Kirjaudu ▼
 

Tästä ei Suomikaan selviäisi ehjin nahoin

EPA ja Lehtikuva. Kuvankäsittely Taloussanomat
Tästä ei Suomikaan selviäisi ehjin nahoin
Kreikka on toistuvasti lipsunut tukiluottojen ehdoista ja jäänyt taloustavoitteistaan yhä kauemmas. Lipsuminen ei kuitenkaan kerro kreikkalaisten laiskuudesta vaan siitä, että maalle kesken laman väkisin syötettävä talouskuuri on mahdoton. Tällaisesta kuurista ei Suomikaan selviäisi.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomen hallitus määritteli tämän vuoden talousarvioesityksessään, että valtion taloudesta olisi syytä löytää tänä vuonna menoleikkauksia ja lisätuloja yhteensä 2,5 miljardin euron verran.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on arvioinut, että nettosäästöjä pitäisi löytyä lisää ainakin viisi miljardia euroa. Pääministeri Jyrki Katainen onkin varoittanut eduskuntaa ja kansalaisia, että säästölinja kiristyy.

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Eduskunnassa käy jo nyt kova poru säästösuunnitelmista, kuten varuskuntien lakkautuksista. Samoin kiistaa käydään julkisen talouden rakenneuudistuksista, kuten kuntauudistuksesta. Eläkeikään ei kosketa eivätkä veronkorotuksetkaan suju.

Samoin työmarkkinajärjestöjen viime palkkaneuvottelut olivat vaikeita, vaikka yksikään sopimus ei vielä valvottanut neuvottelijoita palkanalennusten takia.

Hallituksen säästötavoitteet ja tuloneuvottelujen raamisopimukset ovat silkkaa söpöilyä sen rinnalla, mitä Suomi ja muut euromaat parhaillaan vaativat Kreikalta.

Jos Suomi joutuisi samanlaiseen säästökuuriin kuin Kreikka, saisivat Sailaksen kuuluisat juustohöylät tehdä tilaa järeämmille leikkureille. Täälläkin taloudesta alkaisivat tehdä selvää jälkeä "tukitroikan" niittokoneet.

Kuin Suomen 1990-
luvun lama tuplana

Hallitus ja eduskunta eivät kinastelisi 2,5 miljardin tai edes 7,5 miljardin euron säästötavoitteista vaan ainakin tuplaten suuremmista summista, jos Suomelle määrättäisiin yhtäkkiä samanlainen talouskuuri kuin Kreikka nyt yrittää nieleskellä.

Jos Suomen olisi lisäksi pakko pinnistää kerralla takaisin euroaikaisiin palkankorotuksiin ja muuhun kustannusten nousuun huvennut kilpailukyky, ja jos tämä olisi tehtävä "sisäisen devalvaation" avulla niin kuin Kreikalta vaaditaan, olisi suomalaisten palkoista leikattava keskimäärin neljäsosa pois.

Ja jos moinen kuuri suistaisi Suomen talouden samanlaiseen noidankehään kuin Kreikan on nielaissut, edessä olisi ainakin kaksin verroin rajumpi lama kuin 1990-luvun alussa. Sellaista Suomikin nyt vaatii Kreikalta.

Selviäisikö Suomikaan moisesta simputuksesta päättäväisesti ahkeroiden ja vastuullisesti hammasta purren – vai alkaisivatko täälläkin polttopullot lennellä?

Toivon mukaan vastausta ei tarvitse ottaa selville käytännön talouspolitiikan kenttäkokein, vaan vastaus voi jäädä arvion varaan. Arvio on joka tapauksessa ankea:

Suomi tuskin selviäisi Kreikalle määrätystä talouden kyykkykuurista sen paremmin kuin Kreikka. Lisäksi kuuri jäisi Suomelta kesken samasta syystä kuin se lipsuu ja jää lopulta kesken Kreikaltakin.

Kuuri ei menisi myttyyn laiskuuden ja lusmuilun takia vaan siksi, että sen tavoitteet ja ehdot ovat mahdottomia. Kreikka ei pysty mahdottomaan eikä siihen pystyisi Suomikaan.

Kriisitoimien
tavoitteet karkaavat

Kreikkaa ajetaan parhaillaan sellaisen talousmankelin läpi, että pelkkä yritys vie tavoitetta yhä kauemmas.

Saksa, Suomi ja muut "pelastajat" vaativat Kreikalta mittavia julkisen talouden säästötoimia, joiden olisi tarkoitus pienentää julkisen talouden alijäämää ja saada valtion velkaisuus laskuun.

Nuo vyönkiristykset kuitenkin heikentävät kansantaloutta ja painavat maata yhä syvemmälle lamaan. Julkisen talouden tulot supistuvat ja menot kasvavat mutta talous kutistuu, jolloin vajeet ja velkaisuus paisuvat eivätkä suinkaan supistu.

Talouden noidankehää voimistavat julkisen talouden säästötoimien lisäksi niiden sivuvaikutukset, kuten kotitalouksien ja yritysten kulutuksen ja investointien supistuminen.

Kansalaiset ja yritykset säästävät minkä kykenevät, kun työttömyys ja konkurssit uhkaavat, palkat ja muut tulot laskevat, eläkkeet heikkenevät, verotus kiristyy ja julkiset palvelut kallistuvat. Vienti sakkaa eikä rahoitusta ole tarjolla.

Tästä likipitäen automaattisesta noidankehästä johtuu, että Kreikan on tämän tästä korjattava alijäämä- ja velkalukemiaan ennusteita ja tavoitteita suuremmiksi ja kehnommiksi.

Samasta syystä talous heikkenee nopeammin ja voimakkaammin kuin ennusteiden ja tavoitteiden mukaan pitäisi. Tämä ei johdu Kreikasta vaan sen kimpussa riehuvan kriisin ja talouskuurin luonteesta.

Mellakat yhä
väkivaltaisempia

Kreikan pitäisi puolittaa julkisen talouden alijäämä tänä vuonna ja täyttää pitkä lista muita vaatimuksia palkkojen alennuksista valtionyhtiöiden yksityistämisiin ja eläke-etujen leikkauksiin.

Viime viikonloppuna Kreikan parlamentin oli pakko valita, hyväksyykö se noin 50 sivun mittaisen listan uuden hätärahoituksen ehtoja vai ei. Ota tai jätä -valinnan toinen vaihtoehto oli maan vararikko viimeistään maaliskuussa ja heti perään ero eurosta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Uuden hätärahoituksen ehtoina toteutettavat vyönkiristykset ovat ärsyttäneet entistä enemmän entistä raivostuneempaa kansaa etenkin Ateenan kaduille.

Mielenosoitukset ovat monin paikoin revenneet mellakoiksi, joiden aikana tiettävästi kymmeniä rakennuksia on sytytetty tuleen.

Lisää levottomuuksia on luvassa, jos kriisitoimien mahdottomat tavoitteet kiristyvät entisestään niin kuin Kreikan "pelastajat" ovat vaatineet. Hätärahoituksen ehdot vaikuttavat myös poliittisesti mahdottomilta.

Kreikan syöksy
vasta puolessa

Kriisi ja kriisitoimet ovat toistaiseksi nirhaisseet Kreikan kansantaloudesta suunnilleen saman verran kuin 1990-luvun lamavuodet leikkasivat Suomen taloutta.

Vuoden 2008 huipusta viime vuoden loppuun Kreikan bruttokansantuote (bkt) supistui noin 13 prosenttia. Kreikan kokonaistuotannon arvo oli kolme vuotta sitten ennen kriisin alkamista runsaat 230 miljardia euroa, viime vuonna enää noin 200 miljardia.

Suomen bkt supistui 1990-luvun alun lamavuosina niin ikään noin 13 prosenttia, joten Kreikka on nyt suurin piirtein samassa jamassa kuin Suomi heikoimmillaan. Suomella oli kuitenkin laman pohja käsillä, ja talous alkoi jo ponnistaa uuteen nousuun. Kreikan alamäki on korkeintaan puolivälissä.

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Capital Economics ennustaa, että Kreikan bkt supistuu tänä ja ensi vuonna yhteensä vielä noin 15 prosenttia lisää.

Kreikkaa "pelastava" troikka on toiveikkaampi, mutta sen ennusteet ovat tähänkin asti menneet metsään. Capital Economics on ollut paljon paremmin jyvällä kuin toiveajatteluun taipuvainen troikka.

Pelkästään tällä perusteella Kreikkaa koettelee parhaillaan ainakin kaksin verroin ankarampi lama kuin Suomea 1990-luvun alussa. Moinen koettelemus olisi Suomellekin kaksin verroin viime lamaa pahempi painajainen.

Näin Suomenkin
talous sukeltaisi

Jos Suomi joutuisi samanlaiseen pinteeseen ja saisi kimppuunsa samanlaiset "pelastajat" kuin Kreikka, olisi Suomenkin talous tuota pikaa noidankehässä.

Jos syöksy olisi samanlainen kuin Kreikassa, tarkoittaisi se Suomellekin kaavamaisesti laskien bkt:n kutistumista ainakin viidenneksen verran.

Euroina moinen pudotus tarkoittaisi, että Suomen vuotuinen kokonaistuotanto kutistuisi viidessä vuodessa noin 40–45 miljardia euroa. Ensi vuoden bkt olisi enää 140–145 miljardia euroa, kun vuoden 2008 ennätys oli 186 miljardia euroa.

Eikä siitä ole ainakaan Capital Economicsin mukaan minkäänlaisia takeita, että talouden syöksy oikenisi Kreikassa edes ensi vuoden jälkeen. Sen pidemmälle ulottuvissa ennusteissa ei vain ole arvaamattomissa ja epävakaissa kriisioloissa mieltä.

Toinen kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö, Lombard Street Research, on samaa mieltä Kreikan syöksykierteestä ja lohduttomista näkymistä.

Analyysiyhtiöiden mukaan kriisitoimet tuomitsevat Kreikan vuosikausien mittaiseen deflatoriseen lamaan – josta Kreikka välttyy näillä näkymin vain eroamalla eurosta.

Suomi säästyi
polttopulloilta

Kreikka ei voi selvitä nykyisestä kriisistään likimainkaan yhtä helposti kuin Suomi selvisi 1990-luvun alun lamastaan. Eikä Suomikaan päässyt vähällä.

Suomen lama oli karu, vaikka talous sai apua korkojen laskulta ja vientiin pantiin vauhtia markan mojovalla devalvaatiolla. Juuri markan ulkoista arvoa heikentämällä Suomi vältti talouden pahimman kaaoksen – ja mahdollisesti myös polttopullot.

Kreikan lama on kahta karumpi, koska maalta puuttuvat kriisimaiden keskeiset pelastautumiskeinot. Kreikalla ei ole omaa raha- eikä valuuttapolitiikkaa – eikä sen puoleen enää edes omaa talouspolitiikkaa.

Niin kauan kuin Kreikka on euromaa, sillä ei ole toivoa samasta keinosta, jolla Suomi pelastautui omasta lamastaan. Kreikka ei voi devalvoida euroa. Niinpä se yrittää samaa vaikutusta pelkin vyönkiristyksin ja palkanalennuksin.

Niinpä Ateenassa lentävät nyt polttopullot.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (201)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 21
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Tämä on suomellakin edssä kun etelämaihin lapioidut
rahat ja takaukset laukeavat maksuun.Kiitos kokoomus ja sdp.perässä yullaan Kreikka.
Anonyymi: Dirty Hardy 15.2.2012 6:17

Anonyymi
Hurrin juttujen sisällön synkkyyden tavoittaa ihan hyvin vuodesta toiseen lukemalla pelkästään väliotsikot.
Anonyymi: Nimetön 15.2.2012 6:25

Anonyymi
Ei koske hyvätuloisia, Suomen tukipilareita.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saa Helsingin Sanomien tietojen mukaan 1 300 euron korotuksen kuukausipalkkaansa. Korotuksen jälkeen Lylyn kuukausipalkka on maaliskuun alusta lähtien 11 000 euroa sekä autoetu (1 035 euroa kuukaudessa).

Tulevat leikkaukset otetaan taas enimmökseen tavallisilta palkansaajlta ja pieneläkeläisiltä. Sitä olen varma eli mellakka käyntiin vaan minun puolesta.
Anonyymi: Mellakkaan 15.2.2012 6:25

Anonyymi
1990-luvun alun l
Anonyymi: Nimetön 15.2.2012 6:25

Anonyymi
"Kreikan lama on kahta karumpi, koska maalta puuttuvat kriisimaiden keskeiset pelastautumiskeinot. Kreikalla ei ole omaa raha- eikä valuuttapolitiikkaa - eikä sen puoleen enää edes omaa talouspolitiikkaa."

Suomalaiset hiljaisekss nujerrettu
ja

Anonyymi: Nimetön 15.2.2012 6:27

Anonyymi
Kerrataan sitten vaihtoehdot:

1. Ei vaadita Kreikalta säästöjä. Lainataan/ annetaan enemmän rahaa velkaantumiskierteen jatkamiseksi.

2. Ns. Letkut irti - vaihtoehto. Paljonko tässä vaihtoehdossa BKT supistuisi, kun ulkoinen rahoitus lakkaisi kokonaan?

Kerro Hurrin kerrankin mitä pitää tehdä äläkä tyydy kritisoimaan samaan aikaan säästämisestä ja tuhlaamisesta. Rahan lahjoittamisesta ja kurittamisesta.
Anonyymi: Tjtv 15.2.2012 6:29

Anonyymi
Hurrin juttujen sisällön synkkyyden tavoittaa ihan hyvin vuodesta toiseen lukemalla pelkästään väliotsikot.


Valitettavasti se synkkä sisätö on ollut aika oikeassa verrattuna kokkareiden pinkkeihin "mehän tienataan tällä" utopioihin....
Anonyymi: ahihihihii 15.2.2012 6:31

Anonyymi
Aina kun on yhteisiä rahoja, suhmuroijat ilmestyvät kuin susuilauma.
Anonyymi: Nimetön 15.2.2012 6:32

Anonyymi
Niin, tuosta kirjoituksesta saa vaikutelman valtiollisen itsemääräämisoikeuden tärkeydestä.

Tätä ei nykyisen kehityksen jatkuessa Euroopassa kannattaisi uhrata näennäis-hyötyihin EU:ssa mikäli Suomen osaksi on muutenkin nähtävä maksajan osa ilman todellista osallistumista päätöksentekoon Suomen omien etujen kannalta.
Näinhän EU:n päätöksenteko on viime aikoina edennyt, eikä nyt niin erityisemmin Suomen valtiollisten etujen mukaisesti... Jostain syystä EU:n vahvimmat talousmahdit ovat omaksuneet tämän ratkaisijan osan... tuskinpa nyt hyvää hyvyyttään sitäkään...
Kaikkian Suomen sitominen Eu:n kuristavaan hallintoon ja itsenäisen liikkumavaran luovuttamisen ja pienenemisen hyväksyminen tuntuu kyseenalaiselta...
Onko velkakriisien rämettämä ja velkatakuisiin osallistuva EU jäsenyys kannatettavaa joka syövyttää Suomen oman maan kehitysmahdollisuuksia
eikä edistä edes talouden kriisikestävyyttä ?

Mitenkään erityisen kaukainen asia ei välttämättä ole Suomenkaan tilanteen heikkeneminen, pienen vientiriippuvaisen ja voimavaroiltaan EU:ssa pienen valtion asema.
Olisiko riippumaton asema kuten Ruotsilla ei-EU:ssa viisaampi olotila... ?
Anonyymi: visioita ja vaihtoeh 15.2.2012 6:33

Anonyymi
TÄMÄ ON TIEDETTY JO PITKÄN AJAN

Suomen politikot onat täysiä hölmöjä....
Edellisen laman jäljiltä valtiolla oli velkaa noin 50 miljardia euroa.....
!0 vuoden nousukauden aikana lyhennyksiä velkaan tehtiin vai noin 3 miljardia euroa
Kataisen tullessa valtionvarainministeriksi, touhu vain paheni......
Verot alas, julkiselle puolelle jopa 25 prosentin palkankorotukset......

EI YHTEISTEN ASIOIDEN HOITAMISESSA OLE ITÄÄN JÄRKEÄ..

Valtion tulo- ja menpoarvion menopuolelta pois 10 miljardia euroa, HEII.....
Tuolla menopuolen pienénnyksellä hoitamaan valtion velkaa.....

Suomen luottoluokituksen laskiessa, alkaa todellinen parku, kun korot nousevat....
Valtion 80 miljardin euron velan korot ovat pikaisesti yli 4 miljardia euroa vuodessa....

KUINKAS SITTEN SUU PANNAAN, ARVON POLITIKOT....
Anonyymi: Politikkojen velanot 15.2.2012 6:34
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 21
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

14:33 Hyvästi Jacky-makupalat – valmistus siirtyy Ruotsiin
14:26 Nokia saattoi löytää ostajan Chennaille
13:52 Yleislakko pysäytti Kreikan
13:30 EKP:n Draghin viesti Helsingissä: "Euro on peruuttamaton"
13:21 Ixonos varoittaa liikevaihdon jäävän odotetusta
13:00 Opecissa Venezuela ja Ecuador kannattavat öljyleikkauksia
12:31 Halpeneva öljy painaa jo pankkejakin
12:04 Asiakastieto: 50 000 yrityksen luokitukset heikentyneet
11:37 Ekonomisti: Älkää tehkö kullasta arvotonta
11:01 Yli kymmenen litraa viinaa per henki – 120 000 kuollutta
10:37 Digitoday Peli kovenee: Taksikuskit palkkasivat etsivät Uberin kyytiin
10:33 Sanoma voi vähentää enintään yhdeksän
10:23 Yritysten luottamusluvut julki: "Pohjalla ollaan yhä"
10:13 Marraskuu ei juuri tuonut valoa kuluttajille
10:02 Kiinan keskuspankki höllensi rahapolitiikkaansa
09:41 Tärkeä aurinkopaneelien osa tutkittiin – yli 90 prosenttia reputti
09:15 Yt:t päättyivät: Kesko karsii yli 200 työpaikkaa
08:50 Digitoday Twitter penkoo älypuhelimesi sovellukset
08:14 TS: Jäänmurtajista tehdyssä selvityksessä jääviyspulma
07:53 Digitoday Elisa sai laajan häiriön korjattua
06:02 Kiinteistönvälittäjä: Hienot kuvat ja pintaremontti ajanhukkaa
06:01 Asunnonostajista tuli hankalia – "juristilta kirje saman tien"
26.11. Wal-Mart vähentää johtajia Kiinassa
26.11. Lähteet: Uberista tulossa yhtä arvokas kuin Hertzistä
26.11. Persianlahden maat sopuun öljyntuotannosta, Venäjä ei leikkaa
26.11. Elisan käyttäjien piina kestää myöhään yöhön
26.11. Digitoday Näinkö Facebook näkee kasvomme?
26.11. Ennuste: Rakentaminen kasvaa ensi vuonna Suomessa
26.11. Käyttämättömillä mausteilla on valtava hintalappu
26.11. Entä jos Nokian johtaja "kaapataan"?
Asiakastieto

Yhteistyössä