Kirjaudu ▼
 

Kreikka-vakuudet kuin raaputusarpa: ei voittoa

Heini Karjanmaa
Kreikka-vakuudet kuin raaputusarpa: ei voittoa
Suomen Kreikka-vakuudet ovat kuin raaputusarpa, jonka pintaa raapimalla koittaa pettymys: ei voittoa. Taloussanomien raaputuksessa paljastuu, että yli puolet vakuuksien arvosta on näköharhaa. Tuskin Suomen kannattaa ainakaan näiden vakuuksien turvaamiseksi rikkoa omaa perustuslakia. Näin uhkaa käydä, jos Suomi avaa EVM-piikin niin kuin muut määräävät.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomelle luvatut Kreikka-vakuudet ovat niin kyseenalaista laatua ja vakuuksien toteutuminenkin niin epävarmaa, että ainakaan niiden takia Suomen tuskin kannattaa avata EVM-piikkiä niin kuin suuret euromaat määräävät.

Varsinkaan kyseenalaisten Kreikka-vakuuksien takia Suomen ei kannattane taipua miljardiluokan vastentahtoisiin EVM-lupauksiin, jos lupaukset edellyttävät Suomen oman perustuslain rikkomista.

Näin uhkaa käydä, jos eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinta on oikea. Valiokunta on arvioinut, että Suomen olisi oman perustuslakinsa noudattamiseksi pidettävä kiinni yksimielisyysvaatimuksesta EVM:n päätöksissä – tai jäätävä pois.

Alun perin EVM olikin tarkoitus perustaa yksimielisyysperiaatteelle, ja siihen Suomi on lupautunut mukaan.

Viikko sitten pidetyssä huippukokouksessa suuret euromaat vetivät kuitenkin Saksan ja Ranskan johdolla henkselit EVM:n alkuperäisen yksimielisyysperiaatteen yli ja painostavat nyt Suomeakin hyväksymään EVM:n määräenemmistöpäätökset.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaisi, että suurimmat euromaat voisivat keskenään määrätä EVM:n satojen miljardien eurojen varojenkäytöstä. Suomen kaltaisilla pienillä maksajamailla olisi velvollisuus varojen pulittamiseen mutta ei nokan koputtamista niiden käytöstä.

Osallistuminen EVM:n rahoittamiseen edellyttäisi Suomelta lähes 13 miljardin euron lupausta – ja mahdollisesti oman perustuslain rikkomista.

Moiseen tuskin kannattaa taipua ainakaan tuntuvasti uskottua heppoisempien Kreikka-vakuuksien turvaamiseksi.

Suomelle ilkuttiin
vakuuksien takia

Suomen eduskunta on päättänyt ja hallitus ilmoittanut "Euroopan ytimessä", että Suomi ei osallistu enää yhteenkään uuteen "pelastuspakettiin" ilman turvaavia vakuuksia.

Viime lokakuussa euromaat sopivatkin Kreikan seuraavasta hätäpaketista, jonka mutkikkaimpia yksityiskohtia on Suomelle räätälöity vakuusjärjestely.

Vakuusjärjestelyn esittelytilaisuudessa koko järjestelylle ja Suomelle naureskeltiin avoimesti. Vakuudet olivat niin huvittavia, että niitä ei halunnut yksikään muu maa kuin Suomi.

Suomen ilkkumista ei estänyt edes se, että kaikista vanhoista euromaista vain Suomi on täyttänyt velvoitteensa pankkiensa valvonnassa ja pitänyt kiinni kaikkia euromaita sitovista julkisen talouden alijäämä- ja velkaisuusrajoista.

Naureskelijoiden edustamat euromaat sitä vastoin ovat laiminlyöneet pankkiensa valvonnan ja rikkoneet alijäämä- ja velkarajoja. Juuri nämä laiminlyönnit ja sopimusrikkomukset ovat kriisin keskeisiä aineksia, eivät suinkaan Suomen vakuusvaatimukset.

Pilkanteko paljastuu pelkkää naureskelua karkeammaksi, kun Suomen saamia vakuuksia tarkastellaan pintaa syvemmältä. Vakuudet ovat kuin raaputusarpa, jonka pintaa raaputtamalla paljastuu tympeä teksti:

"Kiitämme toimintamme tukemisesta – tämä arpa ei voita."

Vakuuksissa sama
harha kuin ERVV:ssä

Suomen Kreikka-vakuudet on toteutettu erittäin monimutkaisella, useita välikäsiä ja aputoimijoita hyväksi käyttävällä ja erinäisiä sopimuksia kiertävällä tavalla.

Vakuusjärjestelyn konstikas rakenne ei kuitenkaan ole vakuuksien heikoin piirre vaan se, että ilmeisesti vakuudet eivät ole puoliksikaan niin kattavat kuin niitä hyväksyttäessä on vaikuttanut.

Jopa yli puolet vakuuksien oletetusta riittävyydestä perustuu siihen samaan korkoharhaan, joka yllätti Suomen eduskunnan väliaikaisen vakausmekanismin ERVV:n takausvastuiden kokonaismäärässä.

Suomen takausvastuiden enimmäismäärä ERVV:ssä on osoittautunut jopa tuplaten suuremmaksi kuin eduskunta on takauspäätöksiä tehdessään uskonut. Ilmeisesti samanlainen yllätys piilee Kreikka-vakuuksien todellisessa arvossa.

ERVV:n koroista
jymy-yllätys

ERVV:ssä yllätys paljastui korkokustannuksista, jotka kuuluvat Suomenkin takausvastuisiin mutta eivät sisälly ERVV:n puitesopimuksessa erikseen lukuna ilmaistuun takausten kattamaan nimellispääoman enimmäismäärään vaan tulevat sen päälle.

Eduskunta vahvisti Suomen takaaman nimellispääomaan enimmäismääräksi 14 miljardia euroa ja uskoi lukua Suomen koko takausvastuuksi. Näin ei ole asian laita, vaan Suomikin on sitoutunut osaltaan takaamaan ERVV:n korkokuluja ennalta tuntemattoman määrän.

Taloussanomien laskelmien mukaan ERVV:n enimmäispääomalle kertyy esimerkiksi 30 vuoden kuluessa korkomenoja helposti tuon pääoman verran. Näin ERVV:n korot voivat kaksinkertaistaa Suomenkin takausvastuun enimmäismäärän 14 miljardista eurosta noin 28 miljardiin euroon.

Samasta syystä Suomelle luvatut Kreikka-vakuudet kattavat vain alle puolet Suomen Kreikka-takauksista eivätkä suinkaan koko Suomen takausvastuuta niin kuin vakuuksia hyväksyttäessä on saattanut vaikuttaa.

Vakuuden arvo
kertyy koroista

Suomen vakuuksien "pesämuna" on tarkoitus perustaa myymällä noin 880 miljoonan euron arvoinen erä Kreikan valtion velkakirjoja ja sijoittamalla myynnein saatavat varat korkealuokkaisiin AAA-velkakirjoihin.

Myyntitulot ovat Kreikka-vakuuksien alkupääoma mutta suurin osa vakuuksien oletetusta kokonaisarvosta kertyy tuolla alkupääomalla ostettavien velkakirjojen koroista.

Kun korkoja on kertynyt 30 vuotta, on vakuuksilla arvoa laskelmien mukaan saman verran kuin niiden turvaamilla Suomen Kreikka-takauksilla, yhteensä noin 2,2 miljardia euroa.

Tai näin piti olla, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan ole.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Vaikka vakuuslaskelman tulopuoli pitäisi kutinsa, ja korkotulot kasvattaisivat vakuuksien arvon niin suureksi kuin olisi tarkoitus, kattaisi summa Suomen takausvastuun vain yhdellä ehdolla: että taas unohdetaan Suomen takaamat korot.

Korkomenot pois
vakuuslaskelmista

Kreikka-vakuuksista julkistetut laskelmat ja tiedot kuvaavat vakuuksille arvoa kerryttävät korkotulot mutta jättävät Suomen takausvastuisiin kuuluvat korkomenot kokonaan vailla huomiota ja laskelmien ulkopuolelle.

Suomen takausvastuisiin sisältyvien korkomenojen sivuuttaminen ja pelkän taattavan nimellispääoman lukuun ottaminen aiheuttaa aivan saman korkoharhan kuin ERVV-takausvastuiden kokonaismäärässä.

Kreikka-takausten kokonaismäärä riippuu yhtä paljon tai jopa enemmän korkomenoista kuin Kreikka-lainojen alkuperäisestä lainapääomasta. Aivan niin kuin on asian laita ERVV-takausten enimmäismäärässä.

Korkomenojen laskeminen mukaan takausten määrään ei vaikuta Kreikka-vakuuksien oletettuun arvoon, mutta se vaikuttaa olennaisesti vakuuksin turvattavien takausvastuiden määrään – ja tämän mutkan kautta vakuuksien riittävyyteen.

Alun perin riittäviltä vaikuttaneet vakuudet eivät ole puoliksikaan niin riittävät kuin vaikutti, jos Suomen takausvastuulla olevat korkomenot otetaan laskuihin.

Myös korkojen kattamiseksi vakuuksien pitäisi olla yli tuplaten suuremmat kuin ne ovat.

Suuri osa takauksista
koskee korkomenoja

Vakuuslaskelmat perustuvat Kreikalle kaavailtuun 115 miljardin euron hätälainaohjelmaan, josta Suomen osuus olisi 1,9 prosenttia eli noin 2,2 miljardia euroa.

Tuon verran Suomelle koituisi vastuulleen taattavaa lainapääomaa. Ja tuohon summaan vakuuksien arvo vakuusjärjestelyn oletusten mukaan karttuu 30 vuoden kuluessa.

Kreikalle hätälainat myöntävä ERVV hankkii lainoihin tarvittavan rahoituksen rahoitusmarkkinoilta. Tätä rahoitusta Suomikin on osaltaan luvannut turvata takauksellaan.

Ellei Kreikka maksa velkaansa korkoineen ERVV:lle, vaatii ERVV maksua takaajiltaan, kuten Suomelta. Näin ERVV:n on tarkoitus joka tapauksessa kyetä maksamaan omat velkansa korkoineen omille rahoittajilleen.

ERVV joutuu maksamaan omille rahoittajilleen lainapääoman lisäksi korkoja. Näiden koronmaksujen turvaamisesta kertyy Suomellekin yhtä paljon tai jopa enemmän takausvastuuta kuin lainapääoman takaamisesta.

Suomelle arvioitu 2,2 miljardin euron takausvastuu kerryttää esimerkiksi neljän prosentin korolla 30 vuodessa 2,6 miljardia euroa korkomenoja.

Moisia korkomenoja ei voi jättää pois vakuuslaskelmista – ainakaan, jos vakuuksien on tarkoitus kattaa Suomen uudet Kreikka-vastuut kokonaan. Nyt korot jäävät tyystin kattamatta.

Kreikka korkovapaalle,
Suomi alkaa maksaa

Korkojen osuus Suomen takausvastuista kasvaa sitä suuremmaksi mitä korkeampaa korkoa ERVV joutuu maksamaan ja mitä pidemmän aikaa rahoitusta on jatkettava.

Viime viikkoina ERVV on alkanut herättää rahoitusmarkkinoiden epäluuloa, ja sen markkinakorot ovat kohonneet ja uuden rahoituksen hankkiminen on tuottanut vaikeuksia.

ERVV:n pitäisi kuitenkin hankkia rahoitusta pitkän aikaa, sillä Kreikalle on seuraavaksi luvattu jopa 30 vuoden hätälainaohjelmaa – jota Suomenkin seuraavat takaukset ja niitä turvaavat vakuudet koskevat.

Sattumoisin korkojen merkitys on erityisen tärkeä juuri näissä seruaavissa Kreikka-lainoissa ja niille annettavissa takauksissa.

Kreikalle on tarkoitus antaa ainakin kymmenen vuoden vapautus koronmaksuista ja lyhennyksistä. Tämä ei kuitenkaan pienennä Suomen velvoitteita vaan kasvattaa niitä.

Suomi ja muut euromaat takaavat ERVV:n rahoitusta korkoineen myös noiden Kreikan korkovapaiden vuosien ajalta. Niinpä ERVV:n maksumääräykset Suomelle eivät ole tältä osin vain mahdollisia vaan varmoja.

Kun Kreikka ei maksa, Suomi ja muut ERVV:n toimintaa takaavat euromaat maksavat. Ensimmäinen maksumääräys onkin odotettavissa viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisen uuden Kreikka-lainan nostamisesta.

Kreikka-vakuuksista sitä vastoin on odotettavissa hyvitystä aikaisintaan sitä mukaa kuin Kreikan mahdollisesti laiminlyömiä ERVV-lainoja erääntyy 15–30 vuoden kuluttua.

Ehkä on syytä harkita hyvin huolellisesti, kannattaako tällaisten vakuuksien takia rikkoa perustuslakia.

Kreikka-vakuudet kattavat vain osan Suomen takausvastuista
Laskelma Suomen uusien Kreikka-takausvastuiden ja -vakuuksien arvosta 30 vuodessa, jos vakuuksien korkotuotto 3%/v, takauksiin kuuluva korkomeno 3, 4 tai 5%/v. Koron korko mukana vakuuksien arvossa, ei takausvastuussa.
  Vakuus (korko-oletus 3%/v) Takaus (korko-oletus 3%/v) Takaus (korko-oletus 4%/v) Takaus (korko-oletus 5%/v)
Ilman korkoja 880 milj eur 2 200 milj eur 2 200 milj eur 2 200 milj eur
Korot mukana 2 136 milj eur 4 180 milj eur 4 840 milj eur 5 500 milj eur
Vakuuden kattavuus   51 % 44 % 39 %
Lähde: Taloussanomat

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit analyysi
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (217)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 22
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Hurri on ainoa asiaa kirjoittava taloustoimittaja Sanoma OY:llä. Taas hyvää tekstiä.

Uskomatonta, että suomalaiset haluavat tämän järjettömyyden jatkuvan. Kokoomus on suosituin puolue, ja Suomen Euroarkkitehti Niinistö johtaa presidenttigallupeja.

Tätä on asioita seuraavan ihmisen vaikeaa käsittää.
Pertsa 18.12.2011 6:34

Anonyymi
Hurri on ainoa asiaa kirjoittava taloustoimittaja Sanoma OY:llä. Taas hyvää tekstiä.

Uskomatonta, että suomalaiset haluavat tämän järjettömyyden jatkuvan. Kokoomus on suosituin puolue, ja Suomen Euroarkkitehti Niinistö johtaa presidenttigallupeja.

Tätä on asioita seuraavan ihmisen vaikeaa käsittää.


Ilmeisesti ei vielä ymmärretä, mitä on tulossa.

Mutta ei huolta. Kyllä se kohta selviää, kun itsenäisyys on lopullisesti myyty ja Suomen talous joutuu ennennäkemättömälle hevoskuurille. Se tulee koskemaan myös julkisen sektorin suojatyöpaikkoja.
TTK 18.12.2011 6:35

Anonyymi
OK..melkoinen sotku.

Moni perussuomalainen ajattelee, että kaikki paha katoaa kun palaamme markan käyttöön... no tehdään pieni ajatteluharjoitus:

Suomi:
- valuutta markka
- Keskuspankinpääjohtaja, Erkki Liikanen
- valtionvarainministeri, Jutta Urpilainen
- pääministeri, Jyrki Kataisen

Kuulostaako täydelliseltä ?
Markka-arpa 18.12.2011 6:39

Anonyymi
Hurri on ainoa asiaa kirjoittava taloustoimittaja Sanoma OY:llä. Taas hyvää tekstiä.

Uskomatonta, että suomalaiset haluavat tämän järjettömyyden jatkuvan. Kokoomus on suosituin puolue, ja Suomen Euroarkkitehti Niinistö johtaa presidenttigallupeja.

Tätä on asioita seuraavan ihmisen vaikeaa käsittää.

Ilmeisesti ei vielä ymmärretä, mitä on tulossa.

Mutta ei huolta. Kyllä se kohta selviää, kun itsenäisyys on lopullisesti myyty ja Suomen talous joutuu ennennäkemättömälle hevoskuurille. Se tulee koskemaan myös julkisen sektorin suojatyöpaikkoja.



Tämän päälle työväen presidentti jonka voittoa ette voi mitenkään muuttaa.
Viedään suomalaisia kuin karjaa teuraalle mutta tässä on mieletön voima takana jota koitatte selättää.
Tämä on varma tulevaisuutenne.
Valkoinen velkainen 18.12.2011 6:41

Anonyymi
Vain hulluista hulluin alkaa rahoittamaan konkurssipesää. Kyllä tuon asian pitäisi olla selvä korkeasti oppineille asiantuntijoillekin.
kansalainen x 18.12.2011 6:43

Anonyymi
OK..melkoinen sotku.

Moni perussuomalainen ajattelee, että kaikki paha katoaa kun palaamme markan käyttöön... no tehdään pieni ajatteluharjoitus:

Suomi:
- valuutta markka
- Keskuspankinpääjohtaja, Erkki Liikanen
- valtionvarainministeri, Jutta Urpilainen
- pääministeri, Jyrki Kataisen

Kuulostaako täydelliseltä ?





Tuho on täydellinen, jos ei heti niin 7 vuoden päästä.
Siitä pitää huolen markkinoiden lain alaisuudet.
VASTUUNKANTOA KANSAS 18.12.2011 6:44

Anonyymi
Urpilaisen "vakuudet" ovat kyllä klassikko.

En ole Persujen, Kokoomuksen enkä Keskustan kannattaja, mutta täytyy olla seinähullu tai todella yksinkertainen ihminen äänestääkseen Demareita tai Vihreitä.

Oliko Liikanen edellinen SDP:n valtiovarainministeri? Taisi olla, ja jäljet olivat karmaisevat.
Jarkko S 18.12.2011 6:44

Anonyymi
Euron pelastamiseksi pitäisi korjata siihen liittyvä systeeminen vika.
Jos korjausta ei tehdä kaatuu euro ja hajoaa euroalue.

Euron käyttö yhteisenä valuuttana on ihan eri asia kuin kiinteän yhteisvaluutakytkennän aiheuttama kilpailukykyerojen kärjistyminen ja talouden tasapaino- ja ylivelkaantumisongelmat.

Ongelmien äiti taitaa olla se, ettei ongelmaa haluta korjata, niiden toimesta, jotka valtaa pitävät?
Nimetön 18.12.2011 6:45

Anonyymi
Urpilaisen "vakuudet" ovat jo käsite sinänsä. Täytyy olla täysi mielipuoli tai vähintään vajakki, että äänestää Demareita. Eli siinä mielessä saimme sopivat "vakuudet".
Nimetön 18.12.2011 6:45

Anonyymi
Kreikalle on seuraavaksi luvattu jopa 30 vuoden hätälainaohjelmaa --- Kreikalle on tarkoitus antaa ainakin kymmenen vuoden vapautus koronmaksuista ja lyhennyksistä.


Näistä ja muistakin veronmaksajien kucetuksista ollaan nyt hiljaa, kun samaan aikaan nostellaan verotusta ja kohta eläkeikää. Operaatio bryssä siis etenee ja kohta elintaso saadaan romautettua neuvostoliiiton tasolle.
kokoomuksen ja eliit 18.12.2011 6:49
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 22
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä