Kirjaudu ▼
 

Suomi siivoaa sotkun, Britannia korjaa saaliin

Frantzesco Kangaris/Bloomberg News
Suomi siivoaa sotkun, Britannia korjaa saaliin
Euroopan suurten pankkimaiden ja ylivelkaisten kriisimaiden välinen velkojen verkko on sakea sotku. Eniten saatavia on jumissa Britannian ja vähiten Suomen pankeilla. Silti Suomi joutuu siivoamaan sotkusta yhä enemmän riskejä veronmaksajiensa kontolle, kun taas Britannia saa seurata sivusta – ja odottaa saalista pankeilleen. EU:n mielestä juuri näin pitääkin olla.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastot paljastavat, että Euroopan velkakriisin olemuksen ja EU:n toteuttamien kriisitoimien välillä on erittäin räikeä ristiriita.

Samoista luottotilastoista ilmenee, että tuo ristiriita on kriisin edetessä ja laajetessa muuttunut aina vain räikeämmäksi – ja että se suosii kaikista EU:n jäsenmaista eniten Britanniaa ja sorsii eniten Suomea.

Velkakriisin olemuksen ja EU:n kriisitoimien välinen räikeä ristiriita kiteytyy kahteen keskeisen tärkeään havaintoon, joista ensimmäinen selviää BIS:n tilastoista ja toinen EU:n tavasta jakaa kriisitoimien taakkaa jäsenmaiden kesken:

1) Euroopan maiden välisessä velkojen sotkuisessa verkossa on kaikista EU-maista ylivoimaisesti eniten saatavia jumissa Britannian pankeilla ja vähiten Suomen pankeilla.

2) EU katsoo kriisin koskevan etupäässä euromaita, joten sen mielestä Suomenkin pitää osallistua kriisitoimiin rutkasti omien pankkiensa riskejä suuremmin panoksin Britannian lähinnä seuratessa sivusta sotkun siivoamista.

Luottotilastojen perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä Euroopan velkojen verkossa, jota se ei ole virittänyt saati sotkenut.

Tutkimus punoi
velkojen verkon

Velkakriisin suurimpina riskinottajina on aiemmin pidetty Saksan ja Ranskan pankkeja, ja näin onkin asian laita, jos mukaan lasketaan vain suorat riskit varsinaisissa kriisimaissa.

Brittipankit on toki tiedetty suuriksi ja innokkaiksi riskinottajiksi, mutta aiemmin niitä ei sentään ole pidetty velkakriisin suurimpina riskinottajina. Sellaisia ne kuitenkin ovat, kun mukaan suorien riskien päälle lasketaan epäsuorat riskit.

Velkakriisin laajeneminen ja eteneminen antaa aiheen uuteen tarkastelukulmaan, jollaisen esittelee esimerkiksi suurimmissa EU-maissa toimiva ESCP Europe -kauppakorkeakoulu velkatutkimuksessaan The great EU debt write off (EU:n velkojen suuri alaskirjaus).

Yhdeksi internetin finanssisivustojen ja -blogien alkuviikon suosikkiaiheeksi noussut tutkimus on koonnut kattavat tiedot suurimpien Euroopan maiden ja kriisimaiden keskinäisistä saatavien ja vastuiden muodostamasta velkojen verkosta.

Tutkimuksen varsinainen tarkoitus on tarkastella, miten eri maiden saatavia ja vastuita keskenään kumoamalla velkojen yhteenlaskettua nettomäärää olisi mahdollista merkittävästi pienentää.

Tätä teoreettista ja keskeisiltä osin käytännön arkitodellisuudelle ehkä vierasta tarkastelua kouriintuntuvampia ovat itse huimat velkaluvut ja niiden yhdessä muodostama sotkuinen velkojen verkko.

Kriisi ei koske enää
pelkkiä kriisimaita

ESCP on punonut Euroopan velkojen verkon kahdeksan EU-maan keskinäisistä saatavista ja velkavastuista, ja yrittänyt laskuharjoituksillaan hakea keinoja koko velkamäärän keventämiseen.

Oikeasti tämä tuskin onnistuisi kovin helposti, sillä todellisuudessa maiden väliset saatavat ja vastuut eivät suinkaan ole pelkästään valtioiden välisiä, vaan kyse on suurimmaksi osaksi yksityisten liikepankkien saatavista ja valtioiden lisäksi lukuisten yksityisten velallisten velkavastuista.

Siksi ESCP:n tutkimuksen kenties kiinnostavin ja ajankohtaisin anti kumpuaa tutkimuksen netotuslaskelmien raaka-aineesta – eli BIS:n luottotilastojen luvuista.

ESCP:n laskelmat ja luottotiedot koskevat Britannian, Saksan, Italian, Ranskan, Espanjan, Irlannin, Portugalin ja Kreikan pankkien saatavia kustakin muusta maasta yhdessä ja erikseen. Kyse ei siis ole ainoastaan suurten maiden pankkien saatavista kriisimaissa.

Pelkkiä kriisimaita laajempaa saatavien yhteen laskemista puoltaa tulkinta, jonka mukaan velkakriisi ei ole enää pitkään aikaan koskenut vain heikoimpia kriisimaita vaan pankkien mittavien luottoriskien takia kriisissä kytevät jo uuden finanssikriisin ainekset.

Suomen pankkien saatavat sen enempää kuin Suomen velkavastuutkaan eivät ole miltään osin mukana ESCP:n tutkimuksessa.

BIS:n tilastoista ilmenee hyvä syy Suomen jättämiseen pois tutkimuksesta: Suomen pankkien saatavat suurissa EU-maissa ja kriisimaissa ovat niin mitättömät, että ESCP:n olisi pitänyt tulostaa tutkimuksensa julistekokoisin sivuin saadakseen Suomen luvut näkymään kuvioissaan.

Brittipankeilla melkein
tuhannen miljardin riskit

Saksan ja Ranskan pankeilla on enemmän suoria saatavia ylivelkaisissa kriisimaissa kuin Britannian pankeilla.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Jos saatavien ketjua viedään edes yhtä porrasta kauemmas kriisin ytimestä, on mukaan laskettava myös suurten rahoittajamaiden keskinäiset saatavat, kuten brittipankkien saatavat kriisimaiden lisäksi myös Saksasta ja Ranskasta.

Näin suurimpien pankkimaiden ja velkaisimpien kriisimaiden ristiin rastiin maasta toiseen kurottavia saatavia ja velkavastuita yhteen laskemalla ilmenee, että ylivoimaisesti eniten saatavia Euroopan velkojen verkossa on Britannian pankeilla.

ESCP:n tutkimuksen mukaan brittipankeilla on muissa suurissa rahoittajamaissa ja kriisimaissa saatavia kaikkiaan 959 miljardia euroa eli likipitäen tuhat miljardia euroa.

Saksan, Italian, Ranskan ja Espanjan pankit eivät pääse likimainkaan yhtä muhkeisiin lukemiin.

Samaan tapaan ristiin rastiin eri maista kertyviä saatavia on Saksan pankeilla 563 miljardia, Italian pankeilla 462 miljardia, Ranskan pankeilla 383 miljardia ja Espanjan pankeilla 346 miljardia euroa.

Suomen pankeilla alle
puoli prosenttia riskeistä

BIS:n luottotilastoista ilmenee, että ESCP:n tutkimuksen laskutavalla Suomen pankeilla on saatavia tutkimuksen kuvaamassa velkojen verkossa suurin piirtein yhdeksän miljardia euroa. Suomen pankkien saatavat ovat toisin sanoen vähemmän kuin yksi sadasosa eli alle prosentti Britannian pankkien saatavista.

Koko velkojen verkossa on tutkimuksen mukaan ristiin rastiin toisiinsa sotkeutuneena yhteensä yli 3 000 miljardin euron saatavat ja vastuut. Koko potista on Britannian pankkien saatavia noin 30 prosenttia ja Suomen pankkien saatavia noin 0,3 prosenttia.

Saatavissa on BIS:n tilastointitavan mukaisesti laskettu yhteen pankkien ulkomaiset saatavat kohdemaiden julkiselta taloudelta (valtiot sekä alue- ja paikallishallinto), rahoitusalan yrityksiltä, muilta yrityksiltä ja kotitalouksilta.

Kyse ei siis ole pelkästään valtioiden veloista eikä lainkaan pankkien kotimaisista saatavista. Luvuissa eivät ole mukana muiden rahoittajien kuin pankkien saatavat. Luvut ovat viime maaliskuun lopulta.

EU:n mukaan saatavien
määrällä ei ole merkitystä

Saatavien, velkavastuiden ja toisaalta EU:n junailemien kriisitoimien jyrkkä epäsuhta tulee parhaillaan Suomen ja useiden muiden euromaiden kansanedustajien eteen, kun kautta euromaiden pitäisi vahvistaa viime kesänä EU-maiden kesken sovittuja uusia kriisitoimia.

Ensin pitäisi päättää euromaiden väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n (suomeksi ERVV:n) kasvattaminen noin kaksinkertaiseksi alun perin sovitusta. Ennen kuin sitäkään on vahvistettu pitäisi Kreikankin hätäluotot kasvattaa kaksin verroin alkuperäisiä muhkeammiksi.

Suomella on erityyppisten kriisitoimien sitoumuksia, lupauksia sekä suoria ja epäsuoria riskejä kontollaan laskutavasta riippuen jopa 20 miljardia euroa – ja EU patistelee lupaamaan miljardeittain lisää.

Se on ennen uusiakin lupauksia jo nyt tiedossa, että Suomen sitoumukset EU:n kriisitoimissa ovat jo merkittävästi Britannian vastaavia sitoumuksia suuremmat.

EU katsoo edelleen, että Euroopan velkakriisi koskee etupäässä euromaita. Tällä perusteella EU tulkitsee, että koko Euroopan velkojen verkko kuuluu sotkuineen lähinnä euromaiden siivottavaksi.

Esimerkiksi Suomelle kuuluu EU:n tulkinnan mukaan suurempi siivousvelvoite kuin Britannialle. Siitä huolimatta, että mahdollista saalista irtoaa verkosta siivouksen jälkeen Britanniaan sata kertaa runsaammin kuin Suomeen.


[zoom]

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (174)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Hölmölandiassa ei mitään uutta!

"Hölmölandia-nimi kääntyy sanasta Finlandia. Hölmölandialla kuvataan talouden tyhmiä päätöksiä Suomessa ja suomalaisten hölmöä talouskäytöstä."
Lähde: talousvinkit.com/holmolandia/
Anonyymi: Niin sitä pitää 21.9.2011 7:14

Anonyymi
Mitäs outoa tässä on? Isot maat ovat aina pyyhkineet lattiaa Suomen kaltaisilla pienillä valtioilla. Nyt kun meillä on vielä yhteinen valuutta- Brysselin rupla- niin vaikutusmahdollisuuksien olemattomuudesta on turha edes vikistä.
Anonyymi: Hönö 21.9.2011 7:14

Anonyymi
Edellinen rahoituskriisikään ei koskenut Suomea, paitsi että meidän BKT laski 2009 enemmän kuin pelastettavien ongelmamaiden. On itsekästä pitää euroalueen talous kunnossa.

Nyt tilanne on se, että Suomen pitää tehdä oma osuutensa - BKT-osuuden mukainen osuus - likaisesta duunista, ei Kreikan tai saksalaispankin takia, vaan oman edun tähden.

Ja muistakaa myös, että Kreikan velkasaneerauksen esteenä on vain se, että euromaat eivät ole vielä parlamenteissa hyväksyneet kesän päätöksiä: Velkasaneerausta ei voi tehdä ennen niiden päätösten hyväksymistä.
Anonyymi: Makroekonomisti 21.9.2011 7:16

Anonyymi
EVR on selvästi perustuslain vastainen.

HE 309/1993 vp:n mukaan syvälle käyviä, poikkeuksellisia tai summaarisia rajoituksia ei voida tehdä tavallisella lailla

1. On varsin poikkeuksellista, että EVR:lle ja sen henkilökunnalle ei ole oikeudellista vastuuta teostaan. Suomi on OIKEUSVALTIO. EVR toiminta on myös salaista. Avoimuus on demokratian perusperiaate, joten EVR on sekä oikeusvaltion että demokratian perusperiaatteiden vastainen. Se on varsin poikkeuksellista oikeusvaltiossa ja demokratiassa. Vastuuvapaus on myös kielletty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklassa. Sopimus on jäsenvaltiossa suoraan ja välittömästi sovellettavaa oikeutta.




youtube.com/watch?v=u7BYfHqsX3c



2. Arvelen että rahasto on perustuslain vastainen myös, koska on poikkeuksellista tukea jättisummilla maita, joilta Suomessa ei ole juuri saatavia eikä ulkomaankauppaa. Ja sellasena ne pysyisi jos Keskusta ja Perussuomalaiset yhdessä kaataisivat perustuslakiuudistuksen, jonka mukana tulee perustuslain 1§ säännös, että Suomi on EU:n jäsen. Mutta sitä Keskusta ei tee !!

"Budgetary power is the crown jewel of parliament," said Di Fabi


spiegel.de/international/europe/0,1518,784442,00.html
Anonyymi: Perustuslain vastain 21.9.2011 7:17

Anonyymi
Perustuslain 42 §
Puhemiehen tehtävät täysistunnossa
Puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.
Anonyymi: Huhuu 21.9.2011 7:18

Anonyymi
Tulee mieleen eräs avioliitto ilman avioehtoa.
Vaimon omaisuus meni ja vielä menetti miehen velkojentakia luottotietonsa.
Mies sijoitteli jopa velka pääomalla,varmoja kohteita,mutta normaali työtä ei kerinnyt tehdä.
Kun rakastaa on sokea,mutta tämä euro kiima on
käsittämätön hölmöys.
Anonyymi: Yrittäjä 21.9.2011 7:18

Anonyymi
Me tienataan tällä on täysin totta. Mutta vaatimaton "poika" ei vaan sanonut mitä tällä tienataan. Vähänkin ajatteleva tietää tämän sanomattakin, me tienataan tällä taloudellisia harmeja, vaikeuksia, ongelmia ja kriisejä päällemme. Eli sanonta "sitä saa mitä tilaa" kertoo sen mitä tässä nyt tienataan.
Anonyymi: yksinkertaista tämä 21.9.2011 7:20

Anonyymi
Loukataanko tässä kaiken aikaa valtioiden peruslakeja EU:n perussopimusta ja kansojen enemmistöjen tahtoa?

Lakeja ja sääntöjä ei kukaan näyttäisi enää valvovan? Mediakin on käyttäytymisellään tukemassa tätä prosessia?

Eikä tällaisella toiminalla edes voi ratkaista ongelmia? Pitäisi luopua yhteivaluuttasidoksista, jotta kilpailukyvyt palautuisi ja kansallisia talouksia voitaisiin ohjata?

Mitä tämä oikein on?
Anonyymi: Nimetön 21.9.2011 7:23

Anonyymi
Pahus, olin melkein varma tämänaamuisen juttusi kertovan Charles Dumas'n heitosta, ettei Kreikka ole kauaa enää eurojäsen.
Anonyymi: Sähköasentaja 21.9.2011 7:23

Anonyymi
Upeaa miten meidät on taas onnistuttu sotkemaan suohon. Poliitikkomme on ehdottomasti ansainneet jokapäiväisen leipänsä-
Anonyymi: Todella upeaa 21.9.2011 7:26
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

16:48 Jäätävä ennuste Venäjä taloudesta: supistuu 8 %
16:36 Löyttyniemestä EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja
16:26 Venäläismiljardööri vastaa Putinin rahakutsuun
16:17 Kuka vetää välistä? Hinta Venäjällä 580 000 dollaria, Euroopassa 145 000 dollaria
16:07 Digitoday Netflix offline-videoista: Älä unta näe!
15:47 Paneelien hinnat puoleen, niin aurinkosähkö yleistyy
15:28 Käytettyjen autojen tuojille makea voitto vuosien verokiistassa
15:04 Neste Oil sopi patenttiriidan biodieselistä
14:35 Näillä tienesteillä olit pienituloinen
14:34 "Venäjän euribor" kiipesi lähelle 30 prosenttia
14:05 Autopomo ruplan alamäestä: "Kuin verilöyly"
13:45 Talvivaara asettaa tytäryhtiöitään selvitystilaan
13:17 Digitoday Soneran selitys verkon mykistymiselle: Kyllä se vielä testissä toimi
13:14 Air France-KLM varoitti tuloksesta ja lykkää uutuuskoneita
12:30 Pankki: Nokia voisi ostaa Alcatel-Lucentin kahdella ehdolla
12:01 Metso myy Tampereen valimonsa
11:30 Tornioon rakennetaan lng-terminaali
11:20 Tornion LNG poiki heti: Outokummulta 30 miljoonan investointi
10:46 USA ei vielä asettanut uusia Venäjä-pakotteita
10:33 Verottaja päästi Fortumin pälkähästä
10:27 315 miljardin elvytys sai siunauksen EU-johtajilta
10:22 It-viikko Helsinki luopuu automaattimetrosta – edessä voi olla pitkä oikeustaisto
10:17 Ilmarinen sai sijoitusjohtajan FIM:ltä
10:06 Eurojohtajia huolettaa: Vaalit sotkevat kauppaneuvottelut
09:52 Ahlstrom sulkee maalarinteippitehtaan Kauttuaalla
08:47 Ilta-Sanomat Lappeenranta ja rupla: "Tämä seutu on kärsinyt"
08:36 Digitoday Hakkerit tunkeutuivat internetin sydämeen
08:18 Ranskasta särö EU:n yhteiseen pakoterintamaan
07:48 Japanin keskuspankki piti elvytysohjelmansa ennallaan
07:05 Mbnet.fi Lähdetkö lomalle ulkomaille? Muista tietoturva!
Asiakastieto

Yhteistyössä