Suomen valittava velkasuo tai "kiitos riittää"

EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kertoi keskiviikkona EU:n parlamentille, että komissio valmistelee pikavauhtia euromaiden yhteisvastuullisia velkakirjoja.

Barroson mukaan nämä niin sanotut eurobondit ovat oiva keino taltuttaa euroaluetta riepotteleva velkakriisi sekä ottaa oikukkaat ja epävakaat markkinavoimat EU:n hallintaan.

Eurobondeja ovat EU:n komission lisäksi kannattaneet ja jopa vaatineet muun muassa velkaisimpien euromaiden talouspäättäjät, eurooppalaiset suurpankit sekä sellaiset talouspohdiskelijat, joiden ei tarvitse piitata järjestelyn kustannuksista tai varsinkaan itse osallistua viulujen maksamiseen.

Velkavastuiden jakamiseen on ollut vähemmän hinkua vähiten velkaisissa euromaissa, sillä kaikki järjestelyn "edut" koituisivat vähiten velkaisten euromaiden kustannettaviksi.

Suomelle eurobondeista ei olisi pienintäkään iloa. Päin vastoin: sattumoisin juuri Suomelle velkojen siirtäminen jäsenmaiden yhteiselle vastuulle aiheuttaisi kaikista euromaista suhteellisesti eniten haittaa.

Eurobondit keino
jatkaa velkaantumista

Euromaiden yhteisvastuullisia eurobond-velkakirjoja on kehuttu esimerkiksi sillä perusteella, että niiden avulla useimpien eurovaltioiden varainhankintakulut laskisivat.

Toinen kehu väittää, että euroalueen velkakirjamarkkinat voisivat eurobondien avulla kasvaa jopa Yhdysvaltain vastaavien obligaatiomarkkinoiden veroisiksi ja näin nousta kansainvälisten suursijoittajien suosioon.

Suomeksi sanottuna kumpikin kehu on kiertoilmaus sille, että ennestäänkin ylivelkaiset euromaat saisivat eurobondien avulla keinon jatkaa keinotekoisen edullista velkaantumistaan, ja että ennestäänkin liian suuria riskejä ottaneet rahoittajat voisivat nekin jatkaa entiseen malliin.

Liikojen velkojen muuttaminen kaikkien euromaiden yhteisvastuulliseksi velaksi ei kuitenkaan vähennä noiden velkojen määrää hitustakaan. Se ainoastaan jakaa velkoihin liittyvät vastuut ja kustannukset uudella tavalla jäsenmaiden kesken.

Liikaa velkaantuneet ja liikojen velkojensa takia nyt korkeista markkinakoroista kärsivät euromaat hyötyisivät vähiten velkaisten jäsenmaiden kustannuksella.

Suomi kuuluu euroalueen vähiten velkaisiin. Vanhoista euromaista Suomi on selkeästi vähävelkaisin – ainakin, kunnes Suomenkin on omien velkojensa lisäksi laskettava EU:n sille kaavailema osuus muidenkin veloista.

Suomea tarvitaan
taakan kantajaksi

Komissio ei ole julkistanut minkäänlaisia yksityiskohtia kaavailemistaan eurobondeista, joten velkojen yhteisvastuun toteutustavasta ei ole vielä tietoa. Niinpä tämän kirjoituksen lukemat ovat yksinkertaiseen stressilaskelmaan perustuvia arvioita.

Yhteisvastuun toteutustavan asemesta tiedossa on, kuinka paljon kullakin eurovaltiolla on velkaa ennen velkavastuiden jakamista. Tiedossa on myös, minkälaisin perustein EU on tähän mennessä jakanut kriisitoimien kustannuksia ja vastuita jäsenmaiden kesken.

Jos velkojen yhteisvastuu on tarkoitus toteuttaa likimainkaan samaan tapaan kuin esimerkiksi Kreikan hätäluotot ja euromaiden yhteisen vakausrahaston EFSF:n (suomeksi ERVV) kustannukset ja vastuut, on Suomelle tiedossa rutkasti lisää velkavastuita ja kustannuksia.

Kaavamaisesti euromaiden velkoja yhteen laskemalla ja uudestaan jäsenmaiden kesken jakamalla käy ainakin kaksi asiaa päivän selväksi:

1) Suomesta on eurobondien toteuttamiselle merkittävästi kokoaan enemmän hyötyä, sillä järjestely siirtäisi velkaisimmilta euromailta ylimääräistä velkataakkaa suhteellisesti eniten Suomen kannettavaksi.

2) Eurobondeista ei olisi Suomelle pienintäkään hyötyä saati itua vaan pelkästään haittaa.

Suomella sadasosa
eurovaltioiden veloista

EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan eurovaltioilla on pyörein luvuin velkaa yhteensä 8 000 miljardia euroa. Suomalaisin luvuin kyse on kahdeksan biljoonan euron velkamäärästä.

Suomen valtiolla on velkaa samanlaisin suurpiirteisin luvuin 80 miljardia euroa.

Näistä kahdesta avainluvusta ilmenee, että kaikilla eurovaltioilla on velkaa yhteensä suurin piirtein sata kertaa Suomen valtion velan verran. Saman seikan voi ilmaista toisin päin: Suomen valtion velka on sadasosa eli yksi prosentti kaikkien eurovaltioiden yhteenlasketusta velasta.

Yksikään EU:n tähän mennessä toteuttama tai patistelema kriisitoimi ei ole jakanut kustannuksia hätätoimiin osallistuvien maiden omien velkamäärien tai edes jäsenmaiden omien pankkien luottoriskien suhteessa.

Kustannuksia on tähän mennessä jaettu kriisitoimiin osallistuvien maiden kesken sen mukaan, mikä on niiden osuus euroalueen keskuspankin EKP:n pääomasta.

Suomen osuus tästä niin sanotusta EKP:n pääoma-avaimesta on 1,85 prosenttia. Kun hätätoimin avustettavia kriisimaita on vapautettu kriisitoimien kustannuksista, on Suomen osuus pyöristynyt vähän yli kahteen prosenttiin.

Kahdenkin prosentin osuus kaikkien euromaiden velkavastuista olisi Suomelle painajainen.

Suomen vastuut
helposti tuplaksi

Jos 8 000 miljardin euron velat kasataan yhteen pottiin ja niihin liittyvät vastuut jaetaan uudestaan kaikkien euromaiden kesken, kertyy Suomelle kahden prosentin osuudella 160 miljardia euroa velkavastuuta.

Näin osallistuminen eurobondeihin kasvattaisi Suomen vastuulla olevan velkamäärän kerta heitolla kaksinkertaiseksi. Omien noin 80 miljardin euron velkojensa lisäksi Suomi saisi vastattavakseen saman verran muiden velkoja.

Suomen taakka paisuisi lisää, jos yhteisvastuun taakasta vapautettaisiin hätärahoituksen varaan ajautuneet Kreikka, Irlanti ja Portugali. Näin Suomen osuus kasvaisi noin 2,5 prosenttiin eli euroina 200 miljardiin euroon.

Seuraavaksi tukalampi vaihe koittaisi, jos myös Espanja ja Italia ajautuisivat hätärahoituksen varaan ja saisivat vapautuksen yhteisvastuun taakasta. Tämä nostaisi Suomen osuuden jaettavista yhteisistä velkavastuista noin kolmeen prosenttiin eli 240 miljardiin euroon.

Lukemat ovat suomalaisittain pöyristyttävän suuria. Näillä eväillä Suomellakaan ei olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia pysyä EU:n sopimusten edellyttämissä velkarajoissa vaan olisi tuota pikaa itsekin ylivelkainen ongelmamaa.

Näin Suomestakin
tulisi ylivelkainen

Yksi yleinen tapa valtioiden velkaisuuden arvioinnissa on suhteuttaa valtion velan määrä kansantalouden vuotuisen kokonaistuotannon arvoon, bruttokansantuotteeseen.

EU on määritellyt ja EU-maat sopimuksin vahvistaneet, että jäsenvaltion velka saa olla korkeintaan 60 prosenttia suhteessa kunkin maan vuotuiseen bkt:hen.

Vanhoista suurista – tai edes Suomen kokoisista – euromaista ainoastaan Suomen valtion velka on pysynyt jopa talouskriisin aikana EU:n määrittelemissä rajoissa. Suomea lukuun ottamatta kaikki muut suuret euromaat ovat kirjaimellisesti ylivelkaisia ja lisäksi sopimusrikkureita.

Suomen valtion velkamäärä vastaa noin 40:ä prosenttia yhden vuoden kokonaistuotannon arvosta. Tämä tarkoittaa, että Suomella olisi varaa esimerkiksi velkavetoisiin elvytystoimiin ennen kuin EU:n määrittelemä ylivelkaisuus uhkaisi.

Tilanne kuitenkin muuttuu herkästi, jos Suomelle koituu omien velkojen päälle osa muidenkin velkavastuista.

Tämänhetkisellä noin 190 miljardin euron vuotuisella bkt:lla Suomen velkavastuu voi enimmillään olla 114 miljardia euroa ennen kuin Suomikin lipsahtaa kirjaimellisesti ylivelkaiseksi eli velkaisuusaste nousee yli 60 prosentin.

Kahden prosentin osuus kaikkien euromaiden veloista olisi 160 miljardia euroa, jolla Suomen velkaisuusaste nousisi yli 80 prosenttiin. Kolmen prosentin osuudella Suomen velkaisuusaste paukahtaisi jo 130 prosenttiin.

Vähiten velkainen
maksaisi eniten

Euromaiden yhteisvastuullinen velkajärjestelmä koituisi Suomelle muita selvästi raskaammaksi rasitteeksi yhdestä ainoasta syystä: Suomen valtio on vähemmän velkainen kuin muut eurovaltiot.

Sen kummemmasta salaliitosta ei siis ole kyse kuin siitä, että yhteisvastuu keventää kaikkien muita velkaisempien jäsenvaltioiden velkataakkaa ja kasvattaa muita vähemmän velkaisten taakkaa.

Koska Suomi sattuu olemaan kaikkein vähiten velkainen, lankeaa tästä väistämättä suhteellisesti raskain lisätaakka.

Näin käy siitä riippumatta, jaetaanpa yhteisiksi muutettavia velkavastuita sitten suhteessa kunkin euromaan bruttokansantuotteeseen tai EKP:n pääoma-avaimeen.

Sellaista velkavastuiden jakotapaa on käytännössä mahdoton ainakaan ilman silmänkääntötemppuja kehittää, joka toteuttaisi eurobondeilla havitellut edut mutta ei kuitenkaan sälyttäisi eniten muiden velkavastuita vähävelkaisimmille jäsenmaille, kuten Suomelle.

Yhteisvastuu voi
kaatua vastarintaan

Suomi voi vielä säästyä EU:n kaavailemalta velkavastuun jakamiselta, sillä osa muistakin vähiten velkaisista euromaista on jo ilmaissut penseytensä eurobondeja kohtaan.

Suomen tavoin omaa velkamääräänsä suuremman vastuun joutuisivat muiden puolesta kantamaan esimerkiksi Saksa, Itävalta, Hollanti ja jopa Espanja ja Ranska.

Saksan perustuslakituomioistuin määritteli syyskuun alussa jäsenmaiden väliset pysyvät ja merkittävät tulonsiirtojärjestelyt lain vastaisiksi. Se ei käyttänyt termiä "eurobond", mutta osa asiantuntijoista on tulkinnut tuomion käytännössä estävän eurobondien kaltaiset yhteisvastuulliset velkajärjestelyt. EU näyttää tulkinneen toisin.

Velkavastuiden jakaminen kaikkien euromaiden kesken hyödyttäisi niitä maita, joiden osuus yhteisistä veloista on selvästi suurempi kuin niiden osuus EU:n aikanaan päättämästä jakoperusteesta, kuten bkt-osuudesta tai EKP:n pääoma-avaimesta.

Hyötyjiä olisivat kriisivaltiot Kreikka, Irlanti ja Portugali sekä niiden lisäksi räikeästi ylivelkaiset Italia ja Belgia.

Suuriin voittajiin kuuluisivat myös sellaiset euroalueen ulkopuoliset maat kuin Britannia ja Yhdysvallat, joiden pankeilla on ylivelkaisissa euromaissa erittäin runsaasti epävarmoja saatavia mutta jotka eivät osallistuisi lainkaan järjestelyn kuluihin.

Suomen pankeilla sitä vastoin ei ole etenkään kriisimaissa juuri lainkaan saatavia eikä Suomella ole muutenkaan muuta osuutta velkakriisissä kuin suhteellisesti suurin talkootaakka.

EU:n kaavailujen perusteella taakkaa on tiedossa rutkasti lisää – ellei Suomi sanoo "kiitos riittää".

Yhteisvastuu hyödyttäisi velkaisimpia ja haittaisi vähiten velkaisia
Laskuharjoitus 11 vanhan euromaan velkavastuiden uudelleenjaosta bkt-osuuksiin perustuvan yhteisvastuun perusteella.
Valtio	Velka 12/2010, mrd eur	Osuus veloista, %	Osuus bkt:sta, %	Osuus yhteisvastuusta, mrd eur	Hyöty, mrd eur	Haitta, mrd eur	Hyöty, % omasta velasta	Haitta, % omasta velasta
Kreikka	330	4,2	2,6	202	128	-	38,7	-
Italia	1840	23,6	17,2	1338	502	-	27,3	-
Irlanti	150	1,9	1,7	132	18	-	11,8	-
Belgia	340	4,4	3,9	303	37	-	10,8	-
Portugali	160	2,1	1,9	148	12	-	7,6	-
Saksa	2080	26,7	27,7	2155	-	75	-	3,6
Ranska	1590	20,4	21,5	1673	-	83	-	5,2
Itävalta	200	2,6	3,2	249	-	49	-	24,5
Hollanti	370	4,8	6,6	513	-	144	-	38,9
Espanja	640	8,2	11,8	918	-	278	-	43,4
Suomi	80	1,1	2,0	156	-	76	-	95,0
Lähde: Eurostat, Nomura, Taloussanomat