ajetaan parhaillaan sellaisen talousmankelin läpi, että pelkkä yritys vie tavoitetta yhä kauemmas.

Saksa, Suomi ja muut "pelastajat" vaativat Kreikalta mittavia julkisen talouden säästötoimia, joiden olisi tarkoitus pienentää julkisen talouden alijäämää ja saada valtion velkaisuus laskuun.

Nuo vyönkiristykset kuitenkin heikentävät kansantaloutta ja painavat maata yhä syvemmälle lamaan. Julkisen talouden tulot supistuvat ja menot kasvavat mutta talous kutistuu, jolloin vajeet ja velkaisuus paisuvat eivätkä suinkaan supistu.

Talouden noidankehää voimistavat julkisen talouden säästötoimien lisäksi niiden sivuvaikutukset, kuten kotitalouksien ja yritysten kulutuksen ja investointien supistuminen.

Kansalaiset ja yritykset säästävät minkä kykenevät, kun työttömyys ja konkurssit uhkaavat, palkat ja muut tulot laskevat, eläkkeet heikkenevät, verotus kiristyy ja julkiset palvelut kallistuvat. Vienti sakkaa eikä rahoitusta ole tarjolla.

Tästä likipitäen automaattisesta noidankehästä johtuu, että Kreikan on tämän tästä korjattava alijäämä- ja velkalukemiaan ennusteita ja tavoitteita suuremmiksi ja kehnommiksi.

Samasta syystä talous heikkenee nopeammin ja voimakkaammin kuin ennusteiden ja tavoitteiden mukaan pitäisi. Tämä ei johdu Kreikasta vaan sen kimpussa riehuvan kriisin ja talouskuurin luonteesta.

Mellakat yhä
väkivaltaisempia

Kreikan pitäisi puolittaa julkisen talouden alijäämä tänä vuonna ja täyttää pitkä lista muita vaatimuksia palkkojen alennuksista valtionyhtiöiden yksityistämisiin ja eläke-etujen leikkauksiin.

Viime viikonloppuna Kreikan parlamentin oli pakko valita, hyväksyykö se noin 50 sivun mittaisen listan uuden hätärahoituksen ehtoja vai ei. Ota tai jätä -valinnan toinen vaihtoehto oli maan vararikko viimeistään maaliskuussa ja heti perään ero eurosta.

Uuden hätärahoituksen ehtoina toteutettavat vyönkiristykset ovat ärsyttäneet entistä enemmän entistä raivostuneempaa kansaa etenkin Ateenan kaduille.

Mielenosoitukset ovat monin paikoin revenneet mellakoiksi, joiden aikana tiettävästi kymmeniä rakennuksia on sytytetty tuleen.

Lisää levottomuuksia on luvassa, jos kriisitoimien mahdottomat tavoitteet kiristyvät entisestään niin kuin Kreikan "pelastajat" ovat vaatineet. Hätärahoituksen ehdot vaikuttavat myös poliittisesti mahdottomilta.

Kreikan syöksy
vasta puolessa

Kriisi ja kriisitoimet ovat toistaiseksi nirhaisseet Kreikan kansantaloudesta suunnilleen saman verran kuin 1990-luvun lamavuodet leikkasivat Suomen taloutta.

Vuoden 2008 huipusta viime vuoden loppuun Kreikan bruttokansantuote (bkt) supistui noin 13 prosenttia. Kreikan kokonaistuotannon arvo oli kolme vuotta sitten ennen kriisin alkamista runsaat 230 miljardia euroa, viime vuonna enää noin 200 miljardia.

Suomen bkt supistui 1990-luvun alun lamavuosina niin ikään noin 13 prosenttia, joten Kreikka on nyt suurin piirtein samassa jamassa kuin Suomi heikoimmillaan. Suomella oli kuitenkin laman pohja käsillä, ja talous alkoi jo ponnistaa uuteen nousuun. Kreikan alamäki on korkeintaan puolivälissä.

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Capital Economics ennustaa, että Kreikan bkt supistuu tänä ja ensi vuonna yhteensä vielä noin 15 prosenttia lisää.

Kreikkaa "pelastava" troikka on toiveikkaampi, mutta sen ennusteet ovat tähänkin asti menneet metsään. Capital Economics on ollut paljon paremmin jyvällä kuin toiveajatteluun taipuvainen troikka.

Pelkästään tällä perusteella Kreikkaa koettelee parhaillaan ainakin kaksin verroin ankarampi lama kuin Suomea 1990-luvun alussa. Moinen koettelemus olisi Suomellekin kaksin verroin viime lamaa pahempi painajainen.

Näin Suomenkin
talous sukeltaisi

Jos Suomi joutuisi samanlaiseen pinteeseen ja saisi kimppuunsa samanlaiset "pelastajat" kuin Kreikka, olisi Suomenkin talous tuota pikaa noidankehässä.

Jos syöksy olisi samanlainen kuin Kreikassa, tarkoittaisi se Suomellekin kaavamaisesti laskien bkt:n kutistumista ainakin viidenneksen verran.

Euroina moinen pudotus tarkoittaisi, että Suomen vuotuinen kokonaistuotanto kutistuisi viidessä vuodessa noin 40–45 miljardia euroa. Ensi vuoden bkt olisi enää 140–145 miljardia euroa, kun vuoden 2008 ennätys oli 186 miljardia euroa.

Eikä siitä ole ainakaan Capital Economicsin mukaan minkäänlaisia takeita, että talouden syöksy oikenisi Kreikassa edes ensi vuoden jälkeen. Sen pidemmälle ulottuvissa ennusteissa ei vain ole arvaamattomissa ja epävakaissa kriisioloissa mieltä.

Toinen kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö, Lombard Street Research, on samaa mieltä Kreikan syöksykierteestä ja lohduttomista näkymistä.

Analyysiyhtiöiden mukaan kriisitoimet tuomitsevat Kreikan vuosikausien mittaiseen deflatoriseen lamaan – josta Kreikka välttyy näillä näkymin vain eroamalla eurosta.

Suomi säästyi
polttopulloilta

Kreikka ei voi selvitä nykyisestä kriisistään likimainkaan yhtä helposti kuin Suomi selvisi 1990-luvun alun lamastaan. Eikä Suomikaan päässyt vähällä.

Suomen lama oli karu, vaikka talous sai apua korkojen laskulta ja vientiin pantiin vauhtia markan mojovalla devalvaatiolla. Juuri markan ulkoista arvoa heikentämällä Suomi vältti talouden pahimman kaaoksen – ja mahdollisesti myös polttopullot.

Kreikan lama on kahta karumpi, koska maalta puuttuvat kriisimaiden keskeiset pelastautumiskeinot. Kreikalla ei ole omaa raha- eikä valuuttapolitiikkaa – eikä sen puoleen enää edes omaa talouspolitiikkaa.

Niin kauan kuin Kreikka on euromaa, sillä ei ole toivoa samasta keinosta, jolla Suomi pelastautui omasta lamastaan. Kreikka ei voi devalvoida euroa. Niinpä se yrittää samaa vaikutusta pelkin vyönkiristyksin ja palkanalennuksin.

Niinpä Ateenassa lentävät nyt polttopullot.