Kirjaudu ▼
 

Eurooppa uppoaa taas pankkikriisiin

EPA
Eurooppa uppoaa taas pankkikriisiin
Euroopan talousviranomaiset aprikoivat pankkien ehkä tarvitsevan lisää pääomaa selvitäkseen velkakriisistä. Markkinoilla tämä on tiedossa ilman uusia stressitestejäkin. Rahoitusmarkkinoiden tuomio ylivelkaisille valtioille ja niiden ylivelkaisille rahoittajille on tyly: EU uppoaa täyttä päätä uuteen pankkikriisiin.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroopan talousviranomaiset aprikoivat, pitäisikö pankkien pääomia ryhtyä vahvistamaan. Viranomaiset aprikoivat myös, pitäisikö mahdollisen pääomatarpeen varmistamiseksi pankeille toteuttaa uudet rasituskokeet.

Ääni on muuttunut kellossa – eikä hetkeäkään liian varhain.

Vielä muutama viikko sitten esimerkiksi Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn vakuutti Euroopan pankkien vakavaraisuutta. Hän perusteli luottavaisuuttaan vasta viime keväänä EU:n toteuttamien rasituskokeiden rohkaisevilla tuloksilla.

Perjantaina Rehn kertoi suomalaistoimittajille Helsingissä, että EU valmistelee sittenkin pankkien pääomitustarpeen kartoitusta ja tarvittaessa hyvinkin ripeää ja yksituumaista pääomittamista.

Sitä Rehn ei sanonut, että pankkien pääomien tuntuva vahvistaminen on suorastaan välttämätöntä ja että sillä on tulenpalava kiire. Eikä sitä, että nykyisillä huterilla pääomillaan pankit eivät kestä ylivelkaisten eurovaltioiden velkasaneerauksia kaatumatta kotivaltioidensa syliin.

EU ja euromaat eivät uskaltane toteuttaa edes Kreikan valtion tuntuvaa velkasaneerausta ennen kuin koko Euroopan pankkijärjestelmän iskunkestävyys kohenee tuntuvasti nykyistä vankemmalle tolalle.

Miten ja kenen kustannuksella tämä tapahtuu, on arvoitus. Pahaenteistä pääomitusvalmisteluissa on, että niistä puhuvat talousviranomaiset ja sivulliset tarkkailijat eivätkä pankkien omistajat.

Vanhakin kriisi
yhä meneillään

Euroopan pankkien tukala arkitodellisuus ilmenee vaivatta ilman EU:n uusia stressitestejäkin. Pankkien jamaa ilmentävien markkinamittareiden tarkastelu riittää.

Keskeisten markkinanoteerausten perusteella pankit ovat nyt heikommassa jamassa kuin kertaakaan koko finanssikriisin aikana.

Pankeilla on toisin sanoen nyt tukalammat olot kuin edes investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen jälkeisinä paniikkiviikkoina.

Markkinamittarit kertovat myös, että uuden pankkikriisin pelkääminen on tavallaan turhaa niin kauan kuin edellinenkään kriisi ei ole vielä hellittänyt. Käsillä on ennemmin saman kriisin uusi näytös kuin kokonaan uusi kriisi.

Moisiin karkeisiin johtopäätöksiin voi päätyä tarkastelemalla, mitä mieltä Euroopan pankeista ovat viime aikoina olleet osakemarkkinat, rahamarkkinat sekä luottoriskimarkkinat.

Pankkien käypä arvo
laskenut alle puoleen

Teorian mukaan osakemarkkinat pyrkivät kaiken aikaa hinnoittelemaan osakekursseihin kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon, joka on omiaan vaikuttamaan kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden arvoon.

Teoria on teoriaa, ja käytäntö on lukuisia kertoja osoittanut markkinoiden olevan tämän tästä jopa katastrofaalisella tavalla väärässä.

Mutta ainakin kaiken tiedon huomioon ottaminen lienee osakemarkkinoidenkin alituinen ja tarmokas tarkoitus. Niinpä pankkienkin käypä markkinahinta lienee paras tulkinta ja aidoin stressitesti pankkien kunnosta.

Yksinkertaisen tulkinnan mukaan pörssinoteerattujen pankkien markkina-arvo ilmentää pankkien oman pääoman mahdollisimman todenmukaista käypää arvoa. Näin tulkiten syntyy tyystin eri kuva pankkien pääoman arvosta ja käyvästä määrästä kuin pankkien omia taseita saati EU:n stressitestejä tutkailemalla.

Tällaisen tulkinnan perusteella Euroopan pankkien oman pääoman arvosta on sulanut yli 1500 miljardia euroa finanssikriisin alkamisen jälkeen.

Sen jälkeen pankkien markkina-arvosta on haihtunut liki puolet, kun EU viimeksi todisti steressitestiensä tuloksilla pankkien vakavaraisuuden riittäväksi.

Liian vähän pääomaa
riskien kantamiseen

Euroopan suurimpia pörssipankkeja seuraava Stoxx Europe 600 Banks -indeksi on menettänyt finanssikriisin aikana noin 70–75 prosenttia arvostaan. Pankkien markkina-arvo on toisin sanoen 25–30 prosenttia kriisiä edeltäneestä huipustaan.


[zoom]
Klikkaa graafi suuremmaksi

Suurimpien pörssipankkien yhteenlaskettu markkina-arvo oli viime kevään stressitestien aikaan korkeimmillaan hilkkua vaille 1000 miljardia euroa. Nyt se on vähän alle 600 miljardia euroa.

Tämän verran osakemarkkinat antavat arvoa pankkien koko varallisuudelle.

Tuo 600 miljardia on toki suuri rahasumma. Mutta se on säälittävä pikkusumma sen rinnalla, kuinka paljon Euroopan pankeilla on epävarmoja saatavia pelkästään velkaisimmista euromaista. Summa on sadasosia kaikkien saatavien määrästä.

Viiden velkaisimman ja rahoitusmarkkinoilla kyseenalaisimpaan valoon joutuneen eurovaltion ja samojen maiden pankkien yhteenlasketut velat ovat karkein luvuin noin 6000 miljardia euroa. Kymmenen kertaa suurpankkien pääoman käypä arvo.

Koko velkamäärä ei ole suinkaan pankkien epävarmoja saatavia vaan osa saatavista on yleisön talletuksia ja muiden rahoittajien kuin pankkien sijoituksia. Suurin osa Euroopan erityyppisistä lainasaatavista on silti alun perin lähtöisin pankkien taseista.

Juuri pankkien huterien pääomien ja epävarmojen saatavien epäsuhtaan kiteytyy koko velkakriisi. Jos pankeilla olisi runsaammin pääomaa tai epävarmoja saatavia olisi vähemmän, olisi kriisi kenties jo ohi.

Epävarmoista saatavista
vaikea päästä eroon

Pankkien pääomien käypä arvo on kutistunut huimasti nopeammin kuin pankit ovat onnistuneet karistamaan epävarmojen saataviensa määrää pienemmäksi.

Niinpä yhä huterampi pääoma kannattelee entisenlaista määrää heikkolaatuisia saatavia – ja vakavaraisuus heikkenee. Näin ainakin rahoitusmarkkinat näyttävät päätelleen, vaikka taseiden viralliset arvostukset toki yhä väittävät muuta.

Kyseenalaisten saatavien nopea karsiminen on ollut pankeille osin jopa mahdotonta. Taseiden pikainen suursiivous olisi edellyttänyt runsaampia tappiokirjauksia kuin pääomien määrä olisi sallinut.

Pankin pääoman määrään verrattuna mammuttimaisen suuri tase tienaa suotuisissa oloissa mojovia tuottoja taseen rakenteen muodostaman velkavivun ansiosta. Epäsuotuisissa oloissa taseen vipuvoima kääntyy tarkoitustaan vastaan ja aiheuttaa ongelmia – niin kuin nyt on ollut asian laita.

Pankit eivät kestäisi
velkasaneerauksia

Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian julkisen talouden ja rahoitusalan yhteenlasketusta noin 6000 miljardin euron velkamäärästä on muiden Euroopan maiden pankkien saatavia arviolta 1500 miljardia euroa. Lisäksi kriisimaiden omat pankit ovat kotivaltioidensa erittäin suuria rahoittajia.

Vaikka 1500 miljardien euron saatavista leikattaisiin pois vain 20 prosenttia ja leikkauksella rasitettaisiin tasaisesti kaikkia Euroopan pankkeja, palaisi pörssinoteerattujen suurpankkien pääomien arvosta puolet.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Moista kertarykäisyä pankit eivät nykyisine pääomineen kestäisi, joten pääomaa pitäisi olla nykyistä runsaammin arviosta ja lähteestä riippuen jopa 400–500 miljardia euroa.

Jos velkasaneerauksin olisi tarkoitus painaa kriisimaiden velkaisuusasteet kerta heitolla EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoihin, olisivat leikkaukset paljon railakkaampia kuin vain 20 prosenttia.

Kreikan valtion veloista pitäisi leikata yli 60 prosenttia, jotta velkaisuusaste laskisi 60 prosenttiin maan vuotuisen bruttokansantuotteen määrästä.

Valtaisat velkamäärät ja huutava tarve niiden kevennyksiin vaikka väkisin ovat tarkalleen osake- ja rahamarkkinoiden tiedossa. Tiedossa on myös, etteivät pankien pääomat kestäisi tarvittavia leikkauksia. Siksi hermot niin kireällä ovatkin.

Harva haluaa
lisää pankkiriskiä

Epäluulo pankkien todellista riskinkantokykyä ja kyseenalaisten saatavien todellista laatua kohtaan on johtanut pankkien haluttomuuteen myöntää toinen toisilleen pitkäaikaista rahoitusta.

Muita rahoittajia ja sijoittajia pankkiriskit eivät innosta senkään vertaa.

Pankkien epäsuosio näkyy selkeästi osakemarkkinoiden lisäksi Euroopan rahamarkkinoilla ja luottoriskijohdannaisten markkinoilla.

Pankkien velkasitoumuksien arvo on viime kuukausina laskenut yhtä jyrkästi kuin pankkien luottoriskeiltä suojaavien luottoriskijohdannaisten hinta on noussut. Sanoma on selvä: "kukaan" ei halua kasvattaa pankkiriskiään vaan päin vastoin suojautua entisiltäkin riskeiltä.

Euroopan suurimpien liikepankkien korkealaatuisimpien velkakirjojen luottoriskien varalle solmittavat cds-sopimukset (credit default swap) maksavat nyt keskimäärin kymmenen kertaa enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Ankea seikka ilmenee MarkIt-yhtiön laskemista iTraxx-luottoriski-indekseistä.

Näiden johdannaissopimusten avulla sijoittajat, muut pankit ja muut halukkaat markkinaosapuolet voivat joko suojautua pankkiriskeiltä tai veikata pankkien kaatumista. Hintakehitys vihjaa, että juuri näin moni on tehnyt.

Pankit eivät enää
luota toisiinsa

Pankkien keskinäinen epäluulo paljastuu myös rahamarkkinoiden mittareista. Pankit eivät lainaa toisilleen edes lyhyeksi aikaa rahaa ilman vakuuksia eivätkä välttämättä enää edes vakuuksien turvin yhtä kernaasti kuin normaalisti on tapana.

Nopeasti kasvava osa euroalueen rahamarkkinoiden tukkutalletuksista ja -luotoista liikkuu pankkien välillä turvallisempaa kiertotietä kuin suoraan pankista toiseen. Lyhytaikainen lainaraha kiertää yhä useammin ylijäämäisiltä pankeilta alijäämäisten pankkien tarpeisiin keskuspankki EKP:n taseen kautta.

Tästä kertovat omaa tarinaansa pankkien välisen vakuudellisen ja vakuudettoman lainarahan korkoeron jyrkkä leviäminen. Samasta kertovat keskuspankkitalletusten ja toisaalta keskuspankkiluottojen voimakas kasvu.

Rahamarkkinoiden kenkä ei kuitenkaan purista pankkien lyhytaikaisista rahoitustarpeista, niin sanotuista likviditeettitarpeista. Niistä pitää EKP huolen tarjoamalla lyhytaikaista keskuspankkirahoitusta vaikka rajoituksetta.

Pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus on eri asia. Sieltä kenkä puristaa.

Pääomitus tuskin
sujuu vapaaehtoisesti

Euroopan ylivelkaisten pankkien ja ylivelkaisten valtioiden yhteinen ongelma on yksinkertaisesti se, että niillä on runsaammin niin sanottuina hyvinä vuosina kertynyttä velkaa kuin ne nyttemmin koittaneina laihoina vuosina kykenevät maksamaan.

Vanhojen velkojen maksaminen ei tahdo sujua edes uuden velkarahoituksen avulla.

Euroopan pankkien vanhaa pitkäaikaista velkarahoitusta erääntyy vuoden 2013 loppuun mennessä noin 1600 miljardia euroa ja vuoden 2015 loppuun mennessä peräti 2300 miljardia euroa. Summat ovat huimempia kuin into niiden rahoittamiseen.

Yhä harvempi sijoittaja haluaa vaarantaa varojaan pankkien velkakirjoissa, kun pankeilla on liian niukalti omaa pääomaa. Yhtä harva haluaa vaarantaa varojaan pankkien osakkeissa, kun niukan pääoman varassa keikkuu liian suuri määrä velkaa ja liian suuri määrä kyseenalaisia saatavia.

Rahoitus- ja pääomitusintoa ei tähän hätään välttämättä löydy kuin väkisin pakottamalla.

Yksityistä pääomaa
vai verovaroja?

EU tuskin tohtii pakottaa rahoittajia pankkien pääomittamiseen, vaikka moinen temppu olisi viranomaisten voimatoimin mahdollinen.

Riittäisi, että talousviranomaiset määräisivät pankkien vanhaa velkakirjamuotoista vieraan pääoman rahoitusta muutettavaksi luottotappioita vastaanottavaksi omaksi pääomaksi niin runsain määrin kuin olisi tarpeen.

Moinen pakkokeino tuskin olisi pankkien tai markkinoiden mieleen, mutta se olisi todennäköisesti ainut keino pankkien pääomittamiseen ilman verovarojen uhraamista.

Todennäköisempää lienee, että talouskomissaari Olli Rehnin vihjaama pankkien pääomittaminen koituu kuitenkin tavalla tai toisella veronmaksajien maksettavaksi.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Ihmiset Olli Rehn
Tagit euronkriisi

Kommentit (164)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava

Anonyymi
EU on epäonnistunut toistamiseen pankkien tilan arvioinnissa surkuhupaisilla stressitesteillään.

Jos osaaminen ja ymmärrys pankeista on EUssa tällä tasolla sen on parasta pitää näppinsä visusti erossa pankkien pelastusoperaatiosta.

Pankkien pelastaminen olkoon niiden kotimaiden asia.
Anonyymi: rene 9.10.2011 8:10

Anonyymi
Eurosta pitää irrottautua heti eikä vasta tuomiopäivänä.

Tässä menee vielä siemenperunat.
Anonyymi: Nyt heti 9.10.2011 8:12

Anonyymi
On kehitetty järjestelmä jossa sijoitus turvataan
yhteisesti mutta voitot voi nostaa yksityisesti.
Tämä järjestelmä ei muuttunut edellisestä pankki
kriisistä.
Sama ruletti pyörii.
Anonyymi: Yrittäjä 9.10.2011 8:14

Anonyymi
Ilman uutta teollisuutta,Euroopan lamasta tulee pitkä.Kulutus romahtaa,verojen ja maksujen myötä.
Anonyymi: Hoikkapoika 9.10.2011 8:16

Anonyymi
Olli myönsi euron epäonnistuneen,pitäisi päättäjien
kantaa vastuu ja erota.
Anonyymi: Yrittäjä 9.10.2011 8:17

Anonyymi
Olli aloita jo se pankkien pilkkominen käsitettävään mittaluokkaan. Miksi annatte suurten pankkien sanella mitä täällä pallolla touhutaan.
Anonyymi: suuri ei ole todella 9.10.2011 8:17

Anonyymi
Uudet vaalit Suomeen ja Soini valtaan. Ja sitten pois EU:n mädästä.ytimestä.
Anonyymi: Köyhtyvä suomalainen 9.10.2011 8:17

Anonyymi
Onneksi ammattiliitot huutavat TUPOSSA lisää liksaa. Pääsee suomikin osallistumaan talkoisiin. Saa kansa enemmän rahaa, jota voidaan siten tallettaa pankkiin. Pankit pelastuu ja maailma pelastuu.

Meniköhän se noin.
Anonyymi: Pää pyörällä 9.10.2011 8:17

Anonyymi
Tämä pankkien auttaminen ei Suomen politiikalla ole vaikeaa.
Pankin osakkeita vaan takuina.
Anonyymi: sunlin 9.10.2011 8:17

Anonyymi
Mutta jos erotaan eurosta, joudutaan kestämättömään tilanteeseen etelänmatkalla kanarian saarilla.
Anonyymi: pitää vaihtaa rahhaa 9.10.2011 8:18
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä