Kirjaudu ▼
 

Suostuuko Suomi velkasuon kantojuhdaksi?

Heini Karjanmaa
Suostuuko Suomi velkasuon kantojuhdaksi?
Euroopan unionin komissio taivuttelee euromaita entistä päättäväisemmin liittovaltioksi yhteisine taloudenpitoineen – kriisin varjolla. Ensin komissio tasaisi toinen toistaan velkaisempien valtioiden velkoja. Pian olisi tasattava myös verotuloja. Suomelle kertyisi rutkasti uutta velkaa ja maksettavaa. Niinpä lienee korkea aika kysyä, suostuuko Suomi velkaunioniin maksajaksi? Komissio tätä tuskin kysyy.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomessa niin kuin muissakin euromaissa lienee korkea aika puntaroida yhteiseen liittovaltioon siirtymisen etuja ja haittoja. Puntaroinnilla alkaa lisäksi olla kiire.

Ei siksi, että tätä itsenäisen Suomen suurinta valtiouudistusta olisi kukaan virallisesti esittänyt tai että aiheesta olisi tiedossa kansanäänestys, vaan siksi, että muutos etenee jo täyttä päätä.

Rahaliitto muuttuu liittovaltioksi vaivihkaa hivuttamalla eivätkä suuretkaan askelet suoraan näytä siltä mitä ne ovat. Näin liittovaltio syntyy kuin huomaamatta suurta muutosta kenenkään erikseen esittämättä tai lupaa pyytämättä.

Euromaiden suurinta muutosta sitten toisen maailmansodan ajaa nyt euroalueen rahoituskriisin varjolla entistä päättäväisemmin EU:n komissio.

Todennäköisesti komissiolta tai yhdeltäkään muulta EU:n tai euroalueen toimielimeltä ei ole milloinkaan odotettavissa selkokielistä ja avointa esitystä rahaliiton muuttamiseksi liittovaltioksi.

Suuren muutoksen verhoilu kiertoilmaisuihin ja pieniin askeliin ei kuitenkaan estä jäsenmaiden kansalaisia ja päättäjiä keskustelemasta asioista niiden oikeilla nimillä.

Yhteisvastuu euron
jälkeen suurin askel

Päättyneellä viikolla komissio ehdotti eurovaltioiden velkojen muuttamista osittain tai kokonaan kaikkien rahaliiton jäsenvaltioiden yhteisvastuulliseksi velaksi. Komission mukaan parasta olisi, jos kaikki velat muuttuisivat yhteisvastuulliseksi velaksi. Komission mukaan tällä toimella olisi tarkoitus helpottaa nyt kriisissä olevien eurovaltioiden rahoitushuolia ja samalla tehostaa kaikkien eurovaltioiden velkakirjamarkkinoita.

Velkojen yhteisvastuu olisi kuitenkin paljon kauaskantoisempi muutos kuin pelkkä ajankohtaisten rahoitushuolien huojentaminen tai uuden rahoitusvälineen käyttöönotto.

Suomeksi sanottuna velkojen yhteisvastuu olisi heti yhteisen rahan jälkeen seuraavaksi suurin askel kohti euromaiden yhteistä velka- ja tulonsiirtounionia.

Tätä komissio
ei kertonut

Komissio keskittyy yhteisvastuuesityksessään etupäässä järjestelyn rahoitustekniseen ja hallinnolliseen toteutustapaan. Sen sijaan komission esitys ei arvioi kunkin jäsenmaan kustannuksia ja hyötyjä.

Samoin esityksestä puuttuu arvio, mikä olisi velkojen yhteisvastuun jälkeen seuraava johdonmukainen askel rahaliiton muutoksessa liittovaltioksi: tavalla tai toisella toteutettava verotulojen ainakin osittainen tasaus jäsenmaiden kesken.

Komission mukaan velkojen yhteisvastuun rinnalla olisi toteutettava talouspolitiikan kurinanalaisuutta varmistavia ja talousohjausta tehostavia uudistuksia. Käytännössä ne tarkoittaisivat talouspolitiikan päätösvallan siirtymistä jäsenmailta komissiolle.

Yhteisvastuun vaaroja torjuisivat komission mukaan jäsenmaiden lupaukset olla enää velkaantumatta liikaa samoin kuin jäsenmaiden lupaukset olla lankeamatta vapaamatkustamisen kiusaukseen. Komissio valvoisi, että lupaukset pitävät.

Sitä komissio ei mainitse, että velka- ja talouslupauksia antaisivat ne samat eurovaltiot, joiden sopimusrikkomukset ovat johtaneet ylivelkaantumiseen ja kriisiin.

Sitäkään komissio ei tähdennä, että yhteisvastuuseen siirtyvien euromaiden lupauksia valvoisi se sama komissio, jolta aiemmat sopimusrikkomukset ovat jääneet huomaamatta tai puuttumatta.

Parasta varautua
sääntörikkomuksiin

Yhteisvastuun ehtoja noudattavat maat saisivat rahoitusta todennäköisesti ominkin voimin, joten ne eivät näin ollen tarvitsisi yhteisvastuullista rahoitusta. Ne voisivat hankkia rahoituksensa omin voimin niin kuin esimerkiksi Suomi on tähänkin asti hankkinut.

Toisaalta juuri yhteisvastuun rinnalla toteutettava nykyistä ankarampi talouskuri tarkoittaisi kukaties, että yhteisvastuun takaamaa rahoitusta kipeimmin kaipaavat valtiot eivät voisi sellaista saada päädyttyään pinteeseen ilmeisin sopimusrikkomuksin. 

Komission esitysten sisäinen ristiriita saattaa vihjata, että talouskuria ei ehkä sittenkään olisi yhteisvastuunkaan aikana välttämättä noudatettava sen enempää kuin tähänkään asti.

Säännöistä lipsuminen lienee johdonmukaisin oletus, sillä ainoastaan liian suuret ja näin ollen sopimusten vastaiset velkamäärät kaipaavat uudelleenjakoa jäsenmaiden kesken.

Vähävelkaisimmat
maksaisivat eniten

Suomen kaltaiselle keskimääräistä vähemmän velkaiselle jäsenvaltiolle siirtyminen velkojen yhteisvastuuseen tietäisi todennäköisesti nykyistä suurempaa velkavastuuta ja velvoitetta maksaa muidenkin velkoja. Sen lisäksi, että Suomen valtio on aivan hyvin saanut tähänkin asti edullista rahoitusta, kuuluisi Suomi yhteisvastuun suhteellisesti suurimpiin kustantajiin.

Velkojen uudelleenjakoa jäsenmaiden kesken on käytännössä mahdoton toteuttaa ilman kahta keskeistä seurausta:

♦ Keskimääräistä vähemmän velkaiset jäsenmaat saisivat vastattavakseen entistä suuremman määrän velkaa, ja

♦ Keskimääräistä velkaisemmat jäsenmaat pääsisivät eroon osasta vanhoja velkojaan.

Sattumoisin Suomen valtio on vanhoista ja edes Suomen kokoisista eurovaltioista se kaikkein vähiten velkainen. Niinpä Suomen valtiolle koituisi velkojen yhteisvastuusta todennäköisesti suhteellisesti kaikkein runsaimmin uutta vastattavaa.

Suomen velkavastuut
kaksinkertaisiksi

Komission mukaan Suomen valtiolla on velkaa 87 miljardia euroa. Summa on suuri, mutta vain suomalaisittain. Eurooppalaisittain – tai euroliittolaisittain – se on vähän.

Suomen osuus kaikkien eurovaltioiden yhteenlasketusta vajaan 8 000 miljardin euron velkamäärästä on vain vähän yli prosentti eli vähän yli sadasosa. Suhteellisen pieni velkamäärä on Suomelle eduksi – paitsi jos komission ehdotus velkojen yhteisvastuusta toteutuu.

Velkavastuiden todennäköinen jakoperuste olisi joko jäsenmaiden osuus koko euroalueen bruttokansantuotteesta tai niiden osuus yhteisen keskuspankin EKP:n niin sanotusta muunnetusta pääoma-avaimesta.

Kummalla tahansa jakoperusteella Suomen osuus velkapotista olisi noin kaksi prosenttia. Näin yhteisvastuu paukauttaisi Suomen valtion velkavastuut suurin piirtein kaksin verroin valtion nykyistä omaa velkaa suuremmiksi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ja näin kävisi siis siinä parhaassa tapauksessa, että kaikki muutkin euromaat vastaisivat omista osuuksistaan Kreikkaa myöten.

Suomestakin tulisi
sopimusrikkuri

Osallistuminen eurovaltioiden velkojen jakamiseen yhteisvastuun periaatteella tekisi Suomestakin automaattisesti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rikkojan. Näin kävisi siis sen yhteisvastuun takia, jonka toteuttamiseksi komissio esittää uusia sääntöjä.

Kahden prosentin osuus kaikkien eurovaltioiden veloista olisi noin 160 miljardia euroa. Summa on hieman alle 90 prosenttia Suomen viime vuoden noin 180 miljardin euron bruttokansantuotteesta.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus sallii jäsenvaltioille velkaa korkeintaan 60 prosenttia vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta. Nykyisellään Suomen valtion velkaisuuden suhdeluku on hieman alle 50 prosenttia.

Eurovaltioiden keskimääräinen velkaisuusaste on tätä nykyä noin 85 prosenttia, joten keskimäärin koko euroalue rikkoo räikeästi omaa velkaisuuden ylärajaansa ja on näin ollen kirjaimellisesti ylivelkainen.

Ensin alijäämä- ja velkarajoja rikkoivat Saksa ja Ranska, joiden kuriton esimerkki on jatkunut pian kymmenen vuotta.

Verotulot valuisivat
muiden velkoihin

Velkojen yhteisvastuuseen siirtyminen johtaisi johdonmukaisesti tavalla tai toisella järjestettävään verotulojen tasaukseen. Tulonsiirrot olisivat likipitäen automaattinen seuraus velkavastuiden jakamisesta.

Valtion antama lupaus velkojen maksamiseksi perustuu verotusoikeuteen, ja on lupaus verotulojen käyttämisestä velkojen maksamiseen. Jos valtio lupaa maksaa jonkun muun valtion velkoja, sitoutuu se samalla tulonsiirtoihin.

Komission ehdottama velkojen yhteisvastuu tarkoittaisi, että Suomen valtio lupaisi käyttää verotulojaan muidenkin eurovaltioiden velkojen maksamiseen.

Tämä olisi omiaan heikentämään Suomen yhteisvastuuyhtälöä, sillä Suomen verotus on ankarampaa kuin keskimäärin euromaissa tai varsinkaan kriisimaissa.

Vanhojen ja edes Suomen kokoisten eurovaltioiden verotulot ovat keskimäärin alle 40 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta, mutta Suomessa luku oli viime vuonna yli 43 prosenttia.

Ei liittovaltiota
ilman tulonsiirtoja

Velkavastuiden yhteisvastuun seurauksena syntyvä verotulojen siirto Suomesta ja muista vähiten velkaisista euromaista velkaisimpien eduksi tuskin jäisi ainoaksi tai edes pääasialliseksi tulonsiirtokeinoksi. Osavaltioiden väliset tulonsiirrot kuuluvat useimpien maailman liittovaltioiden ominaispiirteisiin aivan samaan tapaan kuin "tavallisten" valtioiden sisällä verotuloja siirtyy keskushallinnon ja provinssien, maakuntien tai kuntienkin välillä.

Saksa on liittovaltio, ja varsinkin sen itäisten ja läntisten osavaltioiden välillä siirtyy vuosittain erittäin suuri määrä verotuloja lännestä itään. Samoin Yhdysvallat on liittovaltio, jonka osavaltioiden menoista keskimäärin runsaat 20 prosenttia perustuu liittovaltion tulonsiirtoihin.

Merkittäviä tulonsiirtoja virtaa vauraimmista osavaltioista ja provinsseista vähävaraisimpien tueksi niin Kanadassa, Britanniassa, Japanissa kuin Intiassakin. Tulonsiirrot ovat liittovaltioissa ennemmin sääntö kuin poikkeus, osoittavat Maailmanpankin aiheesta laatimat tutkimukset.

Niinpä Suomen lienee keskimääräistä suurituloisempana ja keskimääräistä runsaampien verotulojen euromaana viisainta varautua toimimaan myös tulonsiirtojen maksajana, jos euroalue muuttuu liittovaltioksi.

Suomi jäisi viimeiseksi
myös vapaamatkustajana

Komissio kiinnittää runsaasti huomiota velkojen yhteisvastuuseen mahdollisesti liittyvään moraalikatoon. Tällä se tarkoittaa jäsenmaan houkutusta kasvattaa velkojaan ja jättää ne muiden vastattaviksi.

Velkojen yhteisvastuuseen niin kuin tulonsiirtoihinkin liittyy vaara, että osa jäsenmaista pyrkii hyötymään muiden kustannuksella kasvattamalla velkansa niin suuriksi kuin suinkin ja jättämällä verotulonsa niin pieniksi kuin suinkin.

Eniten tästä kärsisivät ne Suomen kaltaiset jäsenmaat, joilla on muita vähemmän velkaa ja muita enemmän verotuloja – ja jotka joka tapauksessa maksavat koko lystin. Asetelmaa heikentäisi lisää, jos maksajamaalla olisi lisäksi keskivertomaata korkeampi "maksumoraali" – niin kuin Suomella on.

Suomelle jäisi "moraalittomuuskisassa" herkästi hanttikortit kouraan, sillä Suomella on kaikista vanhoista euromaista tehokkain, lainkuuliaisin ja korruptionvastaisin hallintokulttuuri. Tämä upea mutta liittovaltiossa mahdollisesti kallis seikka ilmenee Maailmanpankin hallinnon laatua eri maissa vertailleista tutkimuksista.

Sattumoisin hallinto on tehottominta ja korruptoituneinta sekä lainkuuliaisuus heikointa juuri niissä samoissa euromaissa, joita rahoituskriisi ankarimmin riepottelee – ja joiden liian suuria velkoja komissio haluaisi saattaa yhteisvastuun avulla Suomenkin vastattaviksi.


[zoom]
Yhteisvastuu hyödyttäisi velkaisimpia ja haittaisi vähiten velkaisia
Laskuharjoitus 11 vanhan euromaan velkavastuiden uudelleenjaosta bkt-osuuksiin perustuvan yhteisvastuun perusteella.
Valtio Velka 12/2010, mrd eur Osuus veloista, % Osuus bkt:sta, % Osuus yhteisvastuusta, mrd eur Hyöty, mrd eur Haitta, mrd eur Hyöty, % omasta velasta Haitta, % omasta velasta
Kreikka 330 4,2 2,6 202 128 - 38,7 -
Italia 1840 23,6 17,2 1338 502 - 27,3 -
Irlanti 150 1,9 1,7 132 18 - 11,8 -
Belgia 340 4,4 3,9 303 37 - 10,8 -
Portugali 160 2,1 1,9 148 12 - 7,6 -
Saksa 2080 26,7 27,7 2155 - 75 - 3,6
Ranska 1590 20,4 21,5 1673 - 83 - 5,2
Itävalta 200 2,6 3,2 249 - 49 - 24,5
Hollanti 370 4,8 6,6 513 - 144 - 38,9
Espanja 640 8,2 11,8 918 - 278 - 43,4
Suomi 80 1,1 2,0 156 - 76 - 95,0
Lähde: Eurostat, Nomura, Taloussanomat

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit euronkriisi

Kommentit (538)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 54
EdellinenSeuraava

Anonyymi
kansalaiset eivät tiedä.
kukaan ei kerro.
Sixten Korkman haukkui koko EU:n, koska
"hän saa sanoa mitä halua, koska ei enää ole
EU-virkamies".
Siis virkansa puolesta saa muunneltua totuutta suomalaisille kertoa?
Anonyymi: Nimetön 27.11.2011 6:17

Anonyymi
Irti nyt kun vielä ehtii, markka takaisin!
Anonyymi: Nimetön 27.11.2011 6:18

Anonyymi
Tämä valehtelijoiden klubiksi osoittautunut unioni on valuuttatasolla haudattava pikaisesti.

Voisiko olla parasta myös myöntää, että direktiivitehtailu on vain huonontanut kilpailukykyä ja lisännyt tuottamatonta byrokratiaa, eikä päinvastoin ?

Kahdessa pääargumentissaan EU on näyttävästi epäonnistunut, mitään sellaista hyötyä, jota ei olisi ETA sopimuksella saatu ei EU ole tuonut Suomelle, koska jäimme maksamaan kansallista maataloustukeakin.
Anonyymi: Ulkosuomalainen ja h 27.11.2011 6:19

Anonyymi
Usko ja Luottamus todella koetuksella nyt tosikyseessä. Mikäli Ranska,Saksa keskenään kosien Italiaa. Suomi pystyy myös Ruotsin,Norjan ja 'kolmannen' kanssa "pitää yhtä"ja säilyttää asemansa valtiollisesti luotettavana,omien kansalaisten oikeuksia puolustavana,puhtaana maana.
Mikäli leikataan "sellaisista asioista" omien kansalaisten nimiin. Tulevaisuutta ei ole! Eikä kasvua parempaan tiedossa.
Viimeinen tilaisuus!
Anonyymi: Suvi 27.11.2011 6:30

Anonyymi
On välttämätöntä järjestää kansanäänestys. Saksa ja Ranska neuvottelevat keskenään. Urpilainen onneton luulee kuuluvansa niihin joita kuunnellaan. Kuitenkin kuvasta näkyy että ylitsemme kävellään jatkuvasti.
Hallituksen politiikka on täysin kestämätöntä ja sokeaa. Kuinka kukaan uskaltaa päästää Urpilaisen yksinään neuvottelemaan? Toivon että EU hajoaa ja EMU sen myötä. Ei meidän verorahamme sinne riitä kun kotimaassamme on jo asiat huonosti. En ymmäärrä perusteita jos Katainen ja Urpilainen jatkavat väärää politiikkaa ja maamme tuhoamista.
Anonyymi: Suominainen 27.11.2011 6:31

Anonyymi
No jos se Jutasta on kinni niin maksetaanhan me, ja jos Jyrki saa päättää laskua suorastaan vaaditaan .
Anonyymi: Nimetön 27.11.2011 6:31

Anonyymi
olisiko aika järjestää kansanäänestys, ennenkuin sidomme itsemme ja tulevat sukupolvet näiden valtavien velkataakkojen maksajiksi.



Suomen kupla-uunot ry. Te maksatte velkanne täysimääräiseti sanoi velkapappi kiander tai heino mitä tahansa ilman pulinoita.
Anonyymi: Lapset!! Älkää ottak 27.11.2011 6:32

Anonyymi
Siitä tulisi sulatusuuni. Kansat samaan kattilaan, jota Borroso ja Rehn hämmentävät, Merkel ja Sarkozy takapiruina. Peruskirjan periaatteet on hylätty kauan sitten.

Melkoinen soppa on syntymässä. Talousmoraali ja hyvät pankkitavat ovat vailla merkitystä. Meille annetaan ymmärtää ettemme ymmärrä.
Anonyymi: kansalainen x 27.11.2011 6:36

Anonyymi
Takuulla suostuu. Tästä ihan ministeritasolla on annettu takuut. Suomalainen suostuu mihin tahansa kun annetaan takuut.
Anonyymi: taatusti on varmaa k 27.11.2011 6:36

Anonyymi
Taisi juuri varmistua, että allekirjoitan uuden sopimuksen ja jatkan työtäni EU ulkopuolella.
Anonyymi: Mahtavaa, upeaa, kom 27.11.2011 6:43
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 54
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

21:52 Wal-Mart vähentää johtajia Kiinassa
21:02 Lähteet: Uberista tulossa yhtä arvokas kuin Hertzistä
20:35 Persianlahden maat sopuun öljyntuotannosta, Venäjä ei leikkaa
20:17 Elisan käyttäjien piina kestää myöhään yöhön
19:50 Digitoday Näinkö Facebook näkee kasvomme?
19:13 Ennuste: Rakentaminen kasvaa ensi vuonna Suomessa
19:02 Käyttämättömillä mausteilla on valtava hintalappu
18:48 Entä jos Nokian johtaja "kaapataan"?
18:38 Ilta-Sanomat Elisan nettivian syy selvisi – ongelmat jatkuvat edelleen
18:07 DNA:n roaming-liikenne palautui normaaliksi
17:52 Ikävä asuntouutinen USA:sta: myynti kääntyi laskuun
17:21 Tietoturvafirma Nixun anti ylimerkittiin
17:01 Nyt se varmistui: Skagen myi koko Finnair-pottinsa
16:41 Näin kannabis vaikuttaa asuntokauppaan
16:26 USA:n työllisyystilanteesta saatiin yllättäviä tietoja
15:59 Luokittaja: Venäjä voi vajota taantumaan ensi vuonna
15:12 Talvivaaran suurimman velkojan toimitusjohtaja erosi
15:08 Pankki: Norjalaiset taisivat myydä ison palan Finnairia
15:08 Digitoday "Käyttämällä Facebookia 1.1. alkaen hyväksyt päivittyneet ehtomme" – mikä on toisin?
14:59 Pörssi loivassa nousussa, Finnair laskee
14:25 Merkel on umpikujassa Putinin kanssa
14:23 Perustulosta kenttäkoe? Tarvittaisiin 8000 alle keskituloista
14:16 Uutiskommentti Onko Fennovoiman kotimainen omistus vain 36,63 prosenttia?
13:38 Digitoday Näin selvität moniko mainostaja seuraa surffaamistasi – ja estät sen
13:23 Tutkimus: Moni nainen on kotona "niin väsynyt, ettei jaksa mitään"
12:33 Digitoday Teknologiayritysten kauneuskilpailu: Suomalaisilla syytä juhlaan
12:26 EU julkisti 315 miljardin euron investointirahaston
11:37 Al-Naimi puhui: "öljy vakautuu" – ja näin kävi
11:05 Kolumni Yhden virheen Talvivaara
10:55 Palkanlaskijan palkka kasvoi tavallista duunaria enemmän
Asiakastieto

Yhteistyössä