Kreikka-vakuudet kuin raaputusarpa: ei voittoa

Suomelle luvatut Kreikka-vakuudet ovat niin kyseenalaista laatua ja vakuuksien toteutuminenkin niin epävarmaa, että ainakaan niiden takia Suomen tuskin kannattaa avata EVM-piikkiä niin kuin suuret euromaat määräävät.

Varsinkaan kyseenalaisten Kreikka-vakuuksien takia Suomen ei kannattane taipua miljardiluokan vastentahtoisiin EVM-lupauksiin, jos lupaukset edellyttävät Suomen oman perustuslain rikkomista.

Näin uhkaa käydä, jos eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinta on oikea. Valiokunta on arvioinut, että Suomen olisi oman perustuslakinsa noudattamiseksi pidettävä kiinni yksimielisyysvaatimuksesta EVM:n päätöksissä – tai jäätävä pois.

Alun perin EVM olikin tarkoitus perustaa yksimielisyysperiaatteelle, ja siihen Suomi on lupautunut mukaan.

Viikko sitten pidetyssä huippukokouksessa suuret euromaat vetivät kuitenkin Saksan ja Ranskan johdolla henkselit EVM:n alkuperäisen yksimielisyysperiaatteen yli ja painostavat nyt Suomeakin hyväksymään EVM:n määräenemmistöpäätökset.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaisi, että suurimmat euromaat voisivat keskenään määrätä EVM:n satojen miljardien eurojen varojenkäytöstä. Suomen kaltaisilla pienillä maksajamailla olisi velvollisuus varojen pulittamiseen mutta ei nokan koputtamista niiden käytöstä.

Osallistuminen EVM:n rahoittamiseen edellyttäisi Suomelta lähes 13 miljardin euron lupausta – ja mahdollisesti oman perustuslain rikkomista.

Moiseen tuskin kannattaa taipua ainakaan tuntuvasti uskottua heppoisempien Kreikka-vakuuksien turvaamiseksi.

Suomelle ilkuttiin
vakuuksien takia

Suomen eduskunta on päättänyt ja hallitus ilmoittanut "Euroopan ytimessä", että Suomi ei osallistu enää yhteenkään uuteen "pelastuspakettiin" ilman turvaavia vakuuksia.

Viime lokakuussa euromaat sopivatkin Kreikan seuraavasta hätäpaketista, jonka mutkikkaimpia yksityiskohtia on Suomelle räätälöity vakuusjärjestely.

Vakuusjärjestelyn esittelytilaisuudessa koko järjestelylle ja Suomelle naureskeltiin avoimesti. Vakuudet olivat niin huvittavia, että niitä ei halunnut yksikään muu maa kuin Suomi.

Suomen ilkkumista ei estänyt edes se, että kaikista vanhoista euromaista vain Suomi on täyttänyt velvoitteensa pankkiensa valvonnassa ja pitänyt kiinni kaikkia euromaita sitovista julkisen talouden alijäämä- ja velkaisuusrajoista.

Naureskelijoiden edustamat euromaat sitä vastoin ovat laiminlyöneet pankkiensa valvonnan ja rikkoneet alijäämä- ja velkarajoja. Juuri nämä laiminlyönnit ja sopimusrikkomukset ovat kriisin keskeisiä aineksia, eivät suinkaan Suomen vakuusvaatimukset.

Pilkanteko paljastuu pelkkää naureskelua karkeammaksi, kun Suomen saamia vakuuksia tarkastellaan pintaa syvemmältä. Vakuudet ovat kuin raaputusarpa, jonka pintaa raaputtamalla paljastuu tympeä teksti:

"Kiitämme toimintamme tukemisesta – tämä arpa ei voita."

Vakuuksissa sama
harha kuin ERVV:ssä

Suomen Kreikka-vakuudet on toteutettu erittäin monimutkaisella, useita välikäsiä ja aputoimijoita hyväksi käyttävällä ja erinäisiä sopimuksia kiertävällä tavalla.

Vakuusjärjestelyn konstikas rakenne ei kuitenkaan ole vakuuksien heikoin piirre vaan se, että ilmeisesti vakuudet eivät ole puoliksikaan niin kattavat kuin niitä hyväksyttäessä on vaikuttanut.

Jopa yli puolet vakuuksien oletetusta riittävyydestä perustuu siihen samaan korkoharhaan, joka yllätti Suomen eduskunnan väliaikaisen vakausmekanismin ERVV:n takausvastuiden kokonaismäärässä.

Suomen takausvastuiden enimmäismäärä ERVV:ssä on osoittautunut jopa tuplaten suuremmaksi kuin eduskunta on takauspäätöksiä tehdessään uskonut. Ilmeisesti samanlainen yllätys piilee Kreikka-vakuuksien todellisessa arvossa.

ERVV:n koroista
jymy-yllätys

ERVV:ssä yllätys paljastui korkokustannuksista, jotka kuuluvat Suomenkin takausvastuisiin mutta eivät sisälly ERVV:n puitesopimuksessa erikseen lukuna ilmaistuun takausten kattamaan nimellispääoman enimmäismäärään vaan tulevat sen päälle.

Eduskunta vahvisti Suomen takaaman nimellispääomaan enimmäismääräksi 14 miljardia euroa ja uskoi lukua Suomen koko takausvastuuksi. Näin ei ole asian laita, vaan Suomikin on sitoutunut osaltaan takaamaan ERVV:n korkokuluja ennalta tuntemattoman määrän.

Taloussanomien laskelmien mukaan ERVV:n enimmäispääomalle kertyy esimerkiksi 30 vuoden kuluessa korkomenoja helposti tuon pääoman verran. Näin ERVV:n korot voivat kaksinkertaistaa Suomenkin takausvastuun enimmäismäärän 14 miljardista eurosta noin 28 miljardiin euroon.

Samasta syystä Suomelle luvatut Kreikka-vakuudet kattavat vain alle puolet Suomen Kreikka-takauksista eivätkä suinkaan koko Suomen takausvastuuta niin kuin vakuuksia hyväksyttäessä on saattanut vaikuttaa.

Vakuuden arvo
kertyy koroista

Suomen vakuuksien "pesämuna" on tarkoitus perustaa myymällä noin 880 miljoonan euron arvoinen erä Kreikan valtion velkakirjoja ja sijoittamalla myynnein saatavat varat korkealuokkaisiin AAA-velkakirjoihin.

Myyntitulot ovat Kreikka-vakuuksien alkupääoma mutta suurin osa vakuuksien oletetusta kokonaisarvosta kertyy tuolla alkupääomalla ostettavien velkakirjojen koroista.

Kun korkoja on kertynyt 30 vuotta, on vakuuksilla arvoa laskelmien mukaan saman verran kuin niiden turvaamilla Suomen Kreikka-takauksilla, yhteensä noin 2,2 miljardia euroa.

Tai näin piti olla, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan ole.

Vaikka vakuuslaskelman tulopuoli pitäisi kutinsa, ja korkotulot kasvattaisivat vakuuksien arvon niin suureksi kuin olisi tarkoitus, kattaisi summa Suomen takausvastuun vain yhdellä ehdolla: että taas unohdetaan Suomen takaamat korot.

Korkomenot pois
vakuuslaskelmista

Kreikka-vakuuksista julkistetut laskelmat ja tiedot kuvaavat vakuuksille arvoa kerryttävät korkotulot mutta jättävät Suomen takausvastuisiin kuuluvat korkomenot kokonaan vailla huomiota ja laskelmien ulkopuolelle.

Suomen takausvastuisiin sisältyvien korkomenojen sivuuttaminen ja pelkän taattavan nimellispääoman lukuun ottaminen aiheuttaa aivan saman korkoharhan kuin ERVV-takausvastuiden kokonaismäärässä.

Kreikka-takausten kokonaismäärä riippuu yhtä paljon tai jopa enemmän korkomenoista kuin Kreikka-lainojen alkuperäisestä lainapääomasta. Aivan niin kuin on asian laita ERVV-takausten enimmäismäärässä.

Korkomenojen laskeminen mukaan takausten määrään ei vaikuta Kreikka-vakuuksien oletettuun arvoon, mutta se vaikuttaa olennaisesti vakuuksin turvattavien takausvastuiden määrään – ja tämän mutkan kautta vakuuksien riittävyyteen.

Alun perin riittäviltä vaikuttaneet vakuudet eivät ole puoliksikaan niin riittävät kuin vaikutti, jos Suomen takausvastuulla olevat korkomenot otetaan laskuihin.

Myös korkojen kattamiseksi vakuuksien pitäisi olla yli tuplaten suuremmat kuin ne ovat.

Suuri osa takauksista
koskee korkomenoja

Vakuuslaskelmat perustuvat Kreikalle kaavailtuun 115 miljardin euron hätälainaohjelmaan, josta Suomen osuus olisi 1,9 prosenttia eli noin 2,2 miljardia euroa.

Tuon verran Suomelle koituisi vastuulleen taattavaa lainapääomaa. Ja tuohon summaan vakuuksien arvo vakuusjärjestelyn oletusten mukaan karttuu 30 vuoden kuluessa.

Kreikalle hätälainat myöntävä ERVV hankkii lainoihin tarvittavan rahoituksen rahoitusmarkkinoilta. Tätä rahoitusta Suomikin on osaltaan luvannut turvata takauksellaan.

Ellei Kreikka maksa velkaansa korkoineen ERVV:lle, vaatii ERVV maksua takaajiltaan, kuten Suomelta. Näin ERVV:n on tarkoitus joka tapauksessa kyetä maksamaan omat velkansa korkoineen omille rahoittajilleen.

ERVV joutuu maksamaan omille rahoittajilleen lainapääoman lisäksi korkoja. Näiden koronmaksujen turvaamisesta kertyy Suomellekin yhtä paljon tai jopa enemmän takausvastuuta kuin lainapääoman takaamisesta.

Suomelle arvioitu 2,2 miljardin euron takausvastuu kerryttää esimerkiksi neljän prosentin korolla 30 vuodessa 2,6 miljardia euroa korkomenoja.

Moisia korkomenoja ei voi jättää pois vakuuslaskelmista – ainakaan, jos vakuuksien on tarkoitus kattaa Suomen uudet Kreikka-vastuut kokonaan. Nyt korot jäävät tyystin kattamatta.

Kreikka korkovapaalle,
Suomi alkaa maksaa

Korkojen osuus Suomen takausvastuista kasvaa sitä suuremmaksi mitä korkeampaa korkoa ERVV joutuu maksamaan ja mitä pidemmän aikaa rahoitusta on jatkettava.

Viime viikkoina ERVV on alkanut herättää rahoitusmarkkinoiden epäluuloa, ja sen markkinakorot ovat kohonneet ja uuden rahoituksen hankkiminen on tuottanut vaikeuksia.

ERVV:n pitäisi kuitenkin hankkia rahoitusta pitkän aikaa, sillä Kreikalle on seuraavaksi luvattu jopa 30 vuoden hätälainaohjelmaa – jota Suomenkin seuraavat takaukset ja niitä turvaavat vakuudet koskevat.

Sattumoisin korkojen merkitys on erityisen tärkeä juuri näissä seruaavissa Kreikka-lainoissa ja niille annettavissa takauksissa.

Kreikalle on tarkoitus antaa ainakin kymmenen vuoden vapautus koronmaksuista ja lyhennyksistä. Tämä ei kuitenkaan pienennä Suomen velvoitteita vaan kasvattaa niitä.

Suomi ja muut euromaat takaavat ERVV:n rahoitusta korkoineen myös noiden Kreikan korkovapaiden vuosien ajalta. Niinpä ERVV:n maksumääräykset Suomelle eivät ole tältä osin vain mahdollisia vaan varmoja.

Kun Kreikka ei maksa, Suomi ja muut ERVV:n toimintaa takaavat euromaat maksavat. Ensimmäinen maksumääräys onkin odotettavissa viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisen uuden Kreikka-lainan nostamisesta.

Kreikka-vakuuksista sitä vastoin on odotettavissa hyvitystä aikaisintaan sitä mukaa kuin Kreikan mahdollisesti laiminlyömiä ERVV-lainoja erääntyy 15–30 vuoden kuluttua.

Ehkä on syytä harkita hyvin huolellisesti, kannattaako tällaisten vakuuksien takia rikkoa perustuslakia.

Kreikka-vakuudet kattavat vain osan Suomen takausvastuista
Laskelma Suomen uusien Kreikka-takausvastuiden ja -vakuuksien arvosta 30 vuodessa, jos vakuuksien korkotuotto 3%/v, takauksiin kuuluva korkomeno 3, 4 tai 5%/v. Koron korko mukana vakuuksien arvossa, ei takausvastuussa.
	Vakuus (korko-oletus 3%/v)	Takaus (korko-oletus 3%/v)	Takaus (korko-oletus 4%/v)	Takaus (korko-oletus 5%/v)
Ilman korkoja	880 milj eur	2 200 milj eur	2 200 milj eur	2 200 milj eur
Korot mukana	2 136 milj eur	4 180 milj eur	4 840 milj eur	5 500 milj eur
Vakuuden kattavuus		51 %	44 %	39 %
Lähde: Taloussanomat