14 miljardia ei riitä – korot voivat tuplata ERVV-vastuut

Eduskunta päätti viime viikolla korottaa Suomen euromaiden rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle antamaa takauslupausta tavalla, joka jättää Suomen takausvastuiden enimmäismäärän ennalta tuntemattomaksi.

Se on kuitenkin jo ennalta tiedossa, että Suomen ERVV-takausten todellinen enimmäismäärä ei rajoitu niihin noin 14 miljardiin euroon, jotka moni kansanedustajakin ehkä uskoo viime viikolla veronmaksajien puolesta luvanneensa.

Taloussanomat vertaili ERVV:n toimintaa koskevan puitesopimuksen alkuperäistä versiota ja eduskunnan viime viikolla Suomen osalta vahvistamaa uutta versiota.

Puitesopimusten vertailussa paljastui, että Suomen takausvastuiden todellisessa enimmäismäärässä on 14 miljardille eurolle mahdollisesti kertyvien korkojen mentävä musta aukko.

Puitesopimus meni
monelta osin uusiksi

Eduskunta ei päättänyt viime viikolla ainoastaan ERVV:lle annettavien takausten kasvattamisesta. Samalla nuijan kopautuksella eduskunta hyväksyi muutkin muutokset ERVV:n toimintaa koskevassa puitesopimuksessa.

Yksi muutoksista koskee tapaa, jolla Suomen niin kuin muidenkin ERVV:n varainhankintaa takaavien euromaiden takausten enimmäismäärä ilmaistaan.

Muutokset puitesopimuksen sanavalinnoissa ja muotoiluissa merkitsevät, että Suomen takausvastuiden enimmäismäärä kasvaa enemmän kuin "vain" alkuperäisen sopimuksen noin kahdeksasta miljardista uuden sopimuksen 14 miljardiin.

Todellisuudessa Suomen takausvastuiden enimmäismäärä voi viimeviikkoisin päätöksin kasvaa moninkertaisesti alkuperäistä enimmäismäärää suuremmaksi.

Tiedossa vain Suomen
takaama nimellispääoma

ERVV:n uusi puitesopimus ilmaisee lukuna ainoastaan rahasumman, jolla Suomi ja muut euromaat takaavat ERVV:n varainhankinnan nimellispääomaa. Tätä ERVV:n markkinoilta hankkiman rahoituksen nimellispääomaa Suomi on sitoutunut tarvittaessa maksamaan korkeintaan noin 14 miljardia euroa.

Mutta tämä ei vielä riitä, sillä ERVV joutuu maksamaan omille rahoittajilleen pääoman lisäksi korkoa.

ERVV:n varainhankintakulut, kuten korkomenot, eivät sisälly puitesopimuksen Suomelle jyvittämään noin 14 miljardin euron nimellispääoman takaukseen. Silti sopimus edellyttää ja Suomi sitoutuu tarvittaessa maksamaan myös takaamansa pääoman korot. 

Niinpä Suomen todellinen takausvastuu ERVV:ssä on koko ERVV:n toiminnan ajalta kertyvien korkomenojen verran suurempi kuin 14 miljardia euroa.

Mitä pitkäaikaisemmaksi ERVV:n avulla toteutettava kriisimaiden hätärahoitus venyy ja mitä korkeammalla korolla ERVV joutuu toimiaan rahoittamaan sitä suuremmiksi paisuvat Suomenkin tosiasialliset takausvastuut.

Vanha sopimus koski
pääomaa ja korkoja

Muutos ERVV:n puitesopimuksen muotoilussa ja Suomen tosiasiallisessa takausvastuiden enimmäismäärässä on merkittävä.

Alkuperäisen puitesopimuksen määrittelemät euromaiden takausvastuut ja niiden 440 miljardin euron yhteismäärä sisälsivät ERVV:n varainhankinnan pääoman korkoineen, ei vain pääomaa.

Niinpä alkuperäisen puitesopimuksen Suomellekin jyvittämä noin kahdeksan miljardin euron osuus oli Suomen takausvastuiden todellinen ja ennen kaikkea ennalta tiedossa oleva enimmäismäärä.

Nyt tilanne on tältä osin muuttunut suuresti ja lisäksi ennalta tuntemattomalla tavalla. Muutokset ilmenevät ERVV:n alkuperäistä ja uutta puitesopimusta vertailemalla.

Suomen ERVV-takausvastuiden todellinen enimmäismäärä riippuu tästä lähin ERVV:n varainhankinnan määrästä, kestosta ja korosta.

Näistä avainmuuttujista on ennalta tiedossa ainoastaan Suomen takaaman varainhankinnan nimellispääoman enimmäismäärä.Takausvastuiden kesto samoin kuin Suomen takaaman pääoman päälle kertyvien korkojen määrä ovat arvoituksia.

Laina-ajat venyivät
jo 15–30 vuoteen

Suomi on sitoutunut takaamaan ERVV:n varainhankintaa "rajoitetun ajan" mutta kuitenkin niin pitkän ajan kuin ERVV:n kriisimaille myöntämille hätäluotoille kertyy kestoa.

Samalla kertaa kuin euromaiden talouspäättäjät sopivat ERVV:n puitesopimuksen muutoksista, he sopivat myös Kreikan, Irlannin ja Portugalin hätärahoituksen venyttämisestä ainakin 15 vuoden mutta enimmillään 30 vuoden mittaiseksi.

ERVV joutuu hankkimaan kriisimaille tarjoamiensa hätäluottojen rahoittamiseksi markkinoilta lainarahaa niin paljon ja niin pitkän aikaa kuin hätäluotot edellyttävät.

ERVV maksaa omien velkojensa korkoja ja lyhennyksiä ensisijaisesti kriisimaiden hätäluotoista maksamilla koroilla ja lyhennyksillä.

Elleivät kriisimaat kykene hoitamaan edes ERVV:ltä saamiaan hätäluottoja tai saavat hätälainoihinsa uusia huojennuksia, kuten vapaavuosia, hakee ERVV omien velkojensa hoitamiseen tarvitsemansa varat Suomelta ja muilta euromailta.

Näin takausvastuu
kasvaisi tuplaksi

Suomen ERVV-takausten todellinen enimmäismäärä kasvaa sitä suuremmaksi mitä pidempään ERVV:n toimet jatkuvat ja mitä korkeammalla korolla se joutuu rahoittamaan omaa varainhankintaansa.

Suomen takausvastuun enimmäismäärä kaksinkertaistuu pelkkää 14 miljardin euron nimellispääomaa tuplaten suuremmaksi seuraavanlaisella karkealla kaavalla:

♦ Jos korko 2,5 prosenttia, takausvastuu tuplaksi 40 vuodessa.

♦ Jos korko 3,0 prosenttia, takausvastuu tuplaksi 35 vuodessa.

♦ Jos korko 3,5 prosenttia, takausvastuu tuplaksi 30 vuodessa.

♦ Jos korko 4,0 prosenttia, takausvastuu tuplaksi 25 vuodessa.

♦ Jos korko 4,5 prosenttia, takausvastuu tuplaksi 22 vuodessa.

♦ Jos korko 5,0 prosenttia, takausvastuu tuplaksi 20 vuodessa.

Tämä pelkistävä laskutapa kertoo vuosittain maksettavien korkojen enimmäismäärän vuosien määrällä ottamatta huomioon koron korkoa tai rahan aika-arvoa.

ERVV:n noin kymmenvuotisen velkakirjan markkinakorko on viime aikoina noteerattu velkakirjamarkkinoilla noin 3–3,5 prosenttiin. Sen pidempiaikaista velkakirjaa ERVV ei ole laskenut liikkeeseen.

Näin karkeallakin tavalla korot huomioon ottava kuvaus Suomen takausvastuiden kokonaismäärästä antanee oikeamman kuvan kuin pelkkää pääomatakausta koskeva 14 miljardia euroa.