Näistä veloista Kreikka ei selviä

Heini Karjanmaa
Näistä veloista Kreikka ei selviä
Kreikan valtiota uhkaa vararikko 20. maaliskuuta, jolloin kassa on tyhjä ja maksuun lankeaa yli 15 miljardia euroa vanhaa velkaa korkoineen. Ja se on vasta alkua. Sen jälkeen helleenivaltiolla on maksamatta vielä 365 miljardia euroa muita lainoja ja takauksia sekä korot ja uudet alijäämät päälle. Näihin velkoihin Kreikka kaatuu.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Jan Hurri
8.2.2012 06:08
Kommentit 155

Kreikan valtion veloista, takauksista ja muista sitovista vastuista on vaikea sivullisen saada täyttä selkoa. Se on kuitenkin käynyt kriisin mittaan selväksi, että helleenivaltion piikissä on velkaa rutkasti enemmän kuin se pystyy maksamaan.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Mutta mitä "enemmän kuin pystyy maksamaan" tarkoittaa euroina ja mistä moiset velat ovat peräisin?

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kreikan tapauksessa "enemmän kuin pystyy maksamaan" on Taloussanomien kokoamien tietojen mukaan tällä haavaa jota kuinkin 380 miljardia euroa. Ja korot päälle.

Tuon verran helleenivaltiolla on kontollaan erityyppisiä velka- ja takausvastuita. Summa on suurin piirtein sata kertaa suurempi kuin Kreikalla on kirstun pohjalla rahaa tai ilman uusia hätäluottoja mistään uusina luottoina tiedossa.

Kreikan valtion rahat riittävät juuri ja juuri maaliskuun 20. päivään saakka, jolloin erääntyy maksuun seuraava isohko vanha velkakirja, korkoineen vähän yli 15 miljardia euroa.

Jos tuo maaliskuun eräpäivä menee myttyyn, rojahtaa koko Kreikan velkapyramidi kumoon – ja syntyy ylivoimaisesti suurin valtion kupru ainakin sitten toisen maailmansodan.

Pian kaksi vuotta
hätärahan varassa

Kreikan valtiolta on lyhytaikaisimpia pikavippejä lukuun ottamatta rahoitusmarkkinoille porttikielto. Ilman uutta markkinarahoitusta sen vaihtoehdot ovat käyneet vähiin.

Maaliskuun eräpäivästä se selviää vain, jos se saa uutta hätärahoitusta. Ilman uusia hätäluottoja edessä on vararikko, ja siksi hätärahoituksesta neuvottelevat talouspäättäjät ovat olleet kuin tulisilla hiilillä.

Sopua uusista apurahoista tai niiden ehdoista ei ole vielä syntynyt.

Kreikka on pian kaksi vuotta maksanut vanhoja velkojaan ja julkisen talouden uusia alijäämiään Suomen ja muiden eurovaltioiden sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimittaman hätärahoituksen avulla.

Lyhytaikaiset pikavipitkään eivät ole enää pitkään aikaan olleet aitoa markkinarahoitusta, vaan pääasiassa kreikkalaispankkien välittämää ja valtion itse takaamaa keskuspankkirahoitusta.

Aitoa markkinarahoitusta Kreikan valtio on viimeksi saanut vuonna 2009 juuri ennen kuin se tunnusti vuosia jatkuneen velkatilastojen vääristelyn, ajautui velkakriisiin ja kaatui hätärahoituksen varaan.

Ennen kriisiä Kreikalle liikeni velkarahoitusta sitäkin runsaammin. Maaliskuussa erääntyvän velkansa Kreikka otti vuoden 2009 helmikuussa.

Kaikki velat
tuskin mukana

Juuri ennen maan liittymistä euroon 2000-luvun alussa Kreikan valtiolla oli velkaa vajaat 130 miljardia euroa. Valtion velkaisuuden suhdeluku oli noin 110 prosenttia yhden vuoden bruttokansantuotteesta.

Nyt velka- ja takausvastuita on ainakin 380 miljardia euroa, jolla velkaisuuden suhdeluvuksi syntyy ainakin 175 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta.

Sana "ainakin" tarkoittaa tässä yhteydessä, että tähän selvitykseen löytyi virallista tilastotietoa 380 miljardin euron velka- ja takausvastuista – ja syntyi epäily, että luvussa eivät ole mukana kaikki valtion velat ja muut rahoitusvastuut.

Epäilyyn antavat aihetta Kreikan valtion ennen kriisiä ja kriisin kuluessa myöntämät toistuvat ja lisäksi poikkeuksellisen suuret virheet velkatilastoissa. EU:n tilastoviranomainen Eurostat on tehnyt Kreikkaan useita erityistarkastuksia ja vaatinut huomattavia korjauksia velkalukuihin Kreikan eurojäsenyyden alusta asti.

Tämän tarkastelun velka- ja takausvastuiden kokonaismäärästä puuttunee esimerkiksi Kreikan asevoimien salaisiksi määriteltyjä asehankintaluottoja. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi leasing-panssareiden rahoituksesta koituvat vastuut.

Velkakirjoilla
suurin osa

Suurin osa helleenivaltion rahoitusvastuista on erityyppisiä velkakirjalainoja ja muita lainoja, joita on yhteensä 360 miljardia euroa. Tästä velkakirjamuotoisia velkoja on noin 275 miljardia euroa.

Maaliskuussa erääntyvä runsaan 14 miljardin euron velkakirja on toisin sanoen vain velkapyramidin huippu. Sen jälkeen on vielä maksamatta toista sataa erillistä velkakirjalainaa ja iso liuta muuntyyppisiä lainoja.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kaiken kaikkiaan 380 miljardin euron kokonaisvastuista noin 20 miljardia euroa on takauksia, joilla valtio on taannut tarvittaessa maksamaan kreikkalaisten liikepankkien ja muiden yritysten velkoja.

Tämän selvityksen velkaluvut ovat puutteineenkin merkittävästi suurempia kuin kriisiuutisissa usein esiintyvät velkatiedot, jotka usein ovat vanhentuneita tai kuvaavat pelkästään Kreikan valtion velkakirjamuotoisia velkoja.

Kaikkiaan 380 miljardin euron velka- ja takausvastuut perustuvat Kreikan valtiovarainministeriön, Kreikan valtion rahoitusyksikön, Kreikan keskuspankin sekä EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin julkaisemiin tilastoihin, katsauksiin ja raportteihin.

Liian hyvää
ollakseen totta

Kreikan valtion velka on eurovuosina kasvanut voimakkaasti. Tähän ovat vaikuttaneet yhtä hyvin Kreikan valtion kuin sen rahoittajienkin hyväuskoisuus, ahneus ja mahdollisesti myös vilpillisyys.

EU:n talousviranomaisetkaan eivät ole velkaantumista estäneet, vaikka Kreikan liian suuri velka samoin kuin julkisen talouden alituisesti liian suuri alijäämäisyys ovat olleet EU:n tiedossa Kreikan eurojäsenyyden alusta asti.

Rahoitusmarkkinat uskoivat, että euro poisti valuuttakurssi- ja luottoriskit. EU uskoi kasvuihmeeseen. Kreikka uskoi ehkä kumpaankin – ja käytti ainutlaatuista tilaisuutta hyväkseen.

Euromaiden keskuspankki EKP määritteli korkotason kaikille euromaille keskimäärin sopivaksi, mikä tarkoitti Saksalle ja Ranskalle suunnilleen sopivaa mutta Kreikalle ja muille nykyisille kriisimaille aivan liian matalaa korkotasoa.

Pankeille EKP vahvisti vakuusmääräyksillään, että kaikkien eurovaltioiden velkakirjat ovat riskittömiä. Pankeille tilaisuus oli kuin lupa painaa rahaa.

Kreikkaan ja muihin euroalueen "reunavaltioihin" alkoi tulvia suurten EU-maiden suurpankkien välityksellä halpaa lainarahaa kuin saavista kaatamalla.

Tilaisuus oli pankeille ja Kreikalle aivan liian houkutteleva vastustettavaksi. Velkatulva synnytti kangastuksen talouskasvusta – jonka todelliselta olemukselta myös EU ja EKP sulkivat silmänsä.

Vuodesta toiseen
uutta alijäämää

Kymmenen eurovuoden kuluessa Kreikan valtion vastuulla oleva velkamäärä on kasvanut noin kolminkertaiseksi. Samalla velkaisuuden suhdeluku on heikentynyt Japania lukuun ottamatta niin sanotun kehittyneen maailman heikoimmaksi.

Suurin osa vuosikymmenen mittaan kertyneestä uudesta velasta on mennyt vanhojen velkojen maksamiseen ja julkisen talouden käyttömenoihin. Kansanomaisesti sanottuna kyse on suurimmaksi osaksi syömävelasta.

Velka on kasvanut, kun julkisen talouden menot ovat vuodesta toiseen olleet rutkasti tuloja suuremmat.

Kreikan valtion menot ovat kymmenen viime vuoden aikana olleet vuosittain 10–40 miljardia euroa suuremmat kuin valtiolle on kertynyt verotuloja ja muita tuloja. Valtion menot olivat pienimmilläänkin 20 prosenttia ja suurimmillaan melkein 80 prosenttia suuremmat kuin tulot.

Vuoden 2003 alusta viime vuoden loppuun Kreikan valtio on saanut aikaan yhteensä 180 miljardia euroa uutta alijäämää. Tätä mustaa aukkoa helleenivaltio on täyttänyt alituisesti kasvavalla velkarahoituksella.

Nyt tätä samaa mustaa aukkoa ovat täyttäneet vuorostaan Suomi ja muut Kreikan hätärahoittajat.

Kreikan valtiolla 380 miljardin euron velat
Kreikan valtion vastuulla olevat erityyppiset velka- ja takausvastuut 9/2011
Velkatyyppi Milj. eur
Velkakirjalainat 274 056
Hätälainat (eurovaltiot, IMF) 65 166
Erityislainat 7 334
Muut lainat 5 866
Keskuspankkilainat 5 686
Takausvastuut 22 969
Velat yhteensä 381 077
Lähde: Kreikan valtiovarainministeriö, Kreikan valtiokonttori, Kreikan keskuspankki, Eurostat
Näistä veloista Kreikan valtio ei omin voimin selviä
Kreikan valtion velkakirjamuotoiset velat 1/2012. Huom-sarake: Vs=velkasitoumus, Lyh.=lyhennysohjelma, Usd=valuutta USAn dollari, Chf=valuutta Sveitsin frangi, Jpy=valuutta Japanin jeni, Kv=muu kuin kreikkal. lainasopimus.
Velallinen Erääntyy, pv Velka, milj. eur Korko, % Otettu, pv Huom.
Kreikan valtio 10.2.2012 1 000 0 12.8.2011 Vs
Kreikan valtio 17.2.2012 1 300 0 18.11.2011 Vs
Kreikan valtio 9.3.2012 1 455 0 9.9.2011 Vs
Kreikan valtio 20.3.2012 14 435 4,3 17.2.2009  
Kreikan valtio 23.3.2012 1 600 0 23.12.2011 Vs
Kreikan valtio 17.4.2012 1 600 0 14.10.2011 Vs
Kreikan valtio 20.4.2012 2 000 0 20.1.2012 Vs
Kreikan valtio 11.5.2012 1 600 0 11.11.2011 Vs
Kreikan valtio 15.5.2012 450 Vaiht. 15.5.2002 Kv
Kreikan valtio 18.5.2012 8 000 5,25 17.1.2002  
Kreikan valtio 15.6.2012 2 000 0 16.12.2011 Vs
Kreikan valtio 20.6.2012 414 5,25 20.6.2002  
Kreikan valtio 30.6.2012 139 1,0 31.1.2011  
Kreikan valtio 13.7.2012 2 000 0 13.1.2012 Vs
Kreikan valtio 20.8.2012 7 720 4,1 2.3.2007  
Kreikan rautatiet 13.9.2012 200 4,915 13.9.2002  
Kreikan rautatiet 21.12.2012 250 3,563 21.12.2004  
Kreikan valtio 22.12.2012 2 013 0 22.12.2010  
Kreikan valtio 31.12.2012 23 Vaiht. 31.12.2010 Lyh.
Kreikan valtio 20.2.2013 5 820 Vaiht. 11.2.2009  
Kreikan valtio 31.3.2013 36 4,506 11.1.2011 Lyh.
Kreikan rautatiet 2.4.2013 430 4,495 2.4.2003  
Kreikan valtio 20.5.2013 2 498 7,5 20.5.1998  
Kreikan valtio 20.5.2013 9 079 4,6 17.1.2003  
Kreikan valtio 25.6.2013 1 145 4,625 25.6.2008 Usd, kv
Kreikan valtio 3.7.2013 410 3,9 3.7.2003  
Kreikan valtio 5.7.2013 542 2,125 5.7.2005 Chf, kv
Kreikan valtio 31.7.2013 64 4,427 11.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 20.8.2013 5 850 4,0 26.3.2008  
Kreikan valtio 30.9.2013 149 4,52 30.9.2003  
Kreikan valtio 22.12.2013 1 855 0 22.12.2010  
Kreikan valtio 11.1.2014 4 552 6,5 11.1.1999  
Kreikan rautatiet 30.1.2014 197 5,46 30.1.2002  
Kreikan valtio 20.5.2014 8 523 4,5 13.1.2004  
Kreikan valtio 21.5.2014 70 Vaiht. 21.5.1999 Kv
Kreikan valtio 21.5.2014 3 690 Vaiht. 21.5.2009  
Kreikan valtio 1.7.2014 424 4,5 1.4.2004  
Kreikan valtio 23.7.2014 78 Vaiht. 23.7.2009  
Kreikan valtio 25.7.2014 155 3,985 31.12.2010 Lyh.
Kreikan valtio 10.8.2014 1 500 Vaiht. 10.8.2009  
Kreikan valtio 20.8.2014 12 500 5,5 28.1.2009  
Kreikan valtio 30.9.2014 86 4,113 11.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 4.2.2014 2 020 Vaiht. 4.1.2010  
Kreikan rautatiet 3.3.2015 100 7,35 3.3.1995 Jpy
Kreikan valtio 14.7.2015 199 5,8 14.7.1995 Jpy, kv
Kreikan valtio 20.7.2015 9 585 3,7 22.2.2005  
Kreikan valtio 20.8.2015 8 000 6,1 2.2.2010  
Kreikan rautatiet 28.8.2015 700 5,728 28.8.2009  
Kreikan valtio 30.9.2015 171 3,702 11.1.2011 Lyh.
Kreikan rautatiet 29.10.2015 200 4,68 29.10.2003  
Kreikan valtio 10.11.2015 375 3,7 10.11.2005  
Kreikan valtio 1.2.2016 299 5,25 31.1.1996 Jpy, kv
Kreikan valtio 8.4.2016 400 4,59 8.4.2003 Kv
Kreikan valtio 11.4.2016 5 600 Vaiht. 11.4.2008 Kv
Kreikan valtio 21.5.2016 170 Vaiht. 13.1.2011 Lyh.
Kreikan rautatiet 24.5.2016 250 Vaiht. 24.5.2004  
Kreikan valtio 20.7.2016 7 750 3,6 18.1.2006  
Kreikan valtio 22.8.2016 398 5,0 22.8.1996 Jpy, kv
Kreikan valtio 13.9.2016 143 4,02 30.12.2010 Lyh.
Kreikan valtio 8.11.2016 398 4,5 8.11.1996 Jpy, kv
Kreikan rautatiet 6.12.2016 87 4,5 6.12.1996 jpy
Kreikan valtio 27.12.2016 384 0 27.12.2004  
Kreikan valtio 1.3.2017 343 4,225 11.1.2011 Lyh.
Kreikan rautatiet 17.3.2017 450 4,028 18.3.2005  
Kreikan valtio 4.4.2017 4 985 Vaiht. 4.4.2005  
Kreikan valtio 20.4.2017 5 000 5,9 7.4.2005  
Kreikan valtio 1.7.2017 416 Vaiht. 13.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 1.7.2017 72 Vaiht. 13.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 3.7.2017 299 4,5 3.7.1997 Jpy, kv
Kreikan valtio 20.7.2017 11 440 4,3 17.1.2007  
Kreikan valtio 8.8.2017 498 3,8 8.8.1997 Jpy, kv
Kreikan valtio 9.10.2017 214 4,675 11.1.2011 Lyh.
Kreikan rautatiet 27.12.2017 165 5,014 27.12.2002  
Kreikan valtio 3.4.2018 444 4,59 11.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 5.7.2018 2 100 Vaiht. 5.7.2006 Kv
Kreikan valtio 20.7.2018 7 732 4,6 13.5.2008  
Kreikan valtio 22.2.2019 280 Vaiht. 22.2.2007  
Kreikan valtio 27.2.2019 112 5,014 22.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 4.3.2019 425 5,959 11.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 11.3.2019 200 5,0 11.3.1999 Kv
Kreikan valtio 30.4.2019 249 3,0 30.4.1999 Jpy, kv
Kreikan valtio 3.6.2019 110 Vaiht. 3.6.1999 Kv
Kreikan valtio 19.7.2019 15 500 6,0 11.3.2009  
Kreikan valtio 17.9.2019 350 5,161 3.1.2011 Lyh.
Kreikan valtio 22.10.2019 8 192 6,5 14.1.2000  
Kreikan rautatiet 20.12.2019 255 4,218 21.12.2006  
Kreikan valtio 19.6.2020 5 000 6,25 11.3.2010  
Kreikan valtio 13.7.2020 250 Vaiht. 13.7.2005 Kv
Kreikan valtio 19.4.2021 250 Vaiht. 19.4.2006 Kv
Kreikan valtio 31.5.2021 100 Vaiht. 31.5.2006 Kv
Kreikan valtio 9.6.2021 150 Vaiht. 9.6.2006 Kv
Kreikan valtio 22.10.2022 8 930 5,9 24.4.2002  
Kreikan valtio 20.3.2024 10 463 4,7 30.5.2007  
Kreikan valtio 7.7.2024 250 Vaiht. 7.7.2005 Kv
Kreikan valtio 6.7.2025 400 Vaiht. 6.7.2005 Kv
Kreikan valtio 25.7.2025 7 200 2,9 27.3.2003  
Kreikan valtio 20.3.2026 7 000 5,3 10.11.2009  
Kreikan valtio 10.7.2026 130 Vaiht. 10.4.2006 Kv
Kreikan valtio 14.4.2028 200 6,14 14.4.2000 Kv
Kreikan valtio 25.7.2030 7 500 2,3 16.4.2007  
Kreikan valtio 10.5.2034 1 000 Vaiht. 10.5.2004 Kv
Kreikan valtio 17.7.2034 1 000 5,2 30.4.2004 Kv
Kreikan rautatiet 14.6.2037 800 5,066 14.6.2007  
Kreikan valtio 20.9.2037 9 000 4,5 7.3.2005  
Kreikan valtio 20.9.2040 7 920 4,6 6.2.2007  
Kreikan valtio 25.7.2057 1 600 2,085 30.3.2007 Kv
Yhteensä 2012-2057 274 056      
Lähde: Kreikan valtiokonttori, Bloomberg

Lisää Aiheesta
UutinenTästä alkaa ahneus Suomessa (21.2. 06:01)
UutinenUppoaako Suomi eurolaivan mukana? (14.12.2011 06:16)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (155)

Huono 0
Ei hätää! Herkkien helleenien ei tarvi kuin odottaa ja kyllä Jyrki Käteinen maksaa, mehän tienataan tällä!
J.Cash
Eu alueen baltic dry indexin mukaan koko alue on 85% miinuksella joten kauppalaivaston velat kun raukeaa tähän valtionvelkojen päälle niin pikku verorahan luoja on konkurssissa jokainen sillä summa vastaa valtioiden velkojen määrä lähestulkoon.
ps. siinnä sivussa kaadatte jenkkien kauppalaivaston myös.
Valkoinen velkainen suomalainen mies on tulevaisuuden pummi.
Kreikkalaisten ei pidä maksaa saksalalisten, ranskalaisten ja brittiläisten pankkien riistovelkoja.

Kreikkalaisten pitää pistää stoppi tälle pelleilylle, ja antaa velkojen kaatua.

Kaikkien valtioiden pitää jättää ulkomaanvelkansa maksamatta.

Koko markkinatalous on kusetusta.

Ilmastonmuutos on ylikansallisten yhtiöiden tahallaan aikaansaama, Yhdysvalloissa on useita laitoksia joiden tehtävänä on tuottaa kasvihuonekaasuja ilmakehään, jotta arktisiin raaka-aineisiin päästään käsiksi ja riistämään arktisien alueiden luontoa.
ÄLÄ TEE MITÄÄN KAPINA
Kyllä kreikkalaiset tästä vielä selviävät, kun noudattavat jatkossakin tulevan sotilasjunttansa johdolla tarkkaan GS:n, OECD:n, IMF:n, Maailmanpankin, kansainvälisten oligopoli-veroparatiisi -konglomeraattien ja muiden vast. tahojen ohjeita (lue: määräyksiä).
Kreikan tie on Suomekin tie
Jygä ja Jutta hoitaa!
Totuus
Aika hyytävää luettavaa! Letkut irti potilaasta, mitä aikaisemmin sitä parempi.
180 000€
Hei,jutta ja jygä pääsette taas kantamaan vastuuta
ja onhan se niin fantsua kuinka me tienataan tällä
vastuullisella politiikalla.
Dirty Hardy
Montako vuotta tätä Kreikan konkurssia pitää jahkailla? Soini sanoi, että näin käy jo 1,5 vuotta sitten.

Harmi, että totuus ei kelvannut suomalaisille (eikä Kokoomuksen suosiosta päätellen kelpaa vieläkään) ja me kaadamme 40 Miljardia kankkulan kaivoon Kataisen ja Urpilaisen tapaisten idioottien takia.
Nou hätä, Kataisella otsa ja piikki auki...
iiro64
Ei ollut pelkästään Soini, vaan kaikki talousasiantuntijat ovat tienneet mitä tuleman pitää... jo kauan. Hurri mukaanlukien.

Mutta Suomessa kaikki virallinen asiantuntemus ja ainoa totuus on Kokoomuksen omistamalla Almamedialla ja MTV3:lla + Eero Lehden Taloustutkimuksella.
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 ... 16 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
 
Miten talouskriisi syntyi? Lue Taloussanomien teemapaketti finanssikriisin vaiheista.

Yhteistyössä

16:05Kreikka voi helpottaa uusien maiden pääsyä euroon
15:55HS: Vatikaania riepotteleva tietovuoto johti pidätykseen
15:27EU kantelee WTO:lle Argentiinan asettamista tuontiesteistä
15:25Kone toimittaa länsimetroon hissit ja portaat
15:22Lähivakuutuksesta ja Tapiolasta tulee LähiTapiola
15:10Ruotsin rahoitustarkastus: Nordealla ja Handelsbankenilla ei hätää
15:08Lemminkäiselle 28 me:n urakka eduskunnalta
14:52Pikakulttuuria? Suomalaisten kahvitavat muuttumassa
14:21Finnveran vientirahoituksen kysyntä kasvoi selvästi
14:04Suursijoittaja: Pörssi kriisissä, markkinoilla pessimismikupla
13:27IS: Reijo Paanasesta Sdp:n puolusihteeri
13:14Osakestrategin top 20 -lista – yksi suomalainen mukana
13:01Nokian Windows 8 -puhelin on Nokia Phi?
12:58Taloussanomilta KHO-valitus VM:n vakuuspäätöksestä
12:35Tulli kyllästyi: Jos lankesit nigerialaishuijaukseen, älä soita meille
12:21Mauton temppu: EU vei mausteet leffa-popcorneista
11:5171 000 nousee töissä "auto-tasolle"
11:14Kaupankäynti Bankian osakkeella keskeytettiin
10:35Hamppua ja lupiineja – sinivalkoinen cocktail autoille
10:23Asuntojen hinnat kääntyivät taas nousuun pk-seudullakin
10:21Barentsinmerellä vääntöä – Shell syrjäyttämässä Statoilin
09:46Onnibus sai reittiluvat – 26 euron matka jopa 3 eurolla
09:03Talouselämä: Suomen yritykset liki ennätykseen – Nokia kompuroi
08:37ZTE tuo älypuhelimiinsa suomalaisen käyttöliittymän
08:05Moody's laski Nordean ja Handelsbankenin luottoluokitusta
06:13Kansanjuhlaa ja kokista
06:03Professori: Lahjustuomiolla olisi YIT:lle kovat seuraukset
06:01Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa
24.5.EU:n Ashton: Iranin kiista ratkaistaan Moskovassa
24.5.Rahat pankista kotiin turvaan – ja sieltä ne vie varas
Talousuutiset reaaliajassa iPhoneen ja iPadiin

16:27IndeksiNousijat ja Laskijat

Kurssi nousussa Technopolis Oyj MO 1 0,13 18,18 %
Kurssi nousussa Solteq (LP) 1,09 5,83 %
Kurssi nousussa Ruukki Group 0,77 5,48 %
Kurssi nousussa Kesla A 5,3 3,72 %
Kurssi nousussa Okmetic 5,1 2,62 %
Kurssi laskussa Suominen Oyj 0,37 -2,63 %
Kurssi laskussa Revenio Group Corporation 0,35 -2,78 %
Kurssi laskussa Yleiselektroniikka E 5,07 -3,8 %
Kurssi laskussa Stora Enso A 5,62 -3,93 %
Kurssi laskussa Etteplan (LP) 2,45 -4,67 %

16:27IndeksiVaihdetuimmat

Kurssi laskussa Nokia 21,67 M 0,84 %
Kurssi laskussa Fortum 17,26 M -0,51 %
Kurssi laskussa Sampo A 14,17 M 0,63 %
Kurssi laskussa Metso 13,74 M -0,43 %
Kurssi laskussa UPM-Kymmene 11,8 M -2,09 %

KalenteriKalenteri

28.5.2012

Tecnotreen ylimääräinen yhtiökokous, esillä osakeanti 10:00  
kuluttajabarometri toukokuulta, Tilastokeskus 09:00  
EK:n luottamusindikaattorit toukokuulta 09:00  
USA:n markkinat kiinni (Memorial Day)    
Toivotko Kreikan pysyvän euroalueessa?

16:27OsakeOsake

Kurssi nousussaUPM-Kymmene

graafi

8,45-2,09 %-0,18

 
Dilbert – 25.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949