Kirjaudu ▼
 

Tämä on jo silkkaa suunnitelmataloutta

Heini Karjanmaa
Tämä on jo silkkaa suunnitelmataloutta
Markkinatalouden luonnonlait saavat eurokriisissä kyytiä, ja tilalle tulevat suunnitelmatalouden keinot. Päättäväisimmin talousuudistusta toteuttaa EKP, joka kumoaa yksityisen pääoman kiihtyvää pakoa kriisimaista pumppaamalla julkisia euroja tilalle. Samalla siirtyy yhä runsaammin luottoriskejä veronmaksajien kontolle Suomea myöten.
Jan Hurri
8.1.2012 06:18
178

EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit toteuttavat parhaillaan euroalueen taloudessa temppua, jollainen jäi Neuvostoliiton taloussuunnittelijoilta tekemättä.

Neuvostoliitto suunnitteli jokien virtaussuunnan muuttamista ja näin luonnon ottamista entistä tehokkaammin suuren isänmaallisen päämäärän palvelukseen. Luonnonlakeja uhmanneet aikeet jäivät mahdottomina – tai ainakin mahdottoman kalliina – toteuttamatta.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Toista on euroalueella. EKP ja euromaiden keskuspankit toteuttavat täyttä päätä saman kaltaista temppua.

Eroa on ainoastaan siinä, että EKP toteuttaa temppuaan euroalueen taloudessa ja tarkemmin sanottuna rahoitusjärjestelmässä eikä suinkaan maastossa. Toinen ero on siinä, että nyt ei ole kyse ainoastaan aikeesta.

EKP antaa jokien virrata niin kuin luonto tahtoo, mutta sen sijaan se muuttaa pääomavirtojen kulkusuuntaa euromaiden välillä.

Meneillään on historiallisen mittakaavan talouskoe, joka uhmaa markkinatalouden luonnonlakeja – ja hivuttaa euroaluetta entistä selvemmin suunnitelmatalouteen.

Keskuskomitea
ohjaa taloutta

EKP ja euromaiden keskuspankit eivät suinkaan yksin kamppaile talouden luonnonlakeja vastaan, vaan toki samaan taistoon osallistuvat myös eurovaltiot ja muut hätärahan tarjoajat, kuten EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Suurimpia ponnisteluja on kuitenkin toteutanut EKP, joka on yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa käyttänyt erilaisiin kriisitoimiin lähteestä ja laskutavasta riippuen jopa 1 500 miljardia euroa.

Summa on moninkertaisesti suurempi kuin eurovaltioiden, EU:n ja IMF:n kriisimaille lupaamat tai varsinkaan jo toimittamat apurahat.

Myös markkinatalouden väistyminen suunnitelmatalouden tieltä korostuu kenties selkeimmin juuri EKP:n toimissa – joita suunnittelee ja toteuttaa korkeintaan demoktatian liepeillä kaikkivaltiaan keskuskomitean tavoin toimiva hallintovirasto.

Kriisi levinnyt
ja pahentunut

EKP:n hätärahoituksen keskeinen tarkoitus on ollut estää kriisin leviämistä varsinaisista kriisimaista muihinkin euromaihin. Hienommin sanottuna EKP on toimillaan varmistanut euroalueen ja euron vakautta.

Toimien onnistuminen on toistaiseksi ollut vaihtelevaa ja epävarmaa. Vielä ei ole minkäänlaista varmuutta vakaudesta, kriisin päättymisestä tai edes kriisin rajoittumisesta viiteen heikoimpaan euromaahan.

Varmaa sitä vastoin on se, että EKP:n kriisitoimet ovat osaltaan päästäneet suuren määrän kriisimaiden yksityisiä rahoittajia pinteestä ja samalla siirtäneet erittäin suuren määrän riskejä euromaiden veronmaksajille.

Varmaa on myös se, että pelkästään markkinatalouden ehdoin kriisin kulku olisi ollut tyystin toisenlainen.

Automaattista
hätärahoitusta

Pohjimmiltaan kriisin keskeiset piirteet kiteytyvät kahteen rinnakkaiseen ja samaan aikaan kohisevaan pääomavirtaan. Ne virtaavat vastakkaisiin suuntiin, ensimmäinen kriisimaista pois ja toinen kriisimaihin takaisin.

Kriisimaista pois virtaa yksityistä pääomaa, joka kaikkoaa karkuun itse kriisiä ja varsinkin kriisin yhä tuntemattomia seurauksia, kuten rahaliiton mahdollista hajoamista ja mahdollisia pääomaliikkeiden rajoituksia.

Kriisiä pakenevaa pääomavirtaa vastaan kulkee jokseenkin samalla voimalla ja suurelta osin automaattisesti saman verran julkista pääomaa. Suurin osa julkisen pääoman vastavirrasta saa voimansa EKP:n korkeapainepumpuista.

Julkisen pääoman virtausvoimaa ja virtaaman suuntaa säätää erääänlainen täysautomaattinen paineventtiili, EKP:n ja euromaiden keskuspankkien välinen Target-maksujärjestelmä.

Viime vuoden loppua kohti tuo paineventiili avautui avautumistaan. Kun pääomapako kiihtyi ja levisi Italiaan asti, EKP:n Target-järjestelmä syötti keskuspankkirahaa tilalle – esimerkiksi Suomesta.

Suomen Pankin
tase paisuu

Suomen Pankin – ja samalla Suomen – osallistuminen EKP:n kriisitoimiin ja ennen kaikkea kriisitoimien rahoittamiseen ilmenee keskeisiltä osin Suomen Pankin taseesta.

Suomen Pankin Target-järjestelmään liittyvät saatavat ovat syksyn aikana kaksinkertaistuneet peräti 66 miljardiin euroon, ilmenee pankin joulukuun lopun taseluvuista.

Koko Suomen Pankin tase on paisunut puolessa vuodessa kolminkertaiseksi ja oli vuoden lopussa pyörein luvuin 98 miljardia euroa.

Lukemat ovat hirmuisia ja lisäksi ne ovat paisuneet erittäin nopeasti. Suomeksi sanottuna Suomen Pankki on lainannut muiden euromaiden keskuspankeille rutosti rahaa.

Suurin Target-järjestelmän rahoittaja on Saksan keskuspankki Bundesbank, joka on lainannut järjestelmään jo yli 500 miljardia euroa. Tämän rinnalla Suomen Pankin saatavat ovat pieniä, joskin ne ovat kasvaneet nopeammin.

Suomen Target-riski
kymmenen miljaria

Suomen Pankin ja Saksan Bundesbankin lisäksi Target-järjestelmää ovat merkittävin summin kyenneet rahoittamaan vain Hollannin ja Luxemburgin keskuspankit. Eniten tätä rahaa on mennyt kriisimaiden keskuspankeille.

Target-järjestelmä oli jokseenkin tasapainossa velkakriisin puhkeamiseen asti. Vasta parin kriisivuoden aikana kriisimaiden velat ja yhä harvempien ylijäämämaiden saatavat ovat revenneet jyrkkään kasvuun.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen Pankki olisi suoraan lainannut rahaa esimerkiksi Kreikan tai edes Italian keskuspankille, vaan raha on siirtynyt Suomesta alijäämämaihin EKP:n kautta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Koska EKP on Target-järjestelmän saatavien ja vastuiden vastapuoli, jakautuvat järjestelyn tuotot ja riskit kaikkien euromaiden keskuspankkien kesken. Niinpä Suomen järjestelmään lainaamat 66 miljardia euroa eivät ole kokonaan Suomen riskillä.

Tuottojen ja riskien jakoperuste on kunkin euromaan osuus EKP:n pääomasta eli sama EKP:n pääoma-avain, jonka mukaan euromaat ovat kriisitoimien kustannuksia keskenään jakaneet.

Suomen laskennallinen osuus Target-järjestelmän yhteenlasketuista noin 600 miljardin euron saatavista on kymmenkunta miljardia euroa.

Kriisimaiden yhteenlaskettu velka on noin 500 miljardia euroa. Loput ovat pääosin Ranskan, Itävallan ja Belgian velkaa.

Turvapaikkaa
hakemassa

Suomen Pankin taseesta löytyy viitteitä myös siitä toisesta kriisiin liittyvästä pääomavirrasta. Siitä, joka kuljettaa yksityistä pääomaa karkuun kriisimaista. Se näkyy Suomen Pankin taseen vastattavaa-puolelle kootuista vastuista.

Suurin piirtein samaa tahtia Suomen Pankin Target-saatavien kanssa ovat kasvaneet liikepankkien yö- ja määräaikaistalletukset Suomen Pankin tileille. Joulukuun lopussa pankeilla oli SP:n tileillä tällaista rahaa yhteensä 70 miljardia euroa, noin kaksi kertaa lokakuun lopun määrä.

Virallisin keskuspankkitermein pankkien talletukset ovat Suomen Pankin "rahapoliittisiin toimiin liittyviä euromääräisiä velkoja". Pankkien talletukset ovat yhtä kuin Suomen Pankin velkoja pankeille.

Kyse on kriisiä säikkyneestä pelokkaasta rahasta, jota pankit pitävät keskuspankkien heikkotuottoisilla mutta absoluuttisen turvallisiksi uskomillaan tileillä ennemmin kuin lainaavat sitä tavallisille laina-asiakkaille tai varsinkaan kriisimaille.

Maksutasehäiriö
pysyy piilossa

EKP:n Target-järjestelmä tasaa maiden välisten rahavirtojen ali- ja ylijäämät automaattisesti. Samalla se peittää näkyvistä euromaiden piilevän maksutasehäiriön – ja kriisimaissa kiihtyvän pääomapaon.

Ellei esimerkiksi Italia olisi euromaa eikä sen keskuspankki olisi mukana EKP:n Target-järjestelmässä, se olisi vielä pahemmassa pinteessä kuin nyt näyttää.

Jokaisen maan on pakko pitää maksutaseensa tasapainossa, sillä maahan on tultava yhtä paljon rahaa kuin maasta poistuu. Vaihtotaseen alijäämä ja pääomapaosta koituva vaje on jollakin konstilla rahoitettava.

Italiankin olisi joko nostettava korkonsa niin korkeiksi, että yksityisen pääoman virta kääntyisi takaisin, tai sitten sen olisi tempaistava tasapaino alijäämien pikaisin pakkoleikkauksin.

Euroalueella tällaisia huolia ei ole sen enempää Italialla kuin muillakaan kriisimailla.

Ei ainakaan niin kauan kuin yhä harvemmaksi käyvät ylijäämäisen maksutaseen maat sietävät Target-järjestelmän yhä railakkaampaa epätasapainoa – ja omien saataviensa hirmuisen kasvun.

Raha kiertää kehää
ja siirtää riskejä

Euroalueen rahavirtoja railakkaasti pelkistäen voinee tulkita, että EKP ja alueen kansalliset keskuspankit kierrättävät samaa rahaa maasta toiseen. Tai tältä ainakin näyttää.

Target-järjestelmä syöttää rahaa vahvimpien euromaiden keskuspankeilta etenkin kriisimaiden keskuspankeille. Nämä lainaavat rahan kriisimaiden pankeille ties kuinka kehnoja vakuuksia vastaan.

Pankit lainaavat hätärahat esimerkiksi kriisivaltioille, jotta nämä voivat maksaa vanhoja erääntyviä velkojaan. Näin raha päätyy pankeille ja kriisivaltioiden muille rahoittajille.

Sitä mukaa kuin julkinen hätäraha näin muuttuu yksityiseksi, kimpaisee se karkuun esimerkiksi saksalaisiin tai jopa suomalaisiin pankkeihin – ja päätyy näiden uusiksi keskuspankkitalletuksiksi taas kierrätettäväksi EKP:n kautta takaisin kriisimaihin.

Tarkalleen ottaen euromaiden välillä ei kierrä aivan sama raha, vaikka näin näyttää käyvän.

Kiertokulun kriittisissä pisteissä yksityinen raha muuttuu julkiseksi ja päinvastoin. Samalla yksityistä riskiä siirtyy kierros kierrokselta kasvava määrä veronmaksajien piikkiin – niin kuin tässä suunnitelmataloudessa näyttää asiaan kuuluvan.


[zoom]

Tagit analyysi
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (178)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Suomen presidentiksi, pääministeriksi ja valtiovarainministeriksi pitäisi valita sellaiset henkilöt, jotka ymmärtävät MIKSI nykyeuro ei toimi ja ymmärtävät miten ongelma korjataan? Sellaisia olisivat ainakin tohtori Väyrynen, Soini ja Pekkarinen.

EKP:n toimet, vakausrahastot ja muut talous- ja liittovaltiohimmelit ovat turhia ja vahingollisia.
Toimivat systeemit pysyvät itsestään vakaana ja parhaat vielä optimoituu, jolloin valvontabyrokratiaakaan ei tarvita.

Euron pelastamiseksi pitäisi korjata siihen liittyvä systeeminen vika, muuttamalla kiinteäkykentäinen euro ns. joustoeuroksi? Jos korjausta ei tehdä kaatuu euro ja hajoaa euroalue.

Euron käyttö yhteisenä valuuttana on ihan eri asia kuin kiinteän yhteisvaluuttakytkennän aiheuttama kilpailukykyerojen kärjistyminen ja talouden tasapaino- ja ylivelkaantumisongelmat.


Kaikki sellaiset poliitikot ja eurotoimijat, jotka eivät vieläkään ?ymmärrä? sitä, että nykyinen EURO EI TOIMI, joutaisi eroamaan?
Narsismivalta 8.1.2012 6:38

Anonyymi
Niinistö kannattaa Eurostoliittoa ja sen eliittiä. Niinistön puheet tulevat Eurostoliiton propagandaministeriöstä.
Et arvosta Neuvostol 8.1.2012 6:40

Anonyymi
Siitä vaan pystyyn "euro-Gosplan". Kuka vielä muistaa Neuvostoliiton romahduksen taloudelliset syyt? Ei se Gosplan virasto kyennyt hallitsemaan taloutta.
x 8.1.2012 6:45

Anonyymi
Röyhkeät oman edun tavoittelijat eli narsistit ja heidän verkostonsa ovat ottaneet vallan? Se on aikamme suurin ongelma myös eu:ssa ja euroalueella?

Jotta aidolla demokratialla olisi mahdollisuuksia pitäisi media saada ensiksi demokraattiseen kontrolliin? Muuten kai jatkuu kansojen aivopesu ja valedemokratia?
Narsistitestit valla 8.1.2012 6:48

Anonyymi
Velkakorkoprotektionismia, muistakaa että se nk. raha K.P on vain hei merkitty paperille nollina.



Aivan samoin toimii suomen pikku protektionismi talous.
Ette tuota kuin velkaa korolla, mistä korot maksatte?
Palkat vajoaa kuten usa:ssa 1970 luvun tasolle.
Kestävyysvaje ajaa yritykset konkurssi tsunamiin.
Velkakorkoprotektion 8.1.2012 6:52

Anonyymi
Normikapitalismia: vaikeiden aikojen koittaessa ruuvia kiristetään köyhien osalta entisestään. Menossa on uusjako, jossa EU-maiden valtioiden eli veronmaksajien omaisuus yksityistetään. Turha sotkea Neuvostoliittoa, suunnitelmataloutta tai sosialismia tähän.
I.L.Kikurinen 8.1.2012 7:07

Anonyymi
Ketkä tästä lamasta hyötyvät eniten, minne kaikki tyhjästä luotu uusi raha katoaa?

Kenenkä etu on markkinoiden epävakaus ja hurjat korot lainoilla?

Sijoittajan riski on siirretty veronmaksajille, mutta tuotot valuvat keskuspankkien ja liikepankkien omistajien taskuun.

Tulonsiirtojen mittakaavan ollessa euroopan luokkaa sillä luodaan sellaista "super eliittiä" joka on täysin erillään tavallisesta kansasta ja jota eivät kosketa mitkään lait tällä planeetalla.
we never forget who 8.1.2012 7:15

Anonyymi
Röyhkeät oman edun tavoittelijat eli narsistit ja heidän verkostonsa ovat ottaneet vallan? Se on aikamme suurin ongelma myös eu:ssa ja euroalueella?

Jotta aidolla demokratialla olisi mahdollisuuksia pitäisi media saada ensiksi demokraattiseen kontrolliin? Muuten kai jatkuu kansojen aivopesu ja valedemokratia?



Suomessakin on edetty jo niin pitkälle, että kunnollisia ja kyvykkäitä ihmisiä syrjitään työelämässä, mediassa, kansanedustajina, hallituksen muodostamisessa eli kaikkialla yhteiskunnassamme?
Ongelmalla on monia nimiä, koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, asukakkaiden häiriköinti, syyttely populismista jne.?

Presidenti vaaleissaki tämä näkyy, Tohtori Väyrynen on kokenein, osaavin ja kunnollisin ehdokas eikä tule sen vuoksi valituksi?
Nimetön 8.1.2012 7:19

Anonyymi
Perussuomalaiset on selvästikin tulossa ruotuun. Pirkko Ruohonen-Lerner on Liikasen ja Benin kanssa junailemassa näitä toimia Eduskunnan pankkivaltuustossa. Soini taas presidenttihaastattelussa lupasi tarvittaessa allekirjoittaa liittovaltiosopimuksen "vastenmielisesti".

Salonkikelpoinen puolue ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Nimetön 8.1.2012 7:21

Anonyymi
Kataisen hallitus ja EU:n toimet muistuttaa meitä Otto-Ville Kuusisen ja Terijoen Hallituksesta jossa pyrittiin Neuvostoliitto myönteisen hallituksen avulla ajaa suomi neuvostoliiton satelliitivaltioksi..


Nut neuvostoliiton tilalle on tullut Eurostoliitto...
dsds 8.1.2012 7:23
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä