Näin Suomea kupataan entistäkin räikeämmin

Kriisimaiden ulkomaisten velkojen ja niitä turvaavien "pelastuspakettien" ja muiden hätätoimien kustannusten jakamisella ei ole senkään vertaa tekemistä keskenään kuin vuosi sitten.

Taloussanomien selvitys ja uunituoreet kansainväliset luottotilastot osoittavat, että Suomi kantaa nyt entistäkin railakkaammin ylimitoitettua osuutta muiden maiden pankkien pelastamiseksi toteutettavista kriisitoimista.

Suomelle sälytetty osuus kriisitoimien kustannuksista ja muista velvoitteista muistuttaa suoranaista ja lisäksi räikeätä kuppaamista.

Suomen "rahasuonen iskeminen" ilmenee vailla pienintäkään epäilyä, kun rinnakkain pannaan kaksi tämän velkakriisin keskeistä muuttujaa:

1) Ulkomaisten pankkien saatavien määrä kriisimaissa ja

2) Kriisitoimien kustannusten jako näiden samojen maiden kesken.

Viileä vertailu osoittaa yksiselitteisesti, että Suomi on tämän velkasotkun suhteellisesti maailman suurin sijaiskärsijä.

Suomen ylikuorma
on vain kasvanut

Taloussanomat osoitti vuosi sitten tekemässään tarkastelussa, että Suomella oli kontollaan erityyppisiä kriisitoimiin liittyviä sitoumuksia noin kymmenen kertaa runsaammin kuin suomalaisten pankkien kriisimaissa ottamat luottoriskit olisivat antaneet aihetta.

Nyt tuorein luvuin toteutettu vastaava tarkastelu osoittaa, että Suomen sitoumukset ovat vielä railakkaammin ylimitoitettuja. Suomen kriisivastuut ovat noin 14 kertaa suuremmat kuin niiden pitäisi pankkiriskien perusteella olla.

Suomella on kriisitoimien taakankantajana kyseenalainen maailmanennätys, sillä mikään muu maa maailmassa ei maksa tai takaa kriisitoimista likimainkaan yhtä railakkaasti ylimitoitettua osuutta kuin Suomi.

Suomen kriisitaakka on vajaan vuoden kuluessa kasvanut tuntuvasti mutta samaan aikaan suomalaispankkien ennestäänkin olemattoman pienet luottoriskit ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.

Tästä seuraa, että Suomen pankkiriskeihin suhteutettu osuus hätätoimien taakasta on vajaan vuoden aikana kasvanut railakkaasti.

Pankit vetävät
rahaa turvaan

Suomalaisittain karsea tarkastelu perustuu Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n perjantaina julkaisemiin uunituoreisiin luottotilastoihin ja Taloussanomien kokoamiin tietoihin velkakriisin taltuttamiseksi toteutettujen ja kaavailtujen hätätoimien kustannuksista sekä niiden jakamisesta eri maiden kesken.

BIS:n luottotilastoista ilmenevät ulkomaisten pankkien saatavat kriisimaista viime vuoden syyskuun lopussa. Kyse on alustavista luvuista, joissa ovat mukana lainasaatavat ja muut saatavat kriisimaiden valtioilta, muilta julkisen talouden yksiköiltä, rahoitusalan ja muiden alojen yrityksiltä sekä kotitalouksilta.

Luottotilastojen mukaan ulkomaiset pankit ovat parin viime vuoden kuluessa vetäneet euroalueen kriisimaista turvaan yli 700 miljardia euroa. Eniten rahaa ovat vetäneet turvaan Euroopan pankit, joiden saatavat ovat kahdessa vuodessa supistuneet hieman yli 600 miljardia euroa.

Kyse on pankkien kaikentyyppisten saatavien kokonaismäärästä Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa. Kunkin kriisimaan omien pankkien kotimaiset saatavat eivät ole mukana luvuissa.

Pankkien saatavat ovat supistuneet, kun ne ovat jättäneet erääntyneitä luottoja uusimatta tai myyneet arvopaperimuotoisia saatavia. Osa saatavien supistumisesta on todennäköisesti peräisin luottotappioista ja arvonalennuksista.

Saksalla ja Ranskalla
eniten vaakalaudalla

Ulkomaisilla pankeilla on edelleen euroalueen viidessä kriisimaassa saatavia runsaat 1 600 miljardia euroa. Kaksi vuotta sitten saatavia oli yli 2 300 miljardia euroa. Eniten saataviaan ovat kahdessa vuodessa supistaneet Saksan ja Ranskan pankit. Niillä on silti yhä ylivoimaisesti eniten pelissä.

Saksan pankkien epävarmat saatavat ovat kahdessa vuodessa supistuneet 170 miljardia euroa, mutta niitä on edelleen liki 340 miljardia euroa. Ranskan pankkien saatavat ovat supistuneet noin 110 miljardia euroa mutta niitä on yhä 460 miljardia.

Näiden kahden suurimman euromaan ja samalla kriisimaiden kahden suurimman ulkomaisen rahoittajamaan välillä on selvä ristiriita, kun pankkiriskejä ja kriisitoimien taakanjakoa tarkastellaan rinnakkain.

Saksa kantaa kriisitoimista suuremman taakan kuin sen pitäisi pankkiensa suorien riskien perusteella kantaa. Ranska sitä vastoin pääsee liian vähällä. Näiden riskit ja kriisivelvoitteet ovat kuitenkin vain lievästi vinksallaan.

Ainakin sen rinnalla, miten räikeästi Suomea kupataan – ja miten vähällä pari todellista vapaamatkustajaa pääsee pälkähästä.

Suomen pankeilla 0,12
prosenttia riskeistä

Suomessa kotipaikkaansa pitävillä pankeilla on BIS:n luottotilastojen yhtenäisellä tilastointitavalla laskettuja saatavia kriisimaissa kaksi miljardia euroa. Suomen pankkien Kreikka-saatavat ovat luvussa mukana vuoden 2010 lopun mukaan.

BIS:n tilastotiedot ovat peräisin eri maiden keskuspankeilta. Saatavien määrässä ovat mukana sitovat lainalupaukset. Vastaavasti saatavien kokonaismäärää supistavat mahdolliset vakuudet tai luottoriskiä rajoittavat sopimukset.

Suomalaispankkien osuus viiden kriisimaan yhteen laskien runsaan 1 600 miljardin euron ulkomaisista pankkiveloista ja muista ulkomaisille pankeille voimassa olevista velkavastuista on noin 0,12 prosenttia. Ei enempää eikä vähempää.

Toisin on "vakausvälineiden" ja muiden "pelastustoimien" laita. Niiden rahoittamisesta Suomella on kontollaan suurin piirtein 14 kertaa suurempi suhteellinen osuus kuin kriisimaissa vaakalaudalla olevien pankkisaatavien perusteella pitäisi.

Karsea suhdeluku perustuu kaikkien tähän mennessä toteutettujen, sovittujen ja kaavailtujen hätätoimien enimmäismäärään ja Suomelle tukitaakasta määrättyyn osuuteen.

Suomen oikea osuus
olisi kolme miljardia

Velkakriisin torjumiseksi jo toteutetuille, sovituille ja kaavailluille toimille kertyy kokonaisuudessaan mittaa peräti 2 760 miljardia euroa. Koko summa ei ole käytössä, mutta noin paljon hätätoimia on yhteensä pantu toteen tai vireille.

Luvussa ovat mukana euromaiden keskuspankin EKP:n toteuttamat hätätoimet, euromaiden "vakausvälineelle" ERVV:lle annetut enimmäistakaukset, vasta perusteilla olevan "vakausvälineen" EVM:n enimmäispääoma, maiden väliset hätäluotot sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan unionin ja Maailmanpankit hätäluotot.

Suomen vastuulla on jo solmittujen sopimusten, eduskunnan päätösten tai kansainvälisten kaavailujen perusteella yhteen laskien enimmillään 49 miljardin euron sitoumukset.

Näin Suomen kriisitoimiin liittyvien sitoumusten enimmäismäärä on hilkkua vaille 25 kertaa suurempi kuin suomalaisten pankkien kriisimaissa olevien saatavien kokonaismäärä.

Jos Suomen ja muiden kriisitoimiin osallistuvien maiden kustannukset jaettaisiin samassa suhteessa kuin niiden pankeilla on epävarmoja saatavia, Suomen piikissä pitäisi olla kriisitoimien enimmäismäärästä vähän yli kolme miljardia euroa, ei suinkaan lähes 50 miljardia.

Kaksi todellista
vapaamatkustajaa

Koska Suomi ja muutama muu kriisitoimiin osallistuva maa kantaa roimasti omaa osuuttaan suurempaa taakkaa, pääsee vastaavasti osa muista maista vähemmällä kuin pankkiriskien perusteella pitäisi.

Suhteellisesti vähimmällä pääsee kaksi todellista vapaamatkustajaa, jotka kuuluvat Euroopan ja jopa maailman suurimpiin pankkimaihin mutta eivät ole euromaita.

Nämä kriisitoimien todelliset vapaamatkustajat ovat Britannia ja Sveitsi, joista etenkin Britannian talousjohto on väsymättä patistanut euromaita käyttämään yhä enemmän rahaa brittipankkejakin vaarantavan kriisin ratkomiseen.

BIS:n luottotilaston ja kriisitoimien pääosin euromaita rasittavien taakanjakoperiaatteiden vertailu osoittaa, että Sveitsin osuus kriisitoimien kustannuksista on alle kolme prosenttia ja Britannian osuus alle viisi prosenttia siitä mitä niiden pitäisi pankkiriskien perusteella olla.

Britannian pankeilla on kriisimaissa yli 240 miljardin euron saatavat mutta sen osuus kaikista kriisitoimista on alle 20 miljardia euroa. Sveitsin pankeilla on lähes 50 miljardin euron saatavat mutta maan osuus kriisivastuista on hädin tuskin kaksi miljardia euroa.

Suomi maksaa, takaa tai on lupautunut muutoin pulittamaan yksin suuremman osan kaikkien kriisitoimien kuluista kuin Britannia ja Sveitsi yhteensä.

Yhdysvallatkin
päässyt siivelle

Pankkiriskien ja hätätoimien taakanjakoa rinnakkain mittaava tarkastelu poikkeaa kriisitoimien virallisista perusteista mutta perustuu arkitodellisuuteen. Juuri ulkomaisten pankkien epävarmoja saatavia kriisitoimet ovat ensimmäisestä niskalenkistä lähtien pelastaneet.

Sen sijaan yhdenkään kriisimaan velkamäärä ei ole kriisitoimien avulla supistunut euronkaan vertaa.

Kriisitoimet ovat toistaiseksi kasvattaneet kaikkien toimiin osallisten euromaiden velkaa, sillä kriisimaiden velkamäärät ovat pysyneet ennallaan ja hätärahoitusta niille toimittaneet maat ovat joutuneet ottamaan vastuulleen hätätoimien verran uutta velkaa.

Eniten kriisitoimista ovat toistaiseksi saaneet aivan suoraa hyötyä ne suurten kansainvälisten pankkien kotimaat, jotka eivät ole euromaita ja ovat näin välttyneet suurimpien kriisitoimien velvoitteilta.

Ilman velkatalkoita pankkien kotivaltiot olisivat itse joutuneet pelastamaan pankkinsa. Nyt pankkeja ovat pelastaneet pääasiassa euromaat, kriisiin osaton Suomi mukaan luettuna.

Britannian ja Sveitsin lisäksi suuri hyötyjä on ollut Yhdysvallat, jonka pankeilla on edelleen monin verroin mittavammat saatavat kriisimaissa kuin sille on lähinnä IMF:n rahoitusosuuden kautta kertynyt kriisitoimien kuluja kannettavakseen.

Yhdysvaltain suhteellinen etu on peräisin aivan samasta lähteestä kuin Britannian, Sveitsin ja myös Japanin saama suhteellinen etu: liian suurta taakkaa kantavien maiden – ja erityisesti Suomen – kuppaamisesta.

Kriisitaakan jako ei perustu ainakaan pankkien riskeihin
Ulkomaisten pankkien saatavat kriisimaista (Italia, Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali) 9/2011 ja tukitaakan jako maiden kesken sekä riskien mukainen
Pankkien	Saatavat,	Saatava-	Tukitaakka,	Tuki-	Saatavien muk.
kotimaa	Mrd eur	osuus, %	Mrd eur	osuus, %	tukitaakka, mrd eur
Ulkomaat	1635	100,00	2760	100,0	2760
Ranska	459	28,08	532	19,3	775
Saksa	338	20,65	707	25,6	570
Britannia	242	14,79	20	0,7	408
Yhdysvallat	100	6,14	32	1,2	169
Hollanti	99	6,04	150	5,4	167
Espanja	92	5,62	310	11,2	155
Japani	62	3,78	12	0,4	104
Belgia	53	3,24	92	3,3	89
Sveitsi	48	2,92	2	0,1	81
Italia	39	2,36	466	16,9	65
Portugali*	30	1,86	65	2,4	51
Itävalta	25	1,53	73	2,7	42
Irlanti*	19	1,18	42	1,5	33
Kanada	10	0,61	4	0,2	17
Ruotsi	5	0,28	2	0,1	8
Australia	4	0,25	3	0,1	7
Suomi	2	0,12	49	1,8	3
Lähde: BIS, EKP, VM, IMF, Deutsche Bank, Taloussanomat

Suomen kriisivastuut pian 50 miljardia euroa
Euroalueen kriisitoimien toteutuneet määrät ja kaavaillut enimmäismäärät sekä Suomen osuus Taloussanomien laskemin likiarvoin 1/2012.
Hätärahan lähde	Yhteensä, mrd eur	Suomen osuus, mrd eur
EKP	1000	18
ERVV	750	14
EVM	700	13
IMF, EU ym.	190	2
Suorat hätäluotot	120	2
Yhteensä	2760	49
Käyttämättä	750	14
Lähde: VM, EKP, IMF, Deutsche Bank, Taloussanomat